Aihearkisto: Haastattelut

Meteorologin sijaan Johannasta tuli opettaja

Kuva Johannan kotialbumista

1 . Esittele itsesi.

Olen Johanna Kälkäjä, psykologian, uskonnon -ja filosofian opettaja. Ennen kuin tulin opettajaksi Tuusulan lukioon olin kaksi vuotta opettajana Kuopion Klassillisessa lukiossa. Tämä lukuvuosi on kolmas vuoteni opettajana. Asun Helsingissä ja olen kotoisin Pudasjärveltä, Oulun läheltä. 

2. Miksi opiskelit juuri opettajaksi? 

Yliopisto-opintojen aikana selkiytyi, että haluan opettajaksi. Muita aloja, jotka minua kiinnostivat, olivat yhteiskunnalliset alat, esimerkiksi journalismi ja politiikka. Koen,että opettajan työ on yhteiskunnallista vaikuttamista pienemmässä mittakaavassa.

3. Mikä kiinnostaa juuri psykologiassa, uskonnossa ja filosofiassa?

Psykologiassa minua kiinnostaa ihmisen toiminta ja sen ymmärtäminen. Uskonnossa ja filosofiassa oppii haastamaan ajattelua ja löytämään uusia näkökulmia.

4. Mikä oli lapsuuden unelma-ammattisi?

Yläasteikäisenä halusin meteorologiksi, mutta se karsiutui, sillä luonnontieteet eivät olleet oma juttuni. Pienenä unelmoin olevani luontodokumenttien tekijä. Haaveilin, että saisin olla savannilla ympäri maailmaa kuvaamassa villieläinten keskellä. 

5. Millainen opettaja olet? Vahvuudet opettajana?

Olen rauhallinen ja selkeä opettajana. Vahvuuksista pitäisi ehkä kysyä opiskelijoilta. Koen olevani opettajana aloittelija, minulla on vielä paljon opittavaa. 

6. Mitä teet vapaa-ajalla?

Melon, teen erilaisia käsitöitä ja tykkään myös pilateksesta. Olen tehnyt neuleita ja makrameeta. Vapaa-aika menee puolison kanssa. Lapsena luin paljon ja pidin luovasta kirjoittamisesta. Kirjoitin pitkiä humoristisia, proosan -ja runon rajamaastossa olevia tarinoita. 

7. Kuvaile kolmella sanalla itseäsi?

Olen määrätietoinen, sinnikäs ja pohdiskeleva. 

8. Opiskeluvinkkejä lukiolaisille?

Opiskelumenetelmät ovat tärkeitä. On tärkeää pyrkiä opiskelemaan usein ja vähän kerrallaan, jotta opiskelu on kevyempää. 

9. Mitä kieliä osaat puhua?

Opiskelin lukiossa saksan kieltä. Kunnolla osaan puhua vain englantia. 

10. Milloin olet viimeksi matkustanut ja minne?

Viimeisin ulkomaanreissu on vuodelta 2019, ennen koronaa, kun matkustin Kreikkaan. Kreikassa kävin parilla pienellä saarella nimeltään Poros ja Spetses. Matkustan paljon Suomen sisällä, erityisesti Oulu – Helsinki-väliä.

11. Kerro itsestäsi jokin hauska fakta.

Olen jouluihminen, ja “joulukuu” kestää marraskuusta-helmikuuhun. Tykkään joulukoristeista, niiden käyttö on pysynyt kohtuullisena, mutta voi lähteä pian käsistä. Laitan joulukuusen Helsingin kotiin usein jo marraskuussa. 

Mikä on parasta työssäsi, Tomi Salminen?

Kuva: Iiris Jussila

Kuka olet?

Nimeni on Tomi Salminen. Olen kotoisin Kouvolasta ja nykyisin asun Helsingissä. Vapaa-ajalla soitan huuliharppua ja yritän oppia käsilläseisontaa ja muita voimisteluliikkeitä.

Miten päädyit opettajaksi? Mikä sai sinut opiskelemaan opettajaksi?

Työviikkojen viettäminen vain toimistossa tietokonetta näpytellen alkoi kyllästyttää.

Mitä ainetta opetat?

Opetan matematiikkaa.

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi?

Osaan neuvoa ja ”vääntää rautalangasta”, kun opiskelijalla on vaikeuksia ymmärtää jotakin tehtävää.

Mitä vinkkejä antaisit opiskelijoille? 

Älä haaskaa aikaasi. Tee parhaasi. Kokeile mihin se riittää.

Mikä on parasta ja vaativinta työssäsi?

Parasta on, kun saan opiskelijan oivaltamaan asioita.

Miten olet päässyt uuteen työyhteisöön sisälle?

Ihan hyvin.

Kilpaurheilijasta ja valmentajasta opettajaksi

  1. Kuka olet, ja mitä opetat lukiossa?

Olen Suvi ja toimin resurssiopettajana. Aloitin helmikuussa Hyrylän lukiossa. Opetan tuntien aikana pienryhmiä tai olen mukana koko ryhmässä sekä opetan yksilöllisesti erikseen sovittuina aikoina. Työ on ihanan monipuolista, ja opin itsekin paljon! Tulee samalla käytyä hyviä keskusteluita opiskelijoiden kanssa vaikka mistä. Olen koulutukseltani liikuntatieteiden maisteri sekä liikunnan, terveystiedon ja ruotsin opettaja. 

2. Miksi opiskelit juuri opettajaksi? 

Hain opiskelemaan  liikuntatieteelliseen, koska minua kiinnostivat liikunta, psykologia ja valmennus, sillä valmensin joukkuevoimistelijoita. Ajauduin opettajaksi opintojen edetessä. 

3. Minkälaista opiskelu oli yliopistossa?

Opiskelu oli intensiivistä ja hauskaa. Yhteisö oli tiivis, ja opiskeluvuodet menivät nopeasti.  

4. Mikä oli lapsuuden unelma-ammattisi?

– Vieläkin mietin, mikä olisi mieluisin opettajan työ vai tekisinkö jotain muuta. Abivuonna kirjoitin johonkin kyselyyn, että haluan tulla fiksuksi aikuiseksi.

5. Mitä teet vapaa-ajalla? Onko sinulla harrastuksia?

Harrastin noin kuusivuotiaasta 18-vuotiaaseen asti joukkuevoimistelua. Kilpailin joukkuevoimistelussa SM-tasolla, ja olen harrastanut vielä pitkään sen jälkeenkin. 

Vapaa-aika menee pitkälti perheen kanssa. Haaveilen omasta vapaa -ajasta, kävisin tanssi- ja voimistelutreeneissä ja kuluttaisin kaikkea taiteeseen ja kulttuuriin liittyvää.

6. Kuvaile kolmella sanalla itseäsi?

-Pieni, sillä hoidan oman roolini. Lisäksi pohdiskeleva ja haaveileva. 

7. Opiskeluvinkkejä lukiolaisille?

-Tee hommasi niin hyvin, että jää aikaa laiskottelulle. Levossa tapahtuu todellinen oppiminen. 

8. Mitä kieliä osaat puhua?

– Hieman tylsä vastaus, koska tähän ei löydy mitään erikoista kieltä. Puhun suomea, ruotsia ja englantia. Sekä hieman ranskaa ja italiaa. 

9. Onko sinulla jokin erityinen taito?

-Voimistelu, jossa taustalla on valtava määrä harjoittelua. Lisäksi sanaristikot. 

10. Kerro itsestäsi jokin hauska fakta ?

En tiennyt, mikä on mauto, ennen kuin tulin Tuusulaan opettajaksi. 

Tutustu koulumme vaihto-oppilaaseen Mariasoleen

Koulussamme on ollut tänä lukuvuonna italialainen vaihto-oppilas Mariasole Vaccaro. Nyt, kun hänen vaihtovuotensa lähestyy loppua, päätimme haastatella häntä kuluneesta vuodesta. Mariasole on tuonut kouluumme iloisuutta ja opettanut muille oppilaille ja opettajille omasta kulttuuristaan ja italialaisesta koulujärjestelmästä. On ollut ilo tutustua Mariasoleen ja samalla Italiaan!

Mariasole päiväretkellä Porvoossa.

Kuinka kauan olet ollut Suomessa? Olen ollut Suomessa noin yhdeksän kuukautta. Tulin Suomeen elokuussa ja lähden takaisin Italiaan kesäkuussa. 

Miten korona on vaikuttanut vaihtovuoteesi?
Onneksi ei niin paljoa kuin aluksi oletin. Vaihto-oppilasjärjestön Lapin matka peruttiin koronatilanteen takia, ja joululomalla en voinut tehdä kaikkea, mitä olisin halunnut. 

Miksi valitsit Suomen kohdemaaksi?
Koronan takia halusin lähteä vaihtoon Euroopan sisällä. Halusin mahdollisimman erilaisen kohdemaan verrattuna Italiaan. Tykkäsin Suomen luonnosta ja kylmyydestä. Olin kuullut myös paljon hyvää suomalaisesta koulujärjestelmästä. 

Millä kolmella sanalla kuvailisit vaihtovuottasi?
Kuvailisin vuottani sanoilla haastava, mielenkiintoinen ja upea. 

Oletko tykännyt opiskelusta koulussamme? Mikä on suurin ero omaan kouluusi Italiassa?
Tykkään opiskelusta täällä todella paljon! On ollut mielenkiintoista kokea täysin erilainen opiskelumenetelmä. Italiassa opettajat vaihtavat tunnin jälkeen luokkaa oppilaiden sijasta, jotka pysyvät aina kotiluokassa samojen oppilaiden kanssa. Italiassa koulua on myös lauantaisin ja koulupäivät kestävät yleensä noin viisi tuntia. Suomessa oppilaat valitsevat itse aineet, joita haluavat opiskella, kun taas Italiassa linjan, jolla haluavat opiskella. 

Miten suomalaiset eroavat italialaisista?
Uskoisin, että italialaiset ovat enemmän “outgoing”, sillä suomalaisia pidetään usein hiljaisina ja sulkeutuneina. Kun luo hyvän yhteyden suomalaiseen, huomaa myös, kuinka avoimia suomalaiset voivat olla halutessaan.

Mistä suomenkielisestä sanasta pidät eniten? Miksi?
“No niin” sitä voi käyttää aina kaikissa tilanteissa, varsinkin kun ei tiedä, mitä pitäisi vastata tai sanoa. 

Paras muistosi tai lempiasiasi Suomesta?
Lempimuistoihini Suomesta kuuluvat matkat uusiin kaupunkeihin kavereiden kanssa. Muistan hyvin matkani Turkuun: katsoin junasta ulos ja näin lumisen maiseman. 

Mikä on mielestäsi paras suomalainen ruoka? Tykkään kaikista kalaruoista, kuten kalakeitosta. Yksi suosikkiherkkuni on varmasti pulla (munkit). 

Suosittelisitko vaihtoon lähtemistä muille? Miksi? Suosittelen vaihtoon lähtemistä ehdottomasti! Vaihto on kokemuksena tosi opettavainen. Vaihtovuoden aikana oppii uusia asioita toisesta kulttuurista, uuden kielen, muiden kanssa kommunikointia, erilaisten tilanteiden kohtaamista yksin. Vaihdossa saa paljon uusia kokemuksia ja saa uusia ystäviä ympäri maailmaa. 

Kiitos haastattelusta ja kuluneesta vuodesta Mariasole! 


Millainen opettaja olet, Heli Oksanen?

Kuka olet?

Olen Heli, vaeltava espanjan ope. 

Mikä sai sinut opiskelemaan opettajaksi, ja miten sinusta tuli opettaja? 


En oikeastaan aikonut tulla opettajaksi vaan lähdin opiskelemaan kieliä, koska ne kiinnostivat minua.  Ajatuksissa oli enemmänkin kääntäjän työ. Espanjan opettajista oli kuitenkin juuri silloin pulaa, aloin tehdä sijaisuuksia, ja se johti lopulta jäämään alalle. 

Millainen opettaja olet? 

Sitä millainen opettaja olen, pitäisi kysyä oppilailta.  Pyrkimykseni on olla lujasti lempeä, en tiedä, onnistunko siinä aina. 

Millaiselle henkilölle suosittelet opettajan ammattia?

Opettajaksi aikovan täytyy pitää lapsista ja nuorista, se on ensimmäinen ehto.  Pinna täytyy olla pitkä, eikä haastavia tilanteita saa pelätä. 

Mikä on parasta ja vaativinta työssäsi?

Työssä ovat mielestäni parasta juuri se, että saa olla nuorten kanssa tekemisissä. Se pitää ajassa kiinni.  Vaativinta on varmaankin olla viemättä töitä kotiin ja unohtaa työt vapaa-ajalla. 

Miten olet päässyt uuteen työyhteisöön sisälle?

 Täällä Hyrylässä on tosi hyvä ilmapiiri työyhteisössä, olen viihtynyt täällä ensihetkestä alkaen. 

Mitkä ovat heikkouksiasi?

 Heikkouteni on varmasti eteentulevien IT-ongelmien ratkominen, mutta onneksi niihinkin olen aina saanut ystävällistä apua. 

Entä vahvuutesi?

 Vahvuus voisi olla joustavuus. 

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Odotan tulevaisuudelta terveyttä, maailman avautumista uudelleen ja rauhaa levottomuuksien sijaan.

Monio – miten rakentaminen edistyy?

Mikä on Monio?

Monio on hirsinen monitoimirakennus, jota rakennetaan parhaillaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Monitoimirakennuksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2023 kevääseen mennessä. Varsinainen muuttopäivä Monioon on syksyllä. Monitoimirakennuksen tilat on suunniteltu lukion, musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston käyttöön. Lisäksi rakennuksen tavoitteena on mahdollistaa tarvittavia työskentelytiloja esimerkiksi harrastustoiminnalle, kokouksille ja tapahtumille.

Lue lisää: https://elamisentaidetta.fi/uutiset/moniosta-on-moneksi-oppimisen-ja-kulttuurin-keskus-rakentuu-tuusulan-sydameen/

Monio
Kuva: Hanna Alanen
Monio
Kuva: Hanna Alanen

Rehtorin haastattelu Moniosta

Haastattelin lukiomme rehtoria Seppo Kärpästä Monion nykytilanteesta.

Mikä on tilannekuvasi juuri nyt Monion rakentumisesta ja valmistumisesta?

Tällä hetkellä mennään suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi betoniset rakenteet alkavat olla valmiita. Lisäksi kalustesuunnittelua tehdään aktiivisesti yhteistyössä sisustusarkkitehdin, opettajien sekä opiskelijakunnan kanssa. Virallinen muutto tapahtuu vuoden 2023 elokuussa. Nykyisen lukion tiloista ei oteta mitään irtaimistoa mukaan uuteen rakennukseen. Hyrylän yläaste siis hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jäljelle jäävän irtaimiston.

Mitä sinä odotat eniten Moniolta esimerkiksi opiskelijoiden, henkilökunnan tai yleisen ilmapiirin kannalta?

Parempia itsenäiselle opiskelulle tarkoitettuja tiloja. Ilmapiiriä Monio ei muuta. Ilmapiiri voi kuitenkin jollakin tasolla muuttua, sillä opiskelijamäärän kasvaessa, myös kouluyhteisö kasvaa.

Mitkä ovat asioita, jotka tulevat konkreettisesti muuttumaan Monion valmistumisen myötä lukio-opiskelussa?

Itsenäisen opiskelun ja ylipäätään kaikki oppimisen tilat. Lisäksi sijainti Moniolla on mitä parhain, koska Hyrylän keskustan palvelut ovat paljon lähempänä nykyiseen sijaintiin nähden. Toisaalta yhteistyö muiden koulujen ja opistojen kanssa tulee näkymään. Myös tilojen varustus ja kalustus ovat Moniossa modernimpaa.

Jäätkö sinä kaipaamaan jotakin vanhasta rakennuksesta?

Yläastetta. Yhteistyö yläasteen kanssa on ollut mutkatonta. Myös yhteistä työyhteisöä, yhteistä opettajien huonetta. Lisäksi kolmekerroksiseen rakennuksessa työskenteleminen on ainakin aluksi varmasti totuttelua. Nykyisessä koulurakennuksessa opiskellaan pääasiassa yhdessä tasossa.

Haastattelun lopussa Kärpänen muotoilee: ”Osa Moniosta syntyy vasta siellä.” Monio on rehtorin mielestä ”mieletön mahdollisuus”.

Monio
Kuva: Hanna Alanen
Monio
Kuva: Hanna Alanen
Monio
Kuva: Hanna Alanen

Mitkä ovat heikkouksiasi, Sindy Bäckman?

Kuka olet?

Sindy Bäckman.

Mikä sai sinut opiskelemaan opettajaksi, ja miten sinusta tuli opettaja? Muuttaessani lapsena Ruotsista Suomeen koin suomalaisen koulun aivan kamalana ja lannistavana. Opetus oli äärimmäisen opettajajohtoista, koulusta puuttui kokonaan keskustelu oppilaiden kanssa ja oppilaisiin tai opiskelijoihin luottaminen, joihin Ruotsissa kasvatettiin jo eskarissa.  Ehkä minä haaveilin siitä, että minä opettajana voisin omalta osaltani tuoda enemmän sitä kulttuuria luokkahuoneeseen…. 

Millainen opettaja olet? Yritän olla reilu opettaja. 

Millaiselle henkilölle suosittelet opettajan ammattia? Henkilölle, joka ymmärtää, että tätä työtä tehdään opiskelijoita varten ja yhdessä heidän kanssaan. 

Mikä on parasta, vaativinta työssäsi? Parasta on se, kun huomaa, että opiskelija saa onnistumisen tunteen ja oivaltaa uusia asioita. Vaativinta on ruotsin kielen pakollisuus ja opiskelijoiden motivaation puute. 

Miten olet päässyt uuteen työyhteisöön sisälle? Hyvin. Opettajat Hyrylässä ovat mukavia ja avuliaita ja ovat ottaneet minut hyvin vastaan. 

Mitkä ovat heikkouksiasi? Temperamentti ja suklaa. 

Entä vahvuudet? Sinnikkyys ja optimismi. Uskon, että kaikki on AINA järjestettävissä jotenkin. 

Mitä vinkkejä antaisit muille opettajille? Voisin mieluummin itse ottaa vastaan vinkkejä muilta…

Mitä odotat tulevaisuudelta? Että ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi aineeksi ja sitä kautta kaikki opiskelijani ovat motivoituneita.  

Millainen opettaja olet, Laura Hakamäki?

Kuva: Salla Lahtinen

Kuka olet?

Laura Hakamäki. Pidän kahvakuulailusta, lenkkeilystä ja laulamisesta. Vapaa-ajalla vietän paljon aikaa poikani, avopuolisoni ja kissani kanssa. Rentoudun myös katsomalla hyviä sarjoja ja elokuvia sekä kuuntelemalla musiikkia. 

Mikä sai sinut opiskelemaan opettajaksi, ja miten sinusta tuli opettaja? Ajatus opettajuudesta tuli jo yläkoulussa, mutta se vahvistui lukiossa.  Ehkä pikemminkin jotenkin ajauduin siihen. Parhaimpien ystävieni äiti oli opettajana koulussamme, ja minulla oli muitakin hyviä ja innostavia roolimalleja. Koin myös, että olen hyvä opettamaan, ja siitä sainkin aina kiitosta. Intohimoni kieliin ja etenkin ruotsiin oli kova, ja sittemmin päätin lähteä opiskelemaan ruotsin kieltä. Olen tehnyt monenlaisia muitakin töitä, ja koen sen eduksi myös opettajuudessa. Muissakin töissä olen yleensä saanut työhön perehdyttäjän rooliin ja uusien työntekijöiden koulutuksen.

Millainen opettaja olet? Olen mielestäni ymmärtäväinen, reilu ja helposti lähestyttävä, mutta kuitenkin tarpeeksi vaativa. Annan kuulemma paljon läksyjä, mutta moni on kokenut sen positiivisena seikkana. Omista opiskeluajoista ei ole kovin kauan aikaa, ja osaan samaistua hyvin opiskelijan rooliin. 

Millaiselle henkilölle suosittelet opettajan ammattia? Ehdottomasti kaikille, joilla on jonkinlainen palo opettaa ja oppia uutta itsekin. Henkilölle, joka tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja joka jaksaa motivoida ja keksiä uusia oppimistapoja. 

Mikä on parasta ja vaativinta työssäsi? Parasta on opiskelijoiden oppimisen ilo, onnistumiset tai ylipäänsä se, kun onnistun motivoimaan tai innostamaan jotakuta oppimaan ja jopa jatkamaan ruotsin opintoja pidemmälle. Silloin koen onnistuneeni myös opettajana. Vaativinta on ehkä isot ryhmäkoot, jolloin on haasteellista olla kaikille tarpeeksi läsnä, mutta teen parhaani. Olisi unelma opettaa pienempiä ryhmiä, esimerkiksi enintään 15 opiskelijan ryhmiä.

Miten olet päässyt uuteen työyhteisöön sisälle?   Tosi hyvin! Minulla on ollut hyvin tervetullut olo, ja kaikki ovat olleet avuliaita ja ystävällisiä. Syysflunssat vähän jarruttivat aluksi, koska tekemistä on riittänyt ja uudessa paikassa on aina paljon uutta omaksuttavaa. Nyt kuitenkin tuntuu, että olen päässyt hienosti mukaan uuteen työyhteisöön.

Mitkä ovat heikkouksiasi? Suklaa ja  Ainon Suolainen Kinuski -jäätelö.

Entä vahvuudet? Olen helposti lähestyttävä ja minulla on myönteinen elämänasenne. Olen hyvä opettamaan ruotsia….ja laulan myös hyvin!

Mitä odotat tulevaisuudelta? Odotan tietenkin terveyttä ja pitkää ikää. On myös ihan parasta seurata 2-vuotiaan poikani varttumista, joten näitä hienoja hetkiä odotan, vaikka samassa toivon, että aika ei menisi niin nopeasti. Odotan myös matkustamista ja tutustumista uusiin kohteisiin.

Vinkkejä muille opettajille, Janika Ylikoski?

Kuka olet?

Olen Janika Ylikoski, Tuusulasta. Harrastan kaikkea Pohjoismaihin liittyvää: historiaa ja kulttuuria etupäässä, myös elokuvia ja teatteria sekä rakastan taidemuseoita. Tärkeitä ovat jooga, meri ja metsät. Lisäksi järjestän ruotsinkielistä uimaopetusta, niin siinä tulee itsekin sitten polskittua.

Mikä sai sinut opiskelemaan opettajaksi, ja miten sinusta tuli opettaja? 

Rakkaus ja into kieliin ja kulttuureihin, matkailuun ja historiaan yhdistyvät hyvin kielen opiskelussa. Olin ensin yrittäjänä kaupallisella puolella melkein kymmenen vuotta, mutta sitten päätin opiskella sitä, mistä eniten olen itse innostunut. Olen lukenut useita muitakin kieliä, mutta pohjoismaisissa kielissä ja kulttuurissa yhdistyvät parhaiten myös arvoni ja muut mielenkiinnonkohteeni.

Hain Helsingin yliopistoon ja pääsin. Kävin muutamalla yksityistunnilla harjoittelemassa pääsykokeeseen, sillä pääsykokeessa oli hyvä tietää, mitä siinä oikeastaan haetaan. Pidän hurjasti Helsingin yliopistosta, se on todella hyvä yliopisto!

Millainen opettaja olet? 

Opettajana lienen vaativa sen suhteen, että opiskelujen eteen on tehtävä paljon ja monia erilaisiakin asioita ja tehtäviä. Kielten oppiminenhan vaatii oikeastikin paljon työtä. Tosin tiukka aikataulu ja opintojen vaativuus eivät jätä paljon tilaa luovemmille ja autenttisille tai elämänläheisille tehtäville. Siitä huolimatta yritän harjoittaa itselläni ja oppilaillani myös laaja-alaista opetusta aikataulun puitteissa.

En kuitenkaan ole niin vaativa siinä, kuinka vaikeita asioita tulee osata päästäkseen kurssista läpi, vaikka pitäisikin osata ja tehdä paljon. Esimerkiksi sanakokeeni perustuvat usein siihen, että osattaisiin lukea ja ymmärtää ruotsia, kun taas monesti vaaditaan oikeinkirjoitusta ruotsiksi. 

Millaiselle henkilölle suosittelet opettajan ammattia?

Opettajan ammattia suosittelen niille, jotka ovat aidosti hurjan innostuneita sekä omasta aineestaan että yhtälailla myös todella monesta muusta aiheesta ja kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Ja heille, jotka työskentelevät mielellään monenlaisten ihmisten kanssa.

Mikä on vaativinta työssäsi? 

Vaativinta on oman työn aikatauluttaminen sopivaksi, jotta ei uuvuttaisi itseään työllä ja teettäisi itsekin itsellään kaikkea ”ei niin oleellista”-työtä. Siis tasapainoilu työn ja vapaa-ajan välillä. 

Miten olet päässyt uuteen työyhteisöön sisälle? 

Täällä on erittäin mielyttävää työskennellä. Työyhteisö ei ole täysin uusi, koska olen ollut täällä ennenkin töissä, tosin enemmän yläasteen puolella, mutta myös lukiossa. Olen itsekin käynyt tämän koulun, kuten lapseni ja sisaruksenikin, joten paljon on tuttua ja tuttuja.

Mitkä ovat heikkouksiasi?

Digitaidot. Koronan tuoma digiloikka ei ole ollut minulle vielä riittävä! Tietokoneen ja puhelimen avulla saisi paljon enemmänkin hauskoja juttuja aikaiseksi oppitunneille, mutta moni asia on minulta vielä opettelematta. Minulla ei myöskään ole tarpeeksi hyvää järjestelmää itse tekemieni opetusmateriaalien säilytykseen digisti, joten usein kadotan kerran käytetyn materiaalin jonnekin bittimaailmaan.

Entä vahvuudet? 

Vahvuuteni lienee omasta oppiaineesta innostuneisuus. Olen luonut elämäntavan tähän ympärille, joten työ on myös harrastus ja toisinpäin.

Mitä vinkkejä antaisit muille opettajille?

Rohkaisisin kaikkia yhdistelemään oppiaineita laaja-alaisesti joissain tehtävissä tai joillain tunneilla enemmän, vaikka oppikirjoissa laaja-alaisia tehtäviä ei niin paljon vielä ole. Kielissä on hyvää se, että sitä voi yhdistää ainakin suhteellisen helposti kaikkiin muihin oppiaineisiin, mutta esimerkiksi myös musiikkia ja matikkaa voi opiskella laaja-alaisesti yhdessä. Tämä on hyödyksi oppilaille ja mielenkiintoista myös opettajalle. Toki se on kovin työllistävää,  joten jokaisen omien voimien mukaan pikku hiljaa

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tulevaisuudessa haluan työskennellä monella eri paikkakunnalla, monenlaisten ihmisten kanssa. Aikuisia en ole vielä opettanut, joten sitä toivon saavani kokemusta myös. Lisäksi odotan, että saisin työskennellä jossain pohjoismaisessa yhdistyksessä, sillä olen opiskellyt Pohjoismaiden tutkimusta ja taidehistoriaa. Aion myös jatkaa opintoja kiinnostusteni mukaan historiaa, uskontoa ja tietysti – kieliä!

Mitä opettajat lukevat? Kirjavinkkejä opettajilta

Kyselin kuluvalla viikolla lukiomme opettajilta, millaisia kirjoja he tykkäävät lukea ja mitä kirjoja he suosittelevat luettavaksi. 

Meidän koulumme terveystiedon, maantiedon ja elämänkatsomustiedon opettajalla Jola Maisalalla on nopeasti mielessä, mitä kirjoja suosittelee luettavaksi. Ensimmäisenä hän suosittelee kaikkia Risto Isomäen kirjoja, Jolan sanoin ekodekkareita.  Isomäen kirjat käsittelevät globalisaatioon ja kehitysmaihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kirjoissa useasti toistuvat teemat ovat maailmanloppu ja ekologia.

Maisala kuvailee kirjailijan kehitystä suureksi, etenkin juonen kulun saralla. Maisala muistelee, että Isomäen kuvaukset ihmissuhteista olivat noin 15 vuotta sitten umpisurkeita. Myös sillä saralla tapahtunut kehitystä, ainakin Jolan mielestä. 

Jola nosti esille myös yhden tietyn Isomäen teoksen, Sarasvatin hiekkaa. Kyseinen teos on jännitysromaani, joka käsittelee tsunameja koskevia kauhuvisioita, jotka ovat osoittautuneet pelottavan tosiksi. 

Isomäen kirjojen lisäksi Maisala suosittelee Sujata Masseyn kirjasarjaa Rei Shimura. Kyseisessä kirjasarjassa Jolaa kiehtoo niiden kulttuurinen helppous. Kirjojen päähenkilö on amerikkalais-japanilainen, mikä myös osaltaan helpottaa kirjan seurattavuutta. Jola sanoo naurahtaen: ”Kirja ei ole liian Japani.”

Rei Shimura kirjasarjan ensimmäinen osa

Lopuksi hän nostaa vielä esille psykologi Anu Tevanlinnan kirjoittaman valmennuksellisen tietokirjan Hyvinvointia mielelläsi. Maisala kuvailee, että kirja on psykologinen, mutta sopii esimerkiksi elämäntapamuutokseen sillä siitä saa omaan elämään aineksia. Hänen mukaansa kirjaa voisi kutsua jopa hyvinvointioppaaksi. 

Koulumme filosofian,  psykologian, uskonnon, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettajalla Tapio Turpeisella on selkeä mielipide, mitä kirjaa hän suosittelee. Hän kertoo, että lukee itse tällä hetkellä tositapahtumiin perustuvaa Heather Morrisin kirjaa Auschwitzin tatuoija, jota hän suosittelee erittäin lämpimästi muillekin luettavaksi. Turpeinen kertoo, että kyseisen kirjan takakansi kiteyttää sisällön sanoin:  ”Se on henkilökohtainen selviytymistarina ja kertomus toivosta, rakkaudesta ja rohkeudesta sekä pysäyttävä kuvaus yhdestä maailmanhistorian kammottavimmista ajanjaksoista.”

Tapio Turpeinen kertoo myös viettäneensä joskus osan joululomastaan Auschwitzissa. Kyseisellä reissulla oli ostanut lentokentältä Jari Tervon romaanin Matriarkka. Romaanissa yhdistyvät historialliset tapahtumat ja ajankohtaiset teemat, kuten pakolaisuus ja nyky-Venäjä, minkä takia kyseinen kirja oli hänen mielestään sopivaa matkalukemista juuri tuolle reissulle.