Olli Eloranta opettaa lukiossamme ruotsin ja saksan kieliä. Kielet ovat olleet pienestä asti Elorannalle mieluisia. Eloranta puhuu sujuvasti ruotsia, saksaa ja englantia. Lisäksi hän ymmärtää ranskaa ja italiaa. Vaikka Eloranta on ollut kiinnostunut kielistä pienestä asti, hänen ensimmäinen haaveammattinsa oli roskakuski, josta hän haaveili alle kouluikäisenä. “Opettajan ammatti kävi mielessä”, toteaa Eloranta ja täydentää, että hänestä ei siitä huolimatta pitänyt tulla opettajaa. Eloranta haaveili tulkin tai kääntäjän työstä. Eloranta toteaa, että kääntäjän töitä on suhteellisen vähän ja työ on usein matalapalkkaista. Työ tulkkina on myös yksinäistä. Eloranta kokee, että opettajan ammatti on ollut hänelle hyvä valinta.
Paras asia opettajana olemisessa on välitön palkinto, kun joku opiskelija kysyy apua ja oivaltaa, kertoo Eloranta. Hän toteaa, että opiskelijoilla on usein iso kynnys kysyä apua. Eloranta haluaa innostaa ja motivoida opiskelijoita ja tehdä ruotsin kielen opiskelusta siedettävämpää niille opiskelijoille, joille oppiaine ei ole mieluinen.
Eloranta kokee tärkeäksi ruotsin kielen opiskelun lisäksi vähemmistökielitietoisuuden jakamisen. Hän kokee, että kulttuurituntemus ja ruotsin kieleen suhtautuminen ovat kielen osaamisen lisäksi tärkeää. Eloranta ymmärtää, ettei ruotsin kieli ole kaikille mieluinen oppiaine, mutta korostaa, että kannattaa antaa kielelle mahdollisuus. Jonkin asian vihaaminen ja siinä vellominen vievät energiaa. Eloranta kertoo, että moni ajattelee, että lukion jälkeen ruotsin kieltä ei tarvita. Korkeakouluissa on pakollisia ruotsin kielen opintoja ja työelämässä saattaa tarvita kieltä. Suomessa ihmisillä on oikeus saada palveluja kahdella kielellä, joten kielitaidosta on hyötyä. Eloranta korostaa, että lukiossa tehty työ auttaa myöhemmin ja on helpompi onnistua ruotsin opinnoissa esimerkiksi korkeakoulussa.
Kysyn Elorannalta vinkkejä uuden kielen oppimiseen. “Kannattaa käyttää kieltä esimerkiksi puhumalla, kuuntelemalla radiota, katsomalla ohjelmia ja Youtube-videoita ja lukemalla uutisia”, toteaa Eloranta. Hän kertoo, että podcasteissa kieli on usein haastavampaa kuin radiossa. Uutisissa ja radiossa asiat usein toistuvat, jolloin ymmärrys hankalista sanoista helpottuu, kertoo Eloranta. Alkuvaiheessa ei kannata säikähtää, jos ei heti ymmärrä kaikkia sanoja, toteaa Eloranta.
Eloranta pitää vapaa-ajalla ruuan laittamisesta, mökkeilystä ja kesällä grillaamisesta. Hän pitää uusien asioiden opiskelemisesta työn ohessa ja jatkuvasta oppimisesta. Eloranta toteaa, että kun on itse oppilaana opettelemassa uutta asiaa, osaa nähdä asiat eri perspektiivistä. Eloranta on opiskellut muun muassa markkinointia. Hän on valmistunut Haaga-Heliasta koodariksi, mutta ei ole vielä tehnyt alan töitä. Eloranta pohtii, että olisi hienoa joskus yhdistää digipuoli ja kielten opetus.
Eloranta kertoo itsestään hauskan faktan: “Olen ollut kesätöissä (robotti)karhuna, joka puhuu 16 eri kieltä.” Hän oli 18-vuotias, kun oli töissä Inarissa. Eloranta kertoo,että kieliä, joita robottikarhu puhui, olivat esimerkiksi kiina ja saksa.
Keväällä uudet tuulet puhaltavat, kun Eloranta muuttaa Pohjois-Suomeen. “Harmittaa lähteä, olen viihtynyt Tuusulan lukiossa”, toteaa Eloranta.
