Kaikki kirjoittajan Maria Mäki-Kuhna artikkelit

Abiturientti, joka harrastaa ringetteä ja laulamista sekä on energinen ja huumorintajuinen.

Supersankareita ja elokuvahahmoja – penkkarit 2019

Ystävänpäivänä abit pääsivät juhlimaan penkkareita. Ilmassa oli paljon naurua, hupia ja totta kai karkkia! Päivä sisälsi abien juhlaruokailun, abishown auditoriossa ja perinteeksi muodostuneen rekka-ajelun lähikoulujen ohi. Penkkariasuja näkyi taas laidasta laitaan, mikä oli mahtavaa! Kokosimme tähän juttuun parhaimmat kuvat kyseiseltä päivältä, sillä kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa! Kaikki tämän artikkelin kuvat on ottanut kuvataiteen opettajamme Hanna Alanen.

Iloinen joukko pilotteja odottelemassa vararehtorin saapumista koululle.
Asuista ei tänäkään vuonna puuttunut mielikuvitusta!
Suden, Punahilkan ja Kissanaisen hymyt eivät hyytyneet pakkasenkaan keskellä.
Veikeät Luigi ja Mario tanssimassa tiensä kohti lukulomaa!
Erilaiset eläinasut ovat penkkariväen suosiossa vuodesta toiseen.
Penkkaripäivä oli täynnä iloa!
Myös upea astronauttipari oli paikalla.
Joukosta erottui myös muutama puhallettava asu.
Jopa Yhdysvaltojen presidenttipari löysi tiensä penkkareihin!
Jokeri ja Batman abien juhlaruokailussa.
Abeilla oli hyvät oltavat, kun opettajat tarjoilivat ruoat suoraan pöytiin.
Rekkoja valmistellaan ajeluun.
Abirekkoja koristivat vaivalla ja taidolla tehdyt hauskat lakanat.
Ja lopulta abit olivat valmiita rekka-ajelulle!

Penkkaripäivä oli ikimuistoinen kokemus, ja samalla myös abit olivat viimeistä kertaa porukalla ennen yo-kirjoitusten alkamista. Haluaisimme kiittää kaikkien abien puolesta opettajia, koulukavereita ja lukion muuta henkilökuntaa, jotka mahdollistivat meille abeille nämä kolme vauhdikasta ja antoisaa vuotta!

Viimeinen erä koittaa

Lukiouramme on nyt viimeistä silausta vaille valmis. Penkkarit ovat edessä, ja lukuloma viimeinkin alkamassa.Viime viikolla saimme tehtyä preliminäärikokeet ja aloitimme valmistautumisen. Lukusuunnitelmien kuuluisi olla valmiina, motivaatio kohdillaan ja ajankäyttö todella harkittua. Emme ole enää samalla tavalla palaamassa koulun penkeillä samaan tuttuun kouluumme, vaan keskitymme opiskeluun kotona. Maaliskuun kirjoitukset ovat edessämme taas nopeammin kuin uskommekaan.

Lähes kolmen vuoden takainen opiskelu on nyt melkein tiensä päässä. Me abit olemme enää kirjoituksia vaille valmiita. Mutta opiskelumme ei todellakaan pääty niihin. Heti kirjoitusten jälkeen edessämme on taas suuria haasteita kohdattavaksi, nimittäin jatko-opintojen yhteishaku. Tämä on seuraava suuri vaihe meidän elämässämme, joka vie meitä suurella harppauksella eteenpäin, aivan kuten lukiokin teki.

Ilmassa on selkeää stressiä kirjoituksista, samalla kuitenkin myös iloa ja haikeutta koulun päätyttyä. Samat tutut kasvot eivät ole enää vastaanottamassa ja kertomassa kuulumisia. Tämä kuitenkin on yksi siirtymäriitti elämässämme, joka meidän täytyy kohdata. Kuitenkin aina ystävät ja muistomme säilyvät.

Syksy sen kuin kiitää

Syksy on ollut meille abeille kiireistä aikaa. On ollut paljon arkista koulutyötä sekä Ylioppilastutkintolautakunnan järjestämät piknik-hetket koulumme liikuntasalissa, joita voi myös kutsua ylioppilaskirjoituksiksi. Näillä kokeilla on suuri merkitys tulevaisuutemme kannalta, tai ainakin niin meidän on annettu ymmärtää. YTL palautti juuri syksyn kokeiden arvosanat. Tämä herätti osassa oppilaissa hilpeyttä, osassa taas pettymystä. Kokeiden painoarvot, vastuullisuus ja siirtyminen aikuisuuteen luovat suuren kasan paineita pieneen hetkeen.

Kirjoituksiin valmistautuminen oli pitkä ja työläs prosessi. Kokeisiin alettiin lukea jo hyvissä ajoin kesälomalla, jottei koulun alettua iskisi paniikki. Kaikillahan tunnetusti eiv’t samanlaiset suunnitelmat toimi, joten oli useita abeja, jotka ilmoittivat menevänsä koettelemukseen lukematta.

Kokeeseen meneminen, eväiden pakkaaminen ja teippaus sekä koetilanteessa omalle paikalle siirtyminen olivat todella ahdistavia tilanteita. Se kaikki, mihin olimme itseämme valmistaneet, oli oikeasti tapahtumassa juuri nyt. Hiki valui otsalta ja sydän tykytti. Ehtisikö kuudessa tunnissa tehdä kaiken vaadittavan? Rehtori ilmoitti kokeen alkaneeksi. Se oli menoa nyt.

Kun kokeet olivat ohi, pystyimme huokaisemaan helpotuksesta.  Kirjoitukset olivat nyt ohi, mutta vain vähäksi aikaa. Pian keväällä odottaa sama urakka suuremmalla koemäärällä. Lukemisesta pääsi siis eroon vain hetkeksi. Joululoma tähtäimessämme joudumme jälleen alkaa laatia itsellemme lukusuunnitelmaa kevättä varten. Tästä se taas lähtee, pitkä jakso pänttäämistä, jota lukio ja lakki meiltä vaativat.

Mitä mietteitä syksyn keskellä, Jola Maisala?

Syksyn ensimmäiseen numeroon pääsi haastateltavaksi myös koulumme terveystiedon, ET:n ja maantiedon opettaja Jola Maisala.

Mitkä olivat urahaaveesi nuorena?
Arkeologi Egyptissä. Saattoihan siinä pienempänä olla jotain muutakin, mutta niin kauan kuin mä muistan, se on ollut se.

Mitkä olivat lempi- ja inhokkiaineesi lukiossa?
Tämähän nyt on helppo. Pitkän fyssan jätin kesken, ja lempiaineet olivat ET ja mantsa.
Meillä oli kyllä myös tosi hyvä hissan opettaja.

Tiesitkö jo abivuonna, mihin jatko-opintoihin haet?
Joo tiesin mä. Mantsa oli ihan selvä, vaikka en sitten päässytkään opiskelemaan.

Jos saisit osallistua johonki reality-ohjelmaan, mihin osallistuisit ja miksi?
Mähän en siis tiedä niistä mitään, koska en katso televisiota, että voisko sen sitten keksii itse tai jotain? Mutta hei, sen yhden mä kyllä muistan. Se oli ihan ensimmäisiä reality-ohjelmia, sellainen kuin Suuri Seikkailu. Se oli vielä sellaista aika kesyä touhua, ja sellaiseen mä voisin mennä. Ne oli siellä jossain Ranualla metsässä.

Mikä on lempivuodenaikasi?
Mun lempivuodenaika on syksy, koska syksy tuoksuu ihanalle. Se multa ja metsä ja maa, ja silloin ei ole liian kuuma, kun urheilee. Metsä on sillon myös ihan superkaunis, ja syksystä alkaa aina sellainen uusi aika, kun on ollut pitkä kesäloma ja jaksaa palata takaisin töihin.

Mikä on lempi liikunta-aktiviteettesi?
Multisport ja kaikki kilpailut. Jos mä valitsen sieltä sisältä yhden lajin, niin maastopyöräily.

Mietteitä syksyn yo-kirjoituksista opettajan näkökulmasta?
Mä oon kyllä aika luottavainen, ja mulla on se hyvä tunne, että mulla on paljon kirjoittajia ja mä tiedän, että jokaisella on mahdollisuus päästä läpi. Enkä mä koskaan mieti, uleeko sieltä nyt paljon älliä, vaan mietin aina, miten oppilaat itse pärjää. Mutta kyllähän mua aina jännittääkin hirveästi, millaiset kysymykset tulee, ja raivaan kalenterista aina tilaa kokeiden korjaamiselle. Ylppärikokeiden korjaaminen on ihan älyttömän siistiä, koska te ette ikinä ole olleet niin tosissanne kuin silloin.

Kerro tämänhetkinen huolenaiheesi tai jokin asia, mikä sinua mietityttää?
Tää voi kuulostaa vähnä kliseiseltä, mutta mä mietin joka päivä ilmastonmuutosta. Tällainen pikku juttu tässä vaan. Mutta tällaiset asiat luo suhteellisuutta elämään ja tajuaa, mitkä asiat on oikeasti tärkeitä.

Mikä on ollut paras sinuun kohdistunut iskurepliikki?
Ei niitä voi muistaa, kun niitä on tullut niin paljon.

Kesämuoti 2018!

Kesä odottaa ihan nurkan takana, mutta kuinka pukeutua pitkän ja kylmän villasukkakauden jälkeen? Kesälle 2018 on luotu jo mittavia erilaisia trendikattauksia, joista nyt esitellään muutamia:

Laventeli

Laventeli on kesän trendivärien ehdoton ykkönen. Väri näkyi esimerkiksi Victoria Beckhamin muotinäytöksessä, jossa se taipui aina mekoista jakkupukuihin. Näppärin tapa yhdistää laventeli kesätyyliin on kokeilla väriä vaikkapa muhkeassa neuleessa.

 

Valkoiset farkut

Ota tyyli haltuun valkoisten farkkujen avulla. Niitä on tarjolla tänä kesänä lähes jokaisen merkin valikoimassa, ja voit kokeilla niitä joko suora- tai leveälahkeisina. Etsi etenkin luonnonvalkoiseen taittavia sävyjä, sillä ne näyttävät juuri nyt erityisen ajankohtaisilta. Kruunaa raikas farkkulook muhkealla, raikkaan värisellä paidalla.

 

 

Nahka

Nahka on usein syysmallistojen vakioelementti, mutta tänä vuonna sitä nähtiin poikkeuksellisen paljon myös kevätnäytöksissä. Katutyylitaiturit näyttivät, että kesän hittitakki on nahkatrenssi. Suosi etenkin maanläheisiä värejä, kuten beigeä.

 

Saappaat

Näyttävät saappaat ovat simppelin asun juju. Rohkea printtien käyttö oli yksi tärkeimmistä kesätrendeistä. Kreisikuvioidut buutsit on helppo tapa päivittää luottoasu kesään. Hillitympi pukeutuja voi yhdistää koristeelliset kengät vaikkapa yksiväriseen takkimekkoon.

 

 

Erilaiset korut

Etenkin korvakorut nostattavat suurta suosiotaan tänä kesänä! Näyttävän kokoisissa korvakoruissa on hyvä suosia mahdollisimman minimalistista muotoa. Liian “blingi” luo helposti halvan vaikutelman, eikä yksinkertaineni malli koskaan mene muodista.

 

 

Eipä kuitenkaan unohdeta neuvoa myös vähän miehiä pukeutumisessaan!

Urheiluvaatteet
Sporttivaatteet ovat tulleet jäädäkseen. Kokeile jotain hieman näyttävämpää ja värikkäämpää tavallisiin pieruverkkareihin verrattuna.

 


Värikkäät puvut


Miksi pitäisi valita aina tumma ja yksinkertainen puku? Käyttäkää värejä. Esimerkiksi kirkkaat värit, kuten punainen, ovat hyvä valinta tämän trendin varalle. Mikä näyttäisikään paremmalta päällä kuin puku!

 

Kuvahaun tulos haulle miesten punainen puku

 

Haalarit

Kuten naisillakin, yksinkertaisin ja tyylikkäin vaatekappale tänä vuonna on haalari. Sitä voi yhdistellä vapaasti oman tyylinsä mukaan, eikä asukriisikään pääse yllättämään, kun ylä- ja alaosa on samassa pakkauksessa.

Kuvahaun tulos haulle miesten muoti haalarit

Platonin Akatemiassa oli ”Maailma kylässä”

Tuusulan lukiossa tuttu Platonin Akatemia järjestettiin tänä vuonna kolmessa eri osassa. Tänä vuonna Platonin Akatemian ydinkysymys oli “Miksi?”. Erilaisissa tapahtumissa ja pisteissä käsiteltiin kysymystä erilaisista näkökulmista. Platonin Akatemian ensimmäinen osa järjestettiin 27.4. Taistelukoululla. Maailmankylä-tapahtuma sisälsi yhteisiä osioita kaikille paikallaolijoille sekä erillisiä pisteitä, joille ilmoittauduttiin oman mielenkiinnon mukaisesti.

 

Yhteisistä osioista meille jäi parhaiten mieleen Pekka Haaviston puhe “Elämme Maailmankylässä” sekä oman lukiomme opiskelijoiden, Janne Peltokorven, Eero Reijosen, Lauri Talvitien ja Oskari Valkaman manifesti “Voisiko maailma olla parempi? Mitä voisimme tehdä?”. Myös muun muassa matemaatikko Laszlo Majorilla oli kommenttipuheenvuoro auditoriossa.

Matemaatikko Laszlo Major kertoi nuorille urastaan.

 

Yhteisen aloituksen jälkeen jokainen siirtyi valitsemansa pisteensä pariin. Me olimme Afrikan lapset -pisteellä, jossa Planin työntekijä ja Tuusulan lukion entinen opiskelija Otto Rikka kertoi varsinkin tyttöjen aseman parantamisesta, joka on heidän kampanjansa yksi pääkohteista. Kyseisellä pisteellä myös Hyrylän toimipisteestä tuttu opettaja Ilkka Mäkinen kertoi AavikonRuusu -järjestön toiminnasta heikompiosaisten auttamiseksi. Hyrylän toimipisteen opiskelijakunnan hallitus kertoi uudesta projektistaan, jonka tavoitteena on saada ystävyyskoulu Afrikasta. Tämä kyseinen piste, jossa olimme, oli ainakin todella vaikuttava ja mielenkiintoinen. Myös kaikki pisteellä olleet muutkin opiskelijat vaikuttivat kiinnostuneilta ja osallistuivat keskusteluun.

Lukiomme rehtori Seppo Kärpänen ja Platonin AKatemian järjestävä opettaja Tapio Turpeinen

 

Platonin Akatemiaa järjestävä Tapio Turpeinen kertoi, että osa tapahtumaan osallistuneista puhujista saapui kauempaakin ja otti jopa palkatonta vapaata töistä Platonin Akatemian ajaksi. Se kertoo tapahtuman merkityksestä monille. Positiivista palautetta oli tullut myös Tuusulan lukion motivoituneista opiskelijoista, jotka olivat innolla mukana.

 

Platonin Akatemian toinen osio järjestettiin 9.5. Kallio-Kuninkalan kartanossa oli päätapahtumana  nuorten väittelykilpailu, jossa ratkesi Tuusulan väittelymestaruus. Samaan aikaan Hyrylän ja Jokelan toimipisteillä pyöri Alumniakatemia, jossa Tuusulan lukion entisiä opiskelijoita tuli kertomaan urapoluistaan, opiskeluistaan ja mahdollisesti nykyisestä työstään. Oli todella mukava kuulla entisten opiskelijoiden elämästä, ja siitä sai myös itse vakuuden, että kaikki järjestyy. Vielä tässä vaiheessa ei tarvitse olla koko elämää suunniteltuna – eikä voikaan olla.

 

Ensimmäisessä osiossa puhui Pekka Haavisto-

 

Viimeinen osio Platonin Akatemiasta oli 19.5. Onnelassa. Se oli tapahtuman “filosofinen ilta”. Siellä oli esimerkiksi runoja, musiikkiesityksiä ja keskustelua. Mielestämme koko Platonin Akatemia sujui hyvin, ja pisteet vaikuttivat mielenkiintoisilta ja ajankohtaisilta! Oli kiva, että aiheet olivat sellaisia, jotka avaavat silmiä ja saavat meidät kaikki oikeasti ajattelemaan tärkeitä asioita, kuten yhteiskuntamme epäkohtia. Platonin Akatemia oli kevättä piristävä kokemus keskellä rankkaa opiskelua. Suurkiitos kaikille tapahtumaa järjestäneille ja siihen osallistuneille!

 

Ringette on hieno ja aliarvostettu laji

Ringette on Kanadassa kehitetty naisten oma jäälaji. Se on helposti verrattavissa ja aliarvioitavissa suhteessa jääkiekkoon. Ringetessä on yhdistettynä jääkiekon lajinopeus ja koripallon pelistrategia. Mistä johtuu, että lajia ei tunneta eikä arvosteta?

Ringeten pelitavat ja säännöt poikkeavat hieman jääkiekosta. Ringetessä pelikenttänä käytetään jääkiekkokaukaloa ja pelivälineinä ovat kuminen rinkula ja suoravartinen maila. Jäähän on merkattu molempiin päihin kentän päädyn ja siniviivan väliin ohut punaviiva, ringetteviiva, jota taas ei näe jääkiekossa. Ringetteviivojen välisellä alueella eli keskialueella saavat kaikki pelaajat pelata samanaikaisesti, mutta kentän päädyn ja ringetteviivan välisellä alueella eli hyökkäys- tai puolustusalueella saa olla samanaikaisesti enintään kolme kenttäpelaajaa kummastakin joukkueesta sekä puolustavan joukkueen maalivahti. Tällä säännöllä peli pysyy liikkuvana ja vauhdikkaana. Maalivahdilla on oma merkitty alue, jonne muut pelaajat eivät saa mennä.

Ringeten säännöt on kehitetty naisten ehdoilla, koska onhan tämä meidän naisten oma urheilulaji. Taklaaminen ja kontaktipelaaminen ovat ringetessä täysin kiellettyjä. Taklauksista, koukkaamisista, kamppaamisista ja muista rikkeistä tuomitaan jäähy. Ringette itsessään on nimenomaan taitoa ja älykkyyttä, ei voimaa. Ringeten säännöt korostavat yhteispeliä, sillä siniviivat voi ylittää vain syöttämällä rinkula viivan yli oman joukkueen pelaajalle. Tämä on vähän sama sääntö kuin jääkiekossa paitsio. Viivarikkomuksista vastapuoli saa aloituksen, jotka eroavat jääkiekosta siten, ettei vastapuolen joukkue saa osallistua siihen. Aloitukset määrätään joukkueille aina rikkeiden tai maalien jälkeen.


Luistelutaito ja peliäly ovat ringettepelaajan tärkeimmät taidot, ja ringette onkin parhaimmillaan hyvin vauhdikasta ja taktista katseltavaa. Harjoituksissa opitaan hallitsemaan kaikki luistelun osatekijät terän käytöstä nopeusharjotteisiin. Ringetteä katsoessa korostuvat joukkueen pelitaktiikka ja kuviot. Myös maaleja tehdään yleensä enemmän kuin jääkiekossa, joten tapahtuiaa usein riittää. Joukkueissa todella tärkeä osa on myös joukkuehenki. Ystävyyssuhteet ja hyvä ilmapiiri harjoituksissa ovat parhaita asioita, joita ringette meille tarjoaa.

Suomessa ringetteä  pelataan kaikissa ikäluokissa harrastejoukkueista Suomen mestaruus -tasolle asti. Kansainvälisesti ringetteä pelataan pääasiassa Suomessa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Suomi on hallitseva maailmanmestari kuudella peräkkäisellä voitollaan. Ringetteä ei esimerkiksi jääkiekkoon verrattuna arvosteta eivätkä monet tunne lajia. Ringette ei esimerkiksi kuulu olympialajeihin.

Suomen maajoukkueen pelaajia

Parasta lajissa on yhdessä tekeminen ja onnistuminen, hyvä fiilis, kun onnistutü jossain ja huomaa joukkuetovereiden ja valmentajien vilpittömän riemun . Kyse on onnistumisista ja pettymyksistä, jotka kuljetaan yhdessä läpi perinpohjin. Välillä eteen tulee haasteita, jotka voitetaan joukkueina. Välillä on voittoja ja välillä tappioita. Ne kuuluvat yleisesti elämään, ja niin myös urheiluun.

Kuvat:
Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto
Blue Rings BSM – facebook
@ Timo Kupiainen

Kiinnostavatko lääketieteet? Meilahden opettavainen kampuspäivä avasi silmiä jatko-opinnoille

Tuusulan lukion opo2-kurssilla järjestetään keväällä erilaisia kampuspäiviä, joiden kuuluisi vähän avartaa erilaisia jatko-opiskelusuuntia ja -mahdollisuuksia meille nuorille. Ensimmäinen kampuspäivä sijoittui Helsingin yliopiston Meilahden lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Lähdimme koululta tilausbussilla yhdessä Jokelan toimipisteen kanssa kohti Meilahtea. Bussissa meille arvottiin ryhmät, joissa kiertäisimme yhden pakollisen pajan. Meidän piti osallistua myös kahdelle luennolle, jotka saimme itse valita aikataulumme mukaan. Kun pääsimme perille, suuntasimme heti ensimmäiselle luennolle.

Ensimmäisen luennon nimi ja aihe oli “Pään sisällä. Neurokirurgia – mitä se on?” ja sen meille piti
neurokirurgi Johan Marjamaa. Luennolla käsiteltiin neurokirurgiaa ja sen kehitystä vuosien aikana. Toisella luennolla käsiteltiin epigenetiikkaa, ja sen meille piti dosentti Nina Kaminen-Ahola. Luento oli monimutkainen mutta kiinnostava. Muita luennon aiheita oli esimerkiksi biopankit, robotit ja uni.

Luentojen jälkeen meillä oli hetki aikaa kierrellä erilaisissa vapaaehtoisissa esittelypisteissä, joissa sai tutustua muun muassa käsien kipsaamiseen, ihmisen anatomiaan ja moneen muuhun lääketieteelliseen toimintaan. Tarjolla oli myös paljon erilaista naposteltavaa.

Meidän ryhmämme vierailukohteena toimi Haartmanin sairaala. Sairaalan luentosalissa eri ammattiryhmien työntekijät kertoivat työpäivästään sairaalassa ja avasivat meille hiukan, mitä he oikein tekevät. Meille näytettiin myös video, jossa esitettiin potilaan kulku sairaalahoidossa.

Päivän päätyttyä palasimme takaisin bussille ja suuntasimme kohti kotia. Täytimme bussissa vielä viimeiset opon tehtävät, jotta voisimme ne palauttaa. Kaikki olivat aika väsyneitä, mutta varmasti olimme oppineet jotakin uutta tältä päivältä.

Video Meilahden kampuspäivän Facebook-sivuilta
https://www.youtube.com/watch?v=9nPAPnPjzW4&feature=share.

Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle, Tiina Jaakkola?

Haastattelimme koulumme uutta opettajaa Tiina Jaakkolaa.

1. Mitä teit joululomalla?

Joululomalla mä huilasin ja kävin etelän lämmössä Dubaissa.

2. Mikä oli paras joululahjasi?

Sain sellaisen tonttuoven. Laitoin sen jalkalistan päälle, ja siinä on tontulle pienet rappuset.

3. Onko sinulla jokin mieluisa talviharrastus?

Minä en laskettele mutta pulkkamäki on aina hauska.

4. Kerro opettajataustastasi ja omista oppiaineistasi.

Valmistuin pari vuotta sitten. Pääaineena on kemia ja opiskelin Turun yliopistossa. Opiskelin kemian lisäksi myös matikkaa ja fysiikkaa ja opetan kaikkia kolmea ainetta yläkoulussa ja lukiossa pelkkää matikkaa.

5. Kissa vai koira ja onko lemmikkejä?

Ehdottomasti koira. Koira minulla olikin ennen, mutta nykyään siskoni koiraa voin helliä.

6. Mikä oli lempiaineesi, kun olit lukiossa?

Matemaattiset aineet. Johtuen ehkä siitä, että olin niin  huono kielissä.

7. Mikä on parasta opettajan työssä?

No esimerkiksi vaikka matikassa se, kun joku sanoo aluksi, ettei ymmärrä jotakin tai osaa jotain tehtävää, ja saakin sen lopulta laskettua. Se on tosi kivaa.

8. Mitkä kolme asiaa ottaisit mukaan autiolle saarelle?

No ottaisin jotakin lukemista eli jonkun kirjan. Sen lisäksi ottaisin jonkun aurinkosuojan, etten pala, ja lopuksi voisin ottaa vähän jotain syötävää, etten kuole siellä nälkään.

 

Juhlaviikko – kulttuurintäyteinen, mukava ja yhteinen tapahtuma

Satavuotiasta Suomea juhlistettiin myös meidän Hyrylän toimipisteessämme juhlaviikolla, joka sijoittui itsenäisyyspäiväviikolle ja tarjosi paljon erilaista tekemistä opiskelijoille ja opettajille.

 

Maanantaina ja torstaina opiskelijat kiersivät ryhmissä päivän ajan erilaisia pajoja. Jokaisessa oli erilaista toimintaa eri aiheisiin liittyen. Yksi suositumiimista oli opiskelijakunnan hallituksen pyörittämä Presidenttivisa-paja, jossa nähtiin tietotekniikan ryhmän tekemä hieno video Suomen presidenteistä ja osalllistuttiin Kahoot!-visaan presidenteistämme.

 

Koulumme 60-vuotis juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myös jokavuotinen musikaali, jota on tuotettu koulussamme jo 20 vuoden ajan. Musikaalin aiheena oli Suomi100, ja jokaiselta vuosikymmeneltä oli napattu mukaan tuttuja kappaleita. Lukion ja yläasteen yhteinen projekti oli jälleen valloittava ja kosketti niin koululaisia kuin vanhempiakin katsojia.

 

Musikaaliporukka

 



Juhlaviikon kohokohtana saatettiin odotetusti pitää lakkiaisjuhlia, joita juhlittiin tiistaina yhdessä yläkoululaisten kanssa koulumme juhlasalissa. Tilaisuus oli hieno kaikkine esityksineen ja puheineen. Juhlassa lukiolaiset saivat monenlaisia stipendejä, ja kaikki huipentui ylioppilaiden lakitukseen. Lippu salkoon ja vielä kerran onnea uusille ylioppilaille ja  totta kai myös Suomelle!

Ylioppilaat lakitettuina, onnea!

 


Perjantaina juhlaviikkomme viimeisenä osuutena oli lukion urheilupäivä. Vaihtoehtoina oli muun muassa höntsäfutista, sirkusta ja kuntosalia, eli jokaiselle löytyi varmasti mieluista tekemistä. Suosituin  vaihtoehto oli kuitenkin säbäturnaus, jonka finaalia koko lukio kerääntyi seuraamaan. Säbäturnaus piti sisällä iloa ja pieniä surunkin hetkiä, mutta pääsääntöisesti päivä ja turnaus onnistuivat mainiosti. Yhteishengen luominen ja kasvattaminen urheilun ohella oli yllättävän mukavaa ja toimivaa. Joukkueita oli monennäköisiä, ja ne koostuivat niin tytöistä kuin pojista eri vuosiluokilta. Mukana oli myös yksi opettajien tiimi, hyvä opet!

Keskiviikko oli yleinen vapaapäivä Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi, jolloin jokaisella meistä oli aikaa rentoutua ja katsella televisiosta linnanjuhlia. Viikko oli muutenkin rentouttava ja stressiä lievittävä. Palaute juhlaviikosta oli pääosin hyvää. Takanamme on mainio viikko, joka kulttuurisesti varmasti valaisi meistä jokaista.