Koulumme opettajat kertovat nyt omasta nuoruusajastaan kuvien kautta. Tunnistatko hyvinkin tutut henkilöt seuraavista kuvista? Katsotaan myös, mitä opettajien menneisyydestä paljastuu.
Rasmus Mäntymaa
Kuvassa olen Elämä lapselle -konsertissa Helsingin olympiastadionilla syyskuussa 1994 18-vuotiaana. Lukio ja kesätyöt ovat ohi ja opinnot alkamassa Helsingin yliopistolla. Konsertilla kerättiin rahaa syöpälapsipotilaille. Oma lapseni sairastui syöpään, josta onneksi parani vuonna 2009. Saimme perheenä merkittävää tukea muun muassa Kympin lapset -järjestöltä, jonka kanssa edelleen teemme vaimoni kanssa aktiivisesti vapaaehtoistyötä. Siksi valitsin tämän kuvan. Ehkä hetkessä oli jotain enteellistä.
Tämä on peruskoulun ysiluokan koulukuva. Eletään aikaa, kun televisiosta tulee Bel-Airin prinssi ja peli nimeltä koripallo on ottanut minusta vahvan otteen ohjaten valintoja elämässäni – urheilulukioon on päästävä ennen ammattilaisuraa! Tavoitteet ovat yhtä isoja kuin päälläni roikkuva neule. Parhaat koripalloilijat tulevat tietenkin Amerikasta, ja heiltä kopioidaan kaikkea hiustyyliä myöden. Hymyillä ei kuitenkaan kannata liikaa, koska coolin korisjätkän mainehan siinä saattaisi mennä. Peace!
Susanna Leino
Olen ollut musiikin lumoissa pienestä saakka, peräti kahdessa kuvassani on piano. Viimeisessä olen syönyt jotain toooosi pahaa.
