Avainsana-arkisto: lukio

Ykkösten ajatuksia lukiosta

Lukukausi on jo pitkällä: ensimmäinen periodi ja päättöviikko ovat takana, sekä ylioppilaskirjoitukset on kirjoitettu. Tuusulan lukioon on kokoontunut opiskelijoita niin Tuusulasta kuin myös Tuusulan lähikunnista ja kaupungeista. Lukion alku on ollut varmasti ainakin suurimmalle osalle jännittävää riippumatta siitä, mistä on lukioomme päätynyt. Nyt kun olemme jo toisen jakson alussa, on ollut hyvä hetki kerätä yhteen Hyrylän toimipisteen ykkösten ajatuksia ja mietteitä alkaneesta lukukaudesta. Sain ensimmäiseksi tehtäväkseni Hyve-lehdessä selvittää juuri sen.

Päätin toteuttaa kyseisen tehtävän niin, että kokosin pienimuotoisen kyselyn. Kyselyn avulla oli helppo haastatella ykkösiä välitunneilla ja ruokailun yhteydessä. Kysely koostui viidestä kokonaisvaltaisesta kysymyksestä, joiden avulla voi hyvin saada peruskuvan ykkösten tunnelmista ensimmäisen periodin jälkeen. Haastattelu tapahtui myös anonyymisti, eli kenenkään vastanneen nimeä ei artikkelissa kerrota.

Ensimmäinen kysymys oli, mikä on yllättänyt lukiossa. Tähän kysymykseen sain hyvin erilaisia vastauksia. Joidenkin mielestä lukio ei eroa kovin paljon yläasteesta. Joitain on yllättänyt lukion nopea tahti, kun mennään jokaisella tunnilla uuteen aiheeseen. Joitakin on yllättänyt lukion rentous ja se, että lukio on joskus myös hauskaa. Myös tuntien pituus on ollut aihe, joka on tullut esille kyselyssä. Suurimmalla osalla yläasteista tuntien pituus on 45 minuuttia, eli hyppy 75 minuuttiin on aika suuri. Eniten vastauksissa oltiin sitä, että lukio on vaikeampaa, kuin aluksi luuli,  ja toisaalta se, että lukio ei olekaan niin vaikeaa, kuin aluksi luuli.

Toinen kysymys oli, väsyttääkö koulu. Mediassa on viime aikoina keskitytty hyvin paljon nuorten koulu-uupumukseen ja väsymykseen. Kyseisestä aiheesta on uutisoitu hyvin paljon, minkä takia koen, että kyseinen kysymys oli hyvin tärkeää ottaa mukaan kyselyyn. Vastaajista noin 75 prosenttia sanoivat, että koulu väsyttää. Syitä väsymykseen olivat heikot aikataulutustaidot, se, että nykyisellä periodilla on niin paljon aineita, ettei ehdi tehdä mitään muuta kuin koulutöitä, ja se, että ajankäyttö menee aina johonkin muuhun, kuin sillä hetkellä oleellisiin asioihin. Joillakin opiskelijoilla toinen jakso on paljon vaikeampi kuin ensimmäinen jakso, minkä takia jotain pitää vähentää, että kaikki koulutehtävät ehtii tehdä. Yleensä ensimmäisenä vähenee uni, jota ihminen tarvitsee elääkseen, mutta jotain pitää kuitenkin vähentää, jotta koulusta voi suoriutua. Kuitenkin tuli myös vastauksia, joissa oltiin yllättyneitä sen takia, että vaikka koulutöitä on paljon, ei silti väsytä.

Kolmanneksi kysyin, mikä on ollut tähän asti parasta lukiossa. Vastaukset olivat taas hyvin monipuolisia. Yleisimpiä vastauksia olivat uudet kaverit, lähikauppa, välitunnit ja päättöviikko. Päättöviikko oli paras, koska silloin oli hyvä aikaa perehtyä opintoihin ja lukea tulevia kokeita varten. Tähänkin kysymykseen tuli vastauksia lukion rentoudesta ja siitä, että on vapauksia, kuten kaupassakäynti. Vastauksissa korostui myös kiitollisuus siitä, että koulutyöt tehdään nykyään tietokoneella, mutta myös haikailtiin takaisin paperin ja kynän aikakauteen. Osassa vastauksista mainittiin itsenäinen työskentely ja se, että on mahdollisuus työskennellä käytävillä tai ruokalassa.

Halusin myös luoda jonkinlaisen tasapainon edelliselle kysymykselle. Niinpä neljäs kysymys oli: mikä on ollut vaikeaa lukiossa? Niin kuin edelliseenkin kysymykseen tähänkin tuli laaja skaala erilaisia vastauksia. Joidenkin mielestä vaikeaa oli esseiden ja muiden pitkien vastausten teko, kun taas jotkut kokivat vaikeaksi ajatusten ja tiedon tiivistämisen tiettyyn mittaan. Vastauksissa mainittiin myös tiettyjä kouluaineita, joissa asioiden sisäistäminen on vaikeaa. Jotkin vastaukset olivat vähän kokonaisvaltaisempia rivätkä ehkä niin tarkkoja, kuten elämä ja kaikki. Kolmannessa kysymyksessä mainittiin itsenäinen opiskelu, mutta silläkin on varjopuolensa. Tähän kysymykseen sain monia vastauksia siitä, että on vaikeaa aikatauluttaa ja saada itsensä tekemään koulutöitä. Sain myös vastauksia, joissa todettiin, että oikeastaan mikään ei ole tuntunut vaikealta lukiossa.

Viimeinen kysymys liittyi ennakkoluuloihin lukiosta ja siihen, ovatko kyseiset ennakkoluulot toteutuneet. Monet ajattelivat, että lukio olisi ihan kauheaa, ja joidenkin mielestä näin oli, mutta suurimman osan mielestä ei. Yleisimmät ennakkoluulot olivat samankaltaisia edelliseen. Ajateltiin, että lukio olisi hyvin raskasta ja vaikeaa, ja että työmäärän alla romahtaa. Monien mielestä lukio on kuitenkin ollut rentoa, niin kuin jo aiemmin mainitsin, ja lukiosta on tehnyt parempaa myös ihmisten sosiaalisuus. Yksi pelon aihe ja lukioon kohdistuva ennakkoluulo oli se, ettei saisi kavereita. Ajattelisin kuitenkin, että lukiossamme on kaikille kavereita. Vaikka olen ollut koulussamme vasta hyvin lyhyen ajan, voin silti sanoa, että yleisesti kukaan ei ole Hyrylässä yksin. Kaikki olemme täällä tekemässä parhaamme ja elämässä teinivuosiamme. Hyrylän ykkösten ensimmäinen vuosi on siis alkanut yleisesti hyvin. Pienet alamäet ovat kuitenkin välillä hyviä, sillä ei ylämäkeen jaksa koko ajan juosta. 

Monio – miten rakentaminen edistyy?

Mikä on Monio?

Monio on hirsinen monitoimirakennus, jota rakennetaan parhaillaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Monitoimirakennuksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2023 kevääseen mennessä. Varsinainen muuttopäivä Monioon on syksyllä. Monitoimirakennuksen tilat on suunniteltu lukion, musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston käyttöön. Lisäksi rakennuksen tavoitteena on mahdollistaa tarvittavia työskentelytiloja esimerkiksi harrastustoiminnalle, kokouksille ja tapahtumille.

Lue lisää: https://elamisentaidetta.fi/uutiset/moniosta-on-moneksi-oppimisen-ja-kulttuurin-keskus-rakentuu-tuusulan-sydameen/

Monio
Kuva: Hanna Alanen
Monio
Kuva: Hanna Alanen

Rehtorin haastattelu Moniosta

Haastattelin lukiomme rehtoria Seppo Kärpästä Monion nykytilanteesta.

Mikä on tilannekuvasi juuri nyt Monion rakentumisesta ja valmistumisesta?

Tällä hetkellä mennään suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi betoniset rakenteet alkavat olla valmiita. Lisäksi kalustesuunnittelua tehdään aktiivisesti yhteistyössä sisustusarkkitehdin, opettajien sekä opiskelijakunnan kanssa. Virallinen muutto tapahtuu vuoden 2023 elokuussa. Nykyisen lukion tiloista ei oteta mitään irtaimistoa mukaan uuteen rakennukseen. Hyrylän yläaste siis hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jäljelle jäävän irtaimiston.

Mitä sinä odotat eniten Moniolta esimerkiksi opiskelijoiden, henkilökunnan tai yleisen ilmapiirin kannalta?

Parempia itsenäiselle opiskelulle tarkoitettuja tiloja. Ilmapiiriä Monio ei muuta. Ilmapiiri voi kuitenkin jollakin tasolla muuttua, sillä opiskelijamäärän kasvaessa, myös kouluyhteisö kasvaa.

Mitkä ovat asioita, jotka tulevat konkreettisesti muuttumaan Monion valmistumisen myötä lukio-opiskelussa?

Itsenäisen opiskelun ja ylipäätään kaikki oppimisen tilat. Lisäksi sijainti Moniolla on mitä parhain, koska Hyrylän keskustan palvelut ovat paljon lähempänä nykyiseen sijaintiin nähden. Toisaalta yhteistyö muiden koulujen ja opistojen kanssa tulee näkymään. Myös tilojen varustus ja kalustus ovat Moniossa modernimpaa.

Jäätkö sinä kaipaamaan jotakin vanhasta rakennuksesta?

Yläastetta. Yhteistyö yläasteen kanssa on ollut mutkatonta. Myös yhteistä työyhteisöä, yhteistä opettajien huonetta. Lisäksi kolmekerroksiseen rakennuksessa työskenteleminen on ainakin aluksi varmasti totuttelua. Nykyisessä koulurakennuksessa opiskellaan pääasiassa yhdessä tasossa.

Haastattelun lopussa Kärpänen muotoilee: ”Osa Moniosta syntyy vasta siellä.” Monio on rehtorin mielestä ”mieletön mahdollisuus”.

Monio
Kuva: Hanna Alanen
Monio
Kuva: Hanna Alanen
Monio
Kuva: Hanna Alanen

Millaista on aloittaa lukio-opinnot?

Tänä vuonna lukio-opintojen aloittaneiden opiskelijoiden syksy on ollut poikkeuksellinen koronapandemian takia. Isoin muutos on ollut toisessa jaksossa alkanut osittainen etäopetus, mistä siirrytään kokoaikaiseen etäopetukseen kolmannessa jaksossa. Etäopetuksen mukana on tullut omat haasteensa, kuten tehtävien suurempi määrä. Joillekin etäopetus sopii paremmin kuin lähiopetus, toisille taas ei lainkaan. 

Lukio-opintoihin liittyy paljon ennakkoluuloja. Kannattaa heittää pois yläasteen ennakkoluulot ja aloittaa lukio puhtaalta pöydältä. Lukio-opintojen aloittamista helpotti ajatus siitä, etten ole ainoa tässä tilanteessa. Lisäksi lukiomme opettajat ovat olleet innostavia.

Useammat opiskelukaverini ovat kokeneet lukion raskaana, toiset taas yllättävän rentona ja toiset paljon kivempana kuin yläasteen. Kuulun itse tähän viimeiseen ryhmään. Mielestäni lukiossa opiskelu on paljon hauskempaa ja mielenkiintoisempaa kuin yläasteella. Vaikka lukiossa vaaditaan enemmän ja tietysti vastuuta tulee enemmän, tuntuu opiskelu silti helpommalta kuin yläasteella.

Monien opiskelijoiden mielestä lukio-opiskelussa haastavinta on se, että täytyy ottaa enemmän vastuuta omasta opiskelusta ja läksyistä. Samalla kuitenkin parhaimpiin puoliin kuuluu se, että saa valita itselle mieluisia kursseja. Näiden viimeisten neljän kuukauden aikana olen oppinut, että yllättävän moni reaaliaine tukee toinen toistaan, mistä on ollut paljon apua.

Muita muutoksia lukioon siirryttäessä on, että pitää itse ostaa tarvittavat kirjat ja että opiskelussa käytetään tietokonetta. Lukiossa kannattaa oppia se, että kaikessa ei voi pärjätä. Pitää sallia epäonnistumiset ja oppia virheistä. 

Jos jossain aineessa on ongelma, kysy opettajalta, vaikka kokisit kysymyksen olevan aivan typerä. Opettajat ovat täällä sitä varten, että voivat vastata meidän typeriin kysymyksiimme.

Yksi uusi asia lukiossa, mikä tulee mieleeni, on kurssimuotoisuus, joka vaatii alkuun hieman totuttelua. Kurssien valitseminen saattoi olla aluksi hieman haastavaa, mutta opinto-ohjaajien ja opettajien avulla sekin muodostui helpoksi. Onneksi aina saa apua pyydettäessä. 

Päätttöviikot saattavat kuulostaa hurjilta ja stressaavilta. Olen itse pitänyt niistä. On paljon mukavampaa, kun kaikki kokeet ovat samaan aikaan ja tietää, milloin ovat Kun jo kurssin aikana tekee töitä, on päättöviikolla paljon helpompaa.

Supersankareita ja elokuvahahmoja – penkkarit 2019

Ystävänpäivänä abit pääsivät juhlimaan penkkareita. Ilmassa oli paljon naurua, hupia ja totta kai karkkia! Päivä sisälsi abien juhlaruokailun, abishown auditoriossa ja perinteeksi muodostuneen rekka-ajelun lähikoulujen ohi. Penkkariasuja näkyi taas laidasta laitaan, mikä oli mahtavaa! Kokosimme tähän juttuun parhaimmat kuvat kyseiseltä päivältä, sillä kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa! Kaikki tämän artikkelin kuvat on ottanut kuvataiteen opettajamme Hanna Alanen.

Iloinen joukko pilotteja odottelemassa vararehtorin saapumista koululle.
Asuista ei tänäkään vuonna puuttunut mielikuvitusta!
Suden, Punahilkan ja Kissanaisen hymyt eivät hyytyneet pakkasenkaan keskellä.
Veikeät Luigi ja Mario tanssimassa tiensä kohti lukulomaa!
Erilaiset eläinasut ovat penkkariväen suosiossa vuodesta toiseen.
Penkkaripäivä oli täynnä iloa!
Myös upea astronauttipari oli paikalla.
Joukosta erottui myös muutama puhallettava asu.
Jopa Yhdysvaltojen presidenttipari löysi tiensä penkkareihin!
Jokeri ja Batman abien juhlaruokailussa.
Abeilla oli hyvät oltavat, kun opettajat tarjoilivat ruoat suoraan pöytiin.
Rekkoja valmistellaan ajeluun.
Abirekkoja koristivat vaivalla ja taidolla tehdyt hauskat lakanat.
Ja lopulta abit olivat valmiita rekka-ajelulle!

Penkkaripäivä oli ikimuistoinen kokemus, ja samalla myös abit olivat viimeistä kertaa porukalla ennen yo-kirjoitusten alkamista. Haluaisimme kiittää kaikkien abien puolesta opettajia, koulukavereita ja lukion muuta henkilökuntaa, jotka mahdollistivat meille abeille nämä kolme vauhdikasta ja antoisaa vuotta!

Afrikka-päivä laulatti ja tanssitti mutta tärkeimpänä opetti

Hyrylän toimipisteessä vietettiin 20.12.2018 Afrikka-päivää. Se oli teemapäivä, joka oli osa opiskelijakunnan hallituksen Afrikka-projektia. Kyseinen projekti on siis täysin opiskelijalähtöinen. Tämän projektin, ja Afrikka-päivän, tavoitteena on, että nuorten tietämys Afrikan maista ja kulttuureista kasvaisi. On tärkeää, että me nuoret (siinä missä aikuisetkin) opimme ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja kulttuureja ja opimme näkemään koko maailman ympärillämme emmekä vain kotimaamme rajojen sisällä.

Harmillisen usea näkee Afrikan vain ikään kuin yhtenä isona maana eikä tiedä kaikista kyseisen maanosan kontrasteista, vaihteluista ja kulttuurillisesta rikkaudesta. Myös se, miten ulkomaalaistaustaiset sopeutuvat Suomeen, on usealle tuntematonta aluetta. Tulevaisuudessa globalisaation myötä myös kansainvälistyminen tulee yhä tärkeämmäksi. Kulttuurillinen ja maailmanlaajuinen tietämys on rikkaus.

Afrikka-päivä alkoi siten, että opiskelijat kiertelivät luokissa eri vieraiden luona aina 15 minuuttia kerrallaan. Vieraina oli muun muassa Suomi-Somalia seuran jäsen, Punainen Risti, swahilin opiskelija sekä lähetystyöntekijä. Kaiken kaikkiaan pisteitä oli todella monipuolisesti.

Kuinka ratkaista Afrikan ongelmat -työpaja
Myös muun muassa afrikkalaisia vaatteita oli tuotu mukaan.

”Messupisteiden” jälkeen siirryttiin auditorioon, jossa Paula Mattila Opetushallituksesta avasi iltapäivän ohjelman. Tämän jälkeen kuunneltiin Yousri Youssefin luentoa, joka oli todella mielenkiintoinen. Kuulimme muun muassa siitä, millaista on olla muslimi Suomessa.

Afrikka-päivä huipentui upeaan musiikki- ja tanssiesitykseen, jonka pitivät yhdessä Cheikh Cissokho ja Maarika Autio. Yhtenä soittimena heillä oli kora, joka on länsiafrikkalainen soitin. He saivat innostettua myös opiskelijat ja opettajat mukaan afrikkalaisen tanssin ja musiikin maailmaan!

Cheikh Cissokhon ja Maarika Aution esitys. Kora lepää kuvassa etualalla auditorion lavaa vasten.

Afrikka-päivä oli erittäin onnistunut, mieleenpainuva ja opettavainen. Eri kulttuurit, maanosat ja maat ovat tärkeitä asioita, joista ei voi kuulla ja oppia liikaa. Kyseinen päivä oli myös mukava piristys tavallisten koulupäivien ja oppituntien joukkoon. Iso kiitos kuuluu tapahtuman järjestäneille, osallistujille ja erityisesti loistaville vieraille!

On aika hiljaa kiittää

”On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa”, alkaa Pekka Simojoen samanniminen kappale. Miettiessäni, mistä kirjoittaisin viimeisen pääkirjoitukseni Hyve-lehdessä, päällimmäisenä ajatuksena oli vain kiitollisuus.

Kiitos on sanana mielenkiintoinen. Siinä on vain viisi kirjainta, kaksi tavua. Sitä voi käyttää yksinään tai osana virkettä. Lisäksi kiitoksen voi sanoa lähes missä tilanteessa vain, eikä mieleeni tule yhtäkään kieltä, jossa ei olisi kiitosta tarkoittavaa sanaa. Se kertoo paljon kyseisen sanan tärkeydestä.

Kiittäminen ei ole pelkkä muodollisuus, joka vain ”kuuluu asiaan ja on kohteliasta”. Kiittäminen on arvostusta, muiden huomioimista ja välittämistä. Kiittäminen on myös asia, joka liian usein unohtuu. Pysähdyin miettimään, keitä minä haluaisin tässä hetkessä kiittää. Siksi haluankin listata tähän muutaman asian, joista olen kiitollinen juuri nyt.

  1. Olen kiitollinen ajastani lukiossa ja ihmisistä, jotka olivat mukana tässä seikkailussa.
  2. Olen kiitollinen saamastani tuesta ja uskosta minuun.
  3. Olen kiitollinen siitä, että olen terve ja kehoni palvelee minua päivästä toiseen.
  4. Olen kiitollinen saamistani arvokkaista kokemuksista ja pitkien lukiopäivien piristyksistä, varsinkin Hyve-lehden ja opiskelijakunnan hallituksen parissa.
  5. Olen kiitollinen siitä, että olen onnellinen ja myös siitä, että saan vielä jonain päivänä muistaa lämmöllä tämänkin tekstin kirjoittamista.

Muistan, kuinka ensimmäisenä vuotenani lukiossa liityin Hyve-lehteen hieman puolivahingossa ja yhtäkkiä olinkin jo kirjoittamassa elämäni ensimmäistä artikkelia, joka julkaistaisiin. Se oli hyvällä tavalla jännittävää ja ennen kuin ehdin edes huomata, oli Hyve-lehti vienyt täysin mukanaan. Eikä mennyt kauaa, kun löysin itseni jo kantamasta päätoimittajan vastuuta. Nyt on kuitenkin minun aikani luovuttaa päätoimittajan pestini eteenpäin Hyve-lehden uusille upeille päätoimittajille, Iinalle ja Elmiinalle.

Ja nyt, viimeisen pääkirjoitukseni lopussa, haluan sanoa vielä koko Hyve-lehden toimitukselle, lukiomme väelle, lukijoille, kaikille: Kiitos!

Mihin kaikkeen lukiossa edes menee rahaa?

Lukioon meno on hyvä valinta, jos ei esimerkiksi tiedä vielä, mitä haluaa opiskella, ja tarvitsee lisää miettimisaikaa. Lukion kautta pääsee myös helpommin yliopistoon kuin esimerkiksi ammattikoulun kautta, ja lukiossa saa myös todella hyvin yleissivistystä ja sen kautta voi saada hyvän työn.

Lukio ei kuitenkaan ole vain sitä, että astuu lukion ovista sisään ja valmistuu kolmesta neljään vuodessa. Siellä pitää myös tehdä paljon työtä ja maksaa monista asioista.

Lukio on loppujen lopuksi aika kallis paketti. Jokaisen päättöviikon jälkeen pitää ostaa uusia kirjoja uuteen jaksoon, joista tulee yhteensä varsin muhkea summa. Tämän lisäksi on myös muut tarvikkeet, joita tarvitaan koulussa: esimerkiksi Maol-kirjaa ja laskinta tarvitaan matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Vihkoja pitää myös olla melkein jokaisessa aineessa.

Ei myöskään unohdeta yhtä tärkeimmistä ja kalleimmista tarvikkeista, jonka lukiossa tarvitsee, eli tietokonetta. Lukion melkeinpä joka päiväiseen elämään tarvitaan tietokonetta, joten jokaisella pitää olla oma tietokone.

Kaikki opiskelijat ja varmaan jotkut opettajatkaan eivät edes välttämättä tiedä, kuinka paljon joillakin opiskelijoilla menee rahaa myös bensaan ja bussikorttiin, varsinkin, jos tulee toiselta paikkakunnalta.

Abivuonna pitää vielä ostaa kertauskirjoja ja maksaa ylioppilaskirjoitusten tutkintomaksu, joista niistäkin tulee monen sadan euron lasku.

Lukio on siis todella kallis koulu loppujen lopuksi: ensimmäisestä vuodesta viimeiseen vuoteen mennessä on mennyt jopa pari tuhatta euroa.

Tämä voi olla myös yksi syy, minkä takia jotkut opiskelijat eivät valitse lukiota miettiessään, minne menisivät opiskelemaan peruskoulun jälkeen.  Kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole varaa maksaa kaikesta, mistä lukiossa täytyy maksaa. Jos kuitenkin todella haluaa lukioon, opiskella ja saada sellaisen työn, mihin esimerkiksi tarvitaan lukiotutkinto, lukio on todella hyvä vaihtoehto.

 

Teksti Ronja Schavikin ja kuvat Susanna Meitsalo

 

Aktiivisuus tuo väriä opiskeluun

Usein opiskelijoiden suusta kuulee toteamuksia lukion ja ylipäätänsä opiskelun tylsyydestä. Kuinka puuduttavaa onkaan istua oppitunneilla paikallaan 75 minuuttia putkeen päivästä toiseen, ja jokainen päivä vain rullaa hitaasti, rutiininomaisesti eteenpäin.

Lukion alussa se tuntui itsestänikin osittain siltä. Välillä ajattelin, miten jaksan samaa vielä ylioppilaskirjoituksiin saakka. Lopulta on kuitenkin meistä jokaisesta itsestämme kiinni, millaista lukio-opiskelustamme teemme. Lukiomme on täynnä osallistumismahdollisuuksia erilaiseen toimintaan, jotka tuovat lisämaustetta ja iloa päiviin. Niistä karttuu myös arvokasta kokemusta tulevaisuutta ajatellen.

Itse tein päätöksen tarttua tilaisuuksiin ja olla aktiivinen koulumme toiminnassa. Ja voin kertoa, en ole kertaakaan katunut. Yksi rikkaus on myös, että jokaiselle löytyy varmasti mieleistä tekemistä. Itse pidän kirjoittamisesta (ja puhumisesta…), joten halusin kokeilla, millaista olisi olla mukana lukiomme oman lehden toimituksessa. Yllätyin siitä, miten vapaasti saamme valita oman lehtijutun aiheen, eli saamme kirjoittaa juuri siitä, mikä itseämme kiinnostaa. Hyve-lehtemme ei todellakaan rajoitu vain kirjoittamiseen. Myös teknillisistä asioista, tai vaikka valokuvauksesta ja piirtämisestä kiinnostuneet opiskelijat ovat arvokas lisä ja aina tervetulleita mukaan!

Koulumme toiminta ei keskity läheskään vain lehteen. Oppilaskuntaamme osallistumalla pääset mukaan muun muassa järjestämään tapahtumia, ja vaikuttamaan lukiomme asioihin. Ideoita kuunnellaan, ja hyvä yhteishenki takaa oppilaskuntatoiminnan hauskuuden. Koulullamme on myös pienempiä ryhmiä, jotka keskittyvät esimerkiksi Liikkuva koulu -asioihin tai juhlien teknisiin järjestelyihin.

Useilla opiskelijoilla on vapaa-ajallaan paljon harrastuksia tai muuta menoa, mikä on täysin ymmärrettävää. Ajatus pitkäaikaisempaan, ylimääräiseen lukiomme toimintaan osallistumisesta voi kuulostaa liian sitovalta ja aikaavievältä. Mutta miltä kuulostaisi osallistuminen koulumme musikaaliin? Voit näytellä, soittaa, laulaa… Vuosittain tarvitaan myös uusia tutoreita varmistamaan, että uusilla lukiolaisilla on mukava ja turvallinen olo aloittaa lukio-opinnot, ja samalla aivan uusi vaihe heidän elämässään. Se on myös superhauskaa, eikä vie paljoa vapaa-aikaa.

Mieti siis vielä kerran, ennen kuin enää toteat lukion olevan tylsää. Elämme valintojen maailmassa, ja sinä voit itse vaikuttaa äärettömän moneen asiaan. Kokeile, ole utelias. Saatat innostua uudesta! Muista: pieni, mutta tärkein fiksaus on oma asenne.

Hyrylässä harmaantuu

Näitä samoja käytäviä olet kuluttanut päivästä toiseen jo liian pitkän ajan. Tuntuu kuin tuntisit ne jo kuin omat taskusi. Kameran linssin läpi kaikki näyttää kuitenkin hieman erilaiselta, varsinkin mustavalkoisena. Tunnistatko oman vakkaripaikkasi? Saisitko kuvasuunnistuksessa täydet pisteet? Koulumme kakkosen Joni Oksasen kuvat antavat uuden perspektiivin rakkaaseen kouluumme. Näiden tunnelmallisten kuvien avulla voit ehkä nähdä koulumme hieman eri valossa.

IMG_8787

IMG_8530

IMG_8761

IMG_8727

IMG_8723

IMG_8716

IMG_8648

IMG_8541

IMG_8538