Avainsana-arkisto: opiskelija

Stressi kuriin tehtävä kerrallaan


Opiskelujakson vaihtumista edeltävät pari viikkoa vaativat usein suurta tsemppiä. Muistettavaa on paljon, sillä jokainen kurssi edellyttää näyttöä opiskelijan osaamisesta kurssiarvioinnin perustaksi ja myös erilaisten kirjallisten töiden palautusajankohdat ruuhkautuvat juuri päättöviikon kieppeille. Jo tieto suuresta työmäärästä voi pahimmillaan lannistaa ja aiheuttaa kunnon stressiä. Voi olla vaikeaa rauhoittua työpöydän ääreen ja aloittaa urakointia, vaikka parasta varmasti olisi, jos suurempia murehtimatta vain hoitaisi hommansa. Kun aikaa ei kuluisi tuskailuun, sitä jäisi myös enemmän rentoutumiseen.

Monesti huomaan kieriskeleväni saamattomuuden ja itsesäälin täyteisessä mielentilassa, kun tiedän, että hommaa olisi paljon ja pitäisi päästä alkuun. Tässä tilanteessa voi käydä niin, että läppärin näppäimistön paukuttamisen sijaan päätänkin lähteä juoksulenkille, järjestää värikynäni uudelleen tai omistautua jollekin elintärkeälle projektille, kuten soijanakkien hintavertailulle. Sijaistoiminnot ovat kuitenkin salakavalaa itsepetosta: kaikenlaisen muun tekemisen lomassa ei tule oloa laiskuudesta ja aikaansaamattomuudesta. Käsi pystyyn, jos samaistut tällaiseen ilmiöön.

Vitkastelulla on valitettavasti tapana kostautua. Kun viivyttely jatkuu, kynnys tehtävien aloittamiseen kasvaa entisestään. Itselläni lähtökitka helpottaa joskus vasta töiden palautuspäivää edeltävänä iltana, kun kiire jo polkee tahtia. Mutta miten tältä kaavalta voisi välttyä? Olen oppinut, että arvioitavien töiden vuori ei tunnu niin ylitsepääsemättömältä, jos kiinnitän huomioni yhteen työtehtävään kerrallaan. Ei kannata yrittää muistaa kaikkia edessä häämöttäviä velvollisuuksia samanaikaisesti, koska silloin työn määrä vääristyy kasasta vuoreksi. Kun hommiin keskittyy yksi kerrallaan siinä järjestyksessä kuin ne kalenterissa tulevat vastaan, työsuunnitelma on selkeä ja kynnys töiden aloittamiseen pysyy matalana.

Jos työt alkavat tuntua möhkäleeltä, saattaa päästä unohtumaan, että opiskeltavat asiat ovat yleensä kiinnostavia ja töiden valmistuminenkin tuottaa onnistumisen kokemuksia. Tämä ajattelutapa on helpottanut suuresti omaa stressiäni, joten toivon siitä olevan apua muillekin saman ongelman kanssa painiville. Mukavaa kevään jatkoa Hyveen lukijoille!

Ysiluokkalaiset pohtivat lukion Avoimissa ovissa unelmiensa lukiota

Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen avoimissa ovissa teemana oli Toiveiden lukio. Meidän toimipisteellämme ysiluokkalaiset saivat itse joko kirjoittaa, piirtää tai valokuvata asioita, jotka tuovat heille mieleensä jotain heidän toiveidensa lukiosta. Millainen olisi esimerkiksi hyvä opiskeluympäristö, ovatko koeviikot niin kamalia, kuin kaikki väittävät, ja millaisia ovat ne uudet oppiaineet, joita yläasteella ei opiskeltu? Tässä artikkelissa on kysymyksiä, joihin koulumme ysiluokkalaiset vastasivat ja lisäksi esittelemme heidän piirustuksiaan ja valokuviaan.

 

Ysiluokkalaiset pohtivat, millainen olisi heidän unelmiensa lukio.

 

Mitä toivoisit unelmiesi lukiolta?

Monella nuorilla nähtiin samankaltaisia vastauksia unelmien lukioon liittyen. Suurin osa toivoo uusia mukavia ystäviä, hyviä arvosanoja, lyhyitä koulupäiviä ja hyvää ruokaa. Ysiluokkalaisia houkutteli myös itsenäinen ja vapaa opiskelu sekä se, että saa itse valita aineita ja muita kiinnostavia kursseja, joita haluaa opiskella. Hyvä ja kannustava ilmapiiri on myös monella tärkeässä osassa toiveita. Lisäksi mukana oli toiveita urheiluvalmennuksesta ja oppimisympäristön siisteytedestä ja mukavuudesta.

  • hyvät valmiudet jatko-opintoihin
  • osaavat, tasa-arvoiset, kannustavat, iloiset opettajat
  • viihtyisä, siisti lukio
  • hyvä paikka opiskella, jossa kaikki tarvittava lähellä
  • kaikki olisivat ystävällisiä
  • opiskelu olisi mukavaa
  • saisin selkeyttä siihen, mikä ala minua kiinnostaisi lukion jälkeen
  • kaikki tuntisi olonsa hyväksi ja turvalliseksi
  • valinnanvara

 

Tulevaisuuden suunnitelmia piirrettynä

 

 

Miten lukio eroaa yläasteesta?

Koeviikot, pitkät koulupäivät, lyhyt vai pitkä matikka. Nämä ovat usein oppilaiden ensimmäisiä ajatuksia lukiosta. Yläasteeseen verrattuna lukio on itsenäisen opiskelun ja omien mielenkiinnon kohteidesi tavoittelun starttipiste. Opiskelun itsenäistyminen ja rankempi työnteko, sekä se, että on itse enemmän päätösvallassa opinnoistaan, tulevat todella tutuiksi lukion myötä. Hypärit ja itse tehty lukujärjestys houkuttelevat monia, koska itse tehdyt valinnat vaikuttavat enemmän vapaudelta, kuin kaikki koululaisille määrätyt työt ja aikataulut.

  • opiskelu on monipuolisempaa
  • nopeampi etenemistahti
  • ei liikaa opiskelijoita, jotta opettajat voisivat keskittyä jokaiseen oppilaaseen

Millainen lukiolainen toivoisit olevasi?

Kaikki varmasti haluavat menestyä opinnoissaan parhaansa mukaan. Onhan kyseessä kuitenkin opiskelu tulevaisuutta varten. Ysiluokkalaiset mainitsivat haluavansa olla ahkeria, fiksuja, positiivisia ja halukkaita oppimaan. Itsenäistyminen on tärkeää oppia lukiossa, ja täällä täytyy myös olla reipas ja yritteliäs, vaikka kuinka välillä olisi uuvuksissa. Tärkeää on myös olla ystävällinen muita opiskelijoita ja opettajia kohtaan.

  • nopea tekemään hommat
  • itsenäinen
  • yritteliäs
  • reipas
  • ystävällinen
  • mukava kaikkia kohtaan

 

Yhteishaku on juuri päättymässä, ja monet ovat jo tehneet valintansa. Yhdeksäsluokkalaisten vastausten perusteella voimme kuitenkin päätellä, että lukioomme on tänäkin vuonna tulossa fiksuja, reippaita nuoria. Tervetuloa tulevat Tuusulan lukiolaiset!

Area 65 – Hyrylän uusi oppimisympäristö

Me täällä Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteessä olemme saaneet upean mahdollisuuden hyödyntää uutta oppimisympäristöä nimeltään Area 65. Area 65 on opiskelijoiden käyttöön tarkoitettu tila, jolle löytyy monta käyttötarkoitusta.

 

img_5754

 

Haastattelimme rehtoriamme Seppo Kärpästä Area 65:stä.

Mistä idea Areasta sai alkunsa?

  •  Ajatus lähti, kun suunnittelimme Monio-hanketta pienissä työryhmissä. Ajattelimme, että uusia oppimisympäristöjä olisi järkevämpi kokeilla ensin pienemmässä mittakaavassa. Opiskelijakunnalta oli myös tullut ehdotuksia tilasta, jossa saisi ”hengata”, ja ATK- luokka soveltui tähän käyttötarkoitukseen hyvin. Näin saatiin demotila ja opiskelijakunnan toiveet toteutettua. ”Kaksi kärpästä yhdellä iskulla”, niin kuin tykkään sanoa.

Miten Area 65 rahoitettiin?

  • Tila rakennettiin kunnan rahoilla.

Mitä käyttötarkoituksia Arealle on?

  • Pääasiallinen tarkoitus on testata uutta oppimisympäristöä, eli järjestetään opetusta, mutta siellä voi myös opiskella itsenäisesti. Opiskeluympäristö se on pääasiassa, mutta yksi käyttötarkoitus on myös toimia ihan oleskelutilana.

Miten Area 65 on mielestäsi toiminut tähän mennessä?

  • On ollut molemminpuoleista ”haltuunottoa” sekä opettajien että oppilaiden puolesta. Oppilaat ovat soittaneet musiikkia kielloista huolimatta ja opettajat ovat tulleet pitämään tilaan oppitunteja huomioimatta muita tilassa olevia. Hankaluuksia on ollut myös tilan siisteyden ylläpitämisen kanssa.

 

area-2

 

Haastattelimme myös opiskelijakunnan jäsentä Kasper Kähköstä.

Mikä on henkilökohtainen mielipiteesi Area 65:stä?

  • Mielestäni on todella hyvä, että koulullemme on saatu tällainen tila.

Mitä mieltä olet Area 65 käyttämisestä opiskelutilana?

  • Tila on itsenäiseen opiskeluun hyvä, mutta ohjattua opetusta on mielestäni parempi järjestää luokassa.

Oletko itse hyödyntänyt tilaa paljon?

  • Tulen kaikilla hyppytunneillani hengailemaan tilaan, koska en jaksa lähteä kotiin, sillä asun niin kaukana.

 

area-3

 

Me itse koulun oppilaina olemme todenneet Arean hyväksi ja toimivaksi tilaksi, esimerkiksi hyppytuntien viettoa varten. Myös oppitunnit Areassa ovat olleet mukavaa vaihtelua.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Abiturientti uravalintojen suossa – abikolumni

Abilakki

Seuraavat kuukaudet tulevat olemaan viimeiset lukiossa viettämäni kuukaudet. Joka kevät tuhannet abit tekevät mahdollisesti koko loppuelämäänsä määritteleviä päätöksiä, joita kutsutaan myös uravalinnoiksi. Tämä kyseinen aika on siis äärimmäisen hektinen, sillä myös ylioppilaskirjoitukset on sijoitettu samaan ajankohtaan. Toisin sanoen opiskelijoiden täytyy valita omien kirjoitustulostensa perusteella jatko-opiskelupaikka, vaikka kirjoitustulokset saa nenänsä eteen vasta muutama kuukausi hakemisen jälkeen. Samaan aikaan silmien ohi vilisee miljoonia erilaisia vaihtoehtoja. Kaiken tämän seurauksena minulla ei valitettavasti ole aikaa kirjoittaa tätä kolumnia, joten lisään täytteeksi muutamia opintopolusta löytämiäni mielenkiintoisia vaihtoehtoja siinä toivossa, että niistä olisi apua muille.

 

Törmäystekniikka, tekniikan kandidaatti, 180 opintopistettä

Törmäystekniikan opinnoissa opit ajattelemaan kriittisesti, jalostamaan sisäistämääsi tietoa ja soveltamaan oppimiasi asioita huippumoderneiksi innovaatioiksi. Opit myös käyttämään uusinta tietotekniikkaa yhdistettynä perinteiseen tekniikan tutkintoon. Opinnot noudattavat tiukasti törmäystekniikan linjaa, mutta halutessasi voit sisällyttää opintoihisi monipuolisesti useita erilaisia sivuaineita.  Tämän koulutuksen jälkeen omaat vankan pohjan mahdollisia jatko-opintoja varten. Tämä pääaine sopii erityisesti sinulle, jos olet kiinnostunut mekaniikasta ja lentokoneista. Opinnot suoritetaan vastavalmistuneessa Malaysia Airlinesin tutkimuskeskuksessa Kiinassa, jonne suurin osa valmistuneista jää töihin törmäystestinukeksi. Opintojen suunniteltu kesto on yksi vuorokausi.

 

Eräjormailutieteet, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, 180 opintopistettä

Eräjormailutieteissä yhdistyvät kivikautiset perinteet ja uusi sukupolvi. Eräjormailutieteiden opinnoissa opit selviytymään ankarissa luonnonoloissa, kehittämään luonnon materiaaleista ympäristöystävällisiä ja käytännöllisiä selviytymistä helpottavia innovaatioita. Opinnot jakautuvat kuuteen osioon.

  • Yöpyminen
  • Kalastus
  • Metsästys
  • Keräily
  • Sivistyksen välttely
  • Selviytyminen eri vuodenaikoina

Tämä pääaine sopii sinulle, jos olet kiinnostunut ympäristöstä, haluat saada varman ammatin tai olet kyllästynyt nykyajan kiireelliseen ja rajoitettuun elämäntyyliin. Eräjormailun opiskelu on loistava vaihtoehto sinulle, jos olet kyllästynyt nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin. Itä-Suomi ja Lappi tarjoavat monipuoliset harjoittelumaastot opinnoille, mutta koulutukseen kuuluu myös opintomatka Siperiaan. Opintojen jälkeen pystyt elämään erakkona metsässä kaukana sivistyksestä ja opiskelupaineista, mutta tutkinnon avulla voit hakea muun muassa lumimiehen virkaa Tiibetistä. Opintojen suunniteltu kesto on neljä vuotta.

 

En osaa päättää, filosofian kandidaatti, 180 opintopistettä

Miltä tuntuisi elämä ilman huolia tai menestymispaineita? Keravan yliopisto tarjoaa mielenkiintoisen, haastavan ja harvinaisen jatko-opintopaikan lukiosta valmistuville ylioppilaille. Tämä pääaine sopii sinulle, jos olet kyllästynyt vaihtoehtoihin ja päättämisen vaikeuteen. Opinnot suoritetaan yhteistyössä Pohjois-Korean kanssa siten, että opiskelijat lähetetään hyvin intensiivisen kielikurssin jälkeen töihin Pohjois-Koreaan. Työtehtäviä on useita erilaisia, ja ne vaihtelevat aina tyhjien ruutujen tuijottamisesta armeijan eläviin maalitauluihin. Sinun ei tarvitse tehdä itse mitään päätöksiä, sillä suuri johtaja tai hänen sijaisensa päättää kaiken puolestasi. Opiskelijoilta odotetaan tottelevaisuutta, kuuliaisuutta sekä hyviä polvia, jotka kestävät useita vuorokausia kestäviä palvonta harjoituksia. Opinnot arvioidaan arvosanoilla T(Teloitettu) tai H(Hengissä toistaiseksi). Opintojen suunniteltu kesto on loppuelämä Pohjois-Koreassa eli noin seitsemän vuotta.

 

Haastattelussa musiikin mestari: Aarni Hyökki

Kuvan mies ei liity artikkeliin.
Kuvan mies ei liity artikkeliin.

Tällä kertaa Hyveen haastattelussa on yksi koulumme lahjakkaista ykkösistä,  Aarni Hyökki. Aarni soittaa trumpettia Sibelius-Akatemiassa ja laulaa Tapiolan kuorossa, joka on tunnettu maailmanlaajuisesti.

 

Kuinka kauan olet soittanut trumpettia?

– Mä oon soittanut trumpettii nyt kuusi vuotta Sibelius-Akatemiassa, Nuoriso-opistolla.

Miksi aloitit soittamisen ja valitsit trumpetin?

– No mun ukki osti lahjaksi mulle trumpetin. Sitten mä aloin käymään soittotunneilla ja parin vuoden päästä pyrin Sibelius-Akatemiaan ja pääsin sisään.

 Mitä tavoitteita sinulla on musiikin polulla?

– Tavoitteena on, että pääsisin mahdollisimman pitkälle, jopa ammattilaiseksi asti.

Mikä on parasta soittamisessa?

– Kun onnistuu jossain vaikeassa kappaleessa ja soittaa sen hyvin.

Kuinka paljon harjoittelet?

– Noin 45 minuuttia päivässä.

Missä olet kiertänyt laulamassa?

– Olen ollut Moskovassa, Barcelonassa, Israelissa, Ranskassa pari kertaa ja Portugalissa. 

Kuinka usein käyt kuorossa?

– Kaksi kertaa viikossa on kolmen tunnin treenit.

Loppuun pitää vielä kysyä. Mikä on suurin hyveesi?

– Öö… öö…  Mä oon varmaan ystävällinen.

Onko jo aika kynättömälle opiskelulle?

IMG_6075 kopio

Lukuvuoden alussa tuntui, että sähköisesti opiskeleminen on yleistynyt mielettömästi ja jokaisella kurssilla on joku, joka tekee muistiinpanonsa ilman lyijykynää ja vihkoa. Toisen jakson alussa minultakin loppui kärsivällisyys käsin kirjoittamisen huonoihin puoliin ja päätin kokeilla  muistiinpanojen tekemistä tietokoneella kaikissa reaaliaineissani (paitsi fysiikassa, koska ajattelin kaavojen kirjoittamisen olevan hitaampaa tietokoneella kuin käsin).

Olin pohtinut sähköisen opiskelun mahdollisuuksia jo kuukausia, mutta en ollut osannut päättää, millaisella laitteistolla ja ohjelmistolla helppous, selkeys ja nopeus toteutuisivat parhaassa suhteessa. Jakson muutama ensimmäinen päivä menikin eri vaihtoehtoja kokeillen. Lopulta sain itseäni eniten miellyttävän lopputuloksen kirjoittamalla Evernote-ohjelmalla ja ottamalla tunneilla annetuista monisteista kuvat Evernoten iPhone-sovelluksen asiakirjanskannaustoiminnolla.

Alkuun muistiinpanojen tekeminen sähköisesti tuntui oudolta, mutta todella mukavalta ja rennolta. Kirjoittaminen sujui paljon nopeammin kuin käsin, ja pelkkään kuuntelemiseen jäi enemmän aikaa. Tarvittaessa tiedonhankkiminen netistä sujui paljon vaivattomammin, ja käsialasta sai selvää vielä kokeeseen lukiessakin.

Jakson kuluessa vastaan tuli kuitenkin haasteita, jotka olisi ollut helpompi ratkaista lyijykynällä, mutten halunnut liata käsiäni nyt pienimmissäkään asioissa. Itsepäisyyteni takia jouduin pohtimaan tunteja muun muassa, kuinka saan tehtyä edes yksinkertaisen aikajanan. En löytänyt netistä tehtävääni sopivaa aikajanapohjaa ja lopulta minun täytyi tyytyä tekemään se itse Microsoft Excel -ohjelmalla. Tuskaa minulle tuotti myös joidenkin kaavioiden piirtäminen ja sanaristikoiden täyttö, mutta jakson loppua kohden työskentelyni hankalimmissakin asioissa nopeutui. Jakson aikana suurimman osan skannaamistani monisteita täytin Applen Esikatselu-sovelluksella (vastaa muokkausominaisuuksiltaan Microsoft Paint -ohjelmaa), sen keveyden ja yksinkertaisuuden vuoksi.

Aikajanan tekeminen tuotti ongelmia, mutta lopulta onnistuin siinä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.
Aikajanan tekeminen tuotti ongelmia, mutta lopulta onnistuin siinä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.

Kun käskynä oli piirtää monimutkaisimpia kuvia, en edes yrittänyt taiteilla kosketuslevyllä, vaan googletin kyseisistä asioista kuvia ja kopioin ne muistiinpanoihini. Koko jakson aikana löysin jokaisesta hiemankin monimutkaisemmasta piirroksesta jo valmiin kuvan googlaamalla englanniksi.

Lukiomme opettajien keskuudessa alkaa olla jo yleisempää käyttää kuin olla käyttämättä sosiaalista mediaa tai omia nettisivuja hyödyksi opetuksessa. Tietokoneella muistiinpanojen tekeminen antaa paremmat mahdollisuudet niiden käyttämiseen välittömästi tunnilla ja perehtyä samalla muuhun internetin laajaan materiaalivalikoimaan. Jos tunnin asiat jäävät epäselväksi, netistä löytyy varmasti lähes kaikkia koulussa opetettavia aiheita käsitteleviä opetusvideoita.

Näyttökuva Solu
Evernote-ohjelmalla sain lopulta itseäni eniten miellyttävän lopputuloksen.

Sähköisissä muistiinpanoissa parasta on mielestäni niiden muokattavuus. Tila ei varmasti lopu kesken, ja esseen keskelle voi lisätä uusia lauseita vielä lopetuksen kirjoittamisen jälkeenkin ilman monen sivun kumittamista. Muistiinpanot voi tarvittaessa jakaa helposti eteenpäin, ja niihin voi lisätä linkkejä esimerkiksi asiaan liittyviin videoihin, nettisivuihin tai karttoihin. Monet nykyaikaiset muistiinpano-ohjelmat tunnistavat kuvista myös tekstin, joten kokonaisista ”muistikirjoista” on helppo etsiä juuri tiettyä aihetta. Lisäksi useimmat ohjelmat synkronoivat muistiinpanot pilveen, joten ne ovat saatavilla kaikilla laitteilla tarvittaessa.

Kaiken kaikkiaan muistiinpanojen tekeminen sähköisesti on erittäin kätevä ja suositeltava tapa, mikäli jaksaa vaivata lihaksiaan päivittäin kantamalla tietokonetta muutaman todennäköisesti paljon kevyemmän vihon sijasta. Jotkut saattavat kuitenkin kokea, ettei kokeisiin tule luettua tietokoneelta tehdyistä muistiinpanoista, ja minunkin täytyi tulostaa ne keskittyäkseni paremmin. Joissakin aineissa, kuten matematiikassa, muistiinpanojen tekeminen tietokoneella, saattaa olla huono idea, mutta ainakin reaaliaineissa se onnistuu paremmin kuin hyvin!

”Voiks tätä syyä?”

Vappu on karnevaaliaikaa. Karnevaalissa roolit vaihtuvat, korkeasta tulee matalaa ja pyhästä maallista. Karnevalismin hengessä Hyve julkaisee tällä kertaa opettajien sammakoiden sijaan opiskelijoiden hupsuja juttuja.

Abiturientti joulun tienoilla: Mä oon miettiny, että ku mä kerran käyn täällä joka päivä, ni miksemmä samalla vois opiskellakin!

Opettaja: Onko joku lukenut Afrikkaan sijoittuvan teoksen?
Opiskelija: Tää tapahtuu Afganistanissa, onks se sama?

Opettaja: Yliopistossa pitää lukea monta kirjaa yhteen tenttiin.
Opiskelija: Voinks mä valmistua vaikka kauppakorkeakoulusta lääkäriksi vai onks mun pakko mennä yliopistoon?

Opiskelija opettajalle: Voisitko katsoa, olenko ollut tarpeeksi poissa?

Opettaja: Kotiläksyksi tulee kolme seuraavaa tehtävää. (Kukin on eri kohdassa.)
Oppilas: Olen tehnyt ne jo.

Kymmenjärjestelmän opettelua: Miljoona, miljardi, biljardi…

Voiks tätä syyä? (savi)

Mitä voi tapahtua, jos tätä syö? (savi)

Mitä tapahtuu jos tällä piirtää ihoon? (pullomuste ja hiusterä)

Onks pakko lähtee Ateneumiin kattoon Van Goghia, kun sen voi kattoo googlestaki?

Ihan hirvee maalaus. Tän on tehny joku, joka ei todellakaan osaa maalata. (oppilas kommentoi opettajan työtä)
Ei kun siis oikeesti tää onkin tosi hieno. (sama, kuultuaan tekijästä)

Musikaalin mukana

IMG_8300
© Kuvat Jeni Berg

Musikaalin kulisseissa

Koulussamme oli taas tänä vuonna musikaalinäytös. Terhi Paloheimo ja Päivi Ojakangas olivat ohjanneet sen niin kuin useimpina vuosina aiemminkin. Musikaalin ensi-ilta oli maanantaina 8.4. ja esitettiin tuolloin ainoastaan vanhemmille, sukulaisille ja tuttaville. Myöhemmin se esitettiin myös lukiolle ja yläasteelle. Musikaalista on tullut paljon palautetta, suuremmaksi osaksi se on ollut hyvää ja positiivista.  Kaiken positiivisen palautteen ovat mahdollistaneet musikaalin ohjaajat ja näyttelijät, jotka jaksoivat urheasti ahertaa musikaalin eteen ja onnistuivat tekemään siitä oman näköisensä esityksen.

IMG_8583
Musikaalin musiikinjohto Päivi Ojakangas, näyttelijä Valter Aikio ja ohjaaja Terhi Paloheimo

IMG_8428
Pyry Aalto vastasi, että tekniikka pelasi näytöksissä.

IMG_8528
Soittakaa paranoid! Aaro Haataja, Janne Laakso, Valter Aikio ja Valtteri Bergman

Nyt katsotaan hieman musikaalin kulisseihin. Musikaaliin alettiin etsiä kiinnostuneita jo syksyllä 2012. Kun ilmoittautuneita oli tarpeeksi, ryhdyttiin tekemään musikaalia. Alussa kerrottiin juonesta ja käytiin läpi repliikkejä ja rooleja, joita musikaalissa oli. Syksyllä kokoonnuttiin vain kerran viikossa harjoitteleman ja syksyn lopussa jaettiin jo roolit. Syksy ja talvi 2012 tuntuivat pitkiltä, eikä musikaali tuntunut edistyvän.

Kuitenkin kun vuosi vaihtui eikä harjoituskertoja ollut enää paljoa jäljellä, alkoi puurtaminen tuottaa tulosta. Treenikertoja myös lisättiin ja koko ajan oli huomattavissa pientä edistymistä. Ensimmäisen kerran näyttelijät saivat vietyä koko esityksen loppuun saakka jotenkuten vain kuukautta ennen ensi-iltaa.  Samalla alettiin myös harjoitella tosissaan näytöksessä esitettävien kappaleiden soolo- ja kuoro-osuuksia. Harjoituksissa kaikilla oli hyvä tunnelma ja yhteistoiminta sujui mukavasti. Bändikin osallistui harjoituksiin muutamaa viikkoa ennen näytöksiä, eikä kauaakaan, kun yhteispeli alkoi toimia. Kuitenkaan ennen kenraalinäytöstä ei ollut kertaakaan ollut kaikkia näyttelijöitä ja bändin jäseniä paikalla. Aina oli joku puuttunut, mikä tuottikin pientä stressiä ohjaajille.

Ennen ensi-iltaa tunnelma ja jännitys olivat katossaan esiripun takana. Kenraaliharjoitus oli mennyt hyvin, eikä kukaan ollut suuremmin mokannut. Ajatus hyvin menneestä kenraaliharjoituksesta ei kuitenkaan auttanut kenenkään jännitykseen. Kulissien takana hikoiltiin, jännitettiin ja hieman panikoitiin. Monien kädet tärisivät. Ramppikuume oli monien jännityksen syy. Onhan hieman polvia tutisuttava ajatus esiintyä lavalla täydelle katsomolle, oli katsomossa sitten kymmenen tai sata ihmistä.

Näytökset menivät hyvin, ja jokaisen esityskerran jälkeen jännitti aina vain vähemmän. Kulissien takana tunnelma muuttui jännittyneestä ja hiljaisesta hilpeäksi ja riehakkaaksi. Vuorosanat tulivat kuin itsestään ja kaikki luonnistui omalla painollaan. Enää ei tarvinnut katsoa plarista repliikkejä, vaan ne olivat jo jääneet muistiin. Lavasteiden takana naureskeltiin ja heitettiin vitsejä. Jokaisen esityksen jälkeen tuli hieman haikeampi tunne: onko tämä jo tässä? Vastahan me aloitimme tämän projektin. Nyt kun musikaalista on jo vähän aikaa, alkaa uuden projektin odotus. Ehkä monet samat ja uudet näyttelijät nähdään taas lavalla toteuttamassa ohjaajien huippuhyvän ohjauksen tulosta.

IMG_8549
Anna Varonen

IMG_8360
Pikkusiskoa (Vilma Halme) pissattaa, eikä deiteille valmistautuva isosisko (Anna Lindfors) päästä vessaan.

IMG_8442
Liisa (Venla Lindström) katsoo komeaa Kallea (Miika Kosloff) cityenkelin (Iida Salonen) myhäillessä taustalla.

IMG_8533
Kertojat Elisa Kinnunen ja Laura Koivumäki

IMG_8532
Lisää kertojia: Riina Härkönen, Iida Rekinen ja Inka Linkola

IMG_8402
Nea Lahti, Lauri Virtanen, Sanna Salán, Iida Salonen

Katsomon tunnelmia

Ilman suurempia ennakko-odotuksia nautittu musikaali osasi yllättää monella tavalla. Näyttämöllä nähtiiin joukko urheita nuoria, jotka tekivät lavalla uskomattoman hyvää työtä, vaikka kaikilla ei luultavasti ollut paljoakaan kokemusta näyttelemisestä. Aikaisemman kokemuksen kuitenkin korvasi rentous, joka oli nähtävissä koko musikaalin ajan.

Musikaalin juoni oli helposti seurattava, muttei kuitenkaan tylsä. Tapahtumien kietoutuminen toisiinsa toi lisää mielenkiintoa ja teki juonesta sopivan ovelan. Erityisen hienoa oli myös se, että roolijako oli tasainen, eikä kenelläkään ollut selvää pääroolia vaan huomio keskittyi tasaisesti jokaiseen näyttelijään.

Verhojen takana oli kourallinen taitavia soittajia, jotka toivat musikaaliin sen tärkeimmän eli musiikin. Biisivalinnat olivat energisiä ja sopivat musikaaliin mainiosti. Yleisö sai kuulla Apulannan, Anna Puun, Leevi and the Leavingsin ja muutaman muun artistin tuotantoa.

Kokonaisuudessaan musikaali oli viihdyttävä… Ja komee!

Haastattelussa karting-Konsta

Karting-Konsta

Priimushaastatteluun nappasimme tällä kertaa ykkösluokkalaisen karting-kuskin, Konsta Vehviläisen. Mutta mitä ihmettä karting oikein on? No, Konsta vastaa kysymyksiin siten, että ei niin autoileva naistoimittajakin ymmärsi!

Karting? Mitä se oikein on?

– Karting on autourheilulaji, jossa ajetaan putkirunkoisella pienellä autolla.

Miksi aloitit juuri kartingin? Kauanko olet harrastanut?

– Kävin kokeilemassa isäni kaverin tekemää autoa, ja siitä se sitten lähti. Olen harrastanut nyt kymmenisen vuotta.

Kilpailetko?

– Kyllä.

Mikä on ollut paras sijoituksesi?

– Toissa vuonna olin Yamaha Cupissa, sellaisessa sarjassa, neljäs.

Käytkö kisamatkoilla? Missä kaikkialla olet käynyt?

– Ympäri Suomea yleensä kierrellään.

Onko kartingissa luokkajakoa, jossa kilpaillaan?

– Joo on siinä… Niin no, on. [Naurahtaa]

Kuinka kauan sinulla kuluu aikaa kartingiin viikossa?

– Talvella ei ollenkaan. Kesäisin viikonloput menee kisoissa, välillä käydään myös testaamassa autoja.

Koska kausi sitten alkaa ja loppuu?

– Alkaa huhtikuussa ja loppuu elo-syyskuussa.

Onko karting vaarallista? Sattuuko siinä paljon onnettomuuksia?

– Ei se kovin vaarallista ole. Kyllä siinä välillä sattuu onnettomuuksia, mutta ei mitään kovin vakavia. Joskus auto saattaa kaatua.

Onko karting kallista?

– Ei se ihan halvimpia harrastuksia ole, mutta kyllä sitä pystyy suhteellisen halvallakin harrastamaan.

Kuinka suosittua karting on Suomessa? Onko paljon harrastajia?

– On aika paljon harrastajia, mutta määrä on koko ajan vähenemään päin.

Miten kartingin voi aloittaa?

– Soittaa autourheilukerhoon. Minä kuulun Vihdin Urheiluautoilijoihin, voi vaikka soittaa sinne ja kysyä, kuinka voisi aloittaa.

Aiotko jatkaa tulevaisuudessa kartingin parissa, vai vaihtaa esimerkiksi ralliin?

– Olen itse asiassa lopettelemassa kartingia, ensi vuonna pitäisi ajaa koppiautolla radalla.

Oletko Suomen tuleva Kimi Räikkönen?

– Saa nähdä. [Naurahtaa]

Ja lopuksi vielä perinteinen kysymys, mikä on suurin hyveesi?

– Kyllä se varmaan on luotettavuus.

Karting-Konsta
Konsta Weekend Racessa 27.5.2011.

Hiukkasen kiihdyttävä opintoretki

Hyrylän lukion edustus opintomatkalla.
Hyrylän lukion edustus opintomatkalla.

Juuri koeviikon alettua 29. päivä tammikuuta lähdin viiden muun koulumme oppilaan ja opettaja Erkki Kyttälän kanssa opintoretkelle Sveitsiin, Geneveen, missä sijaitsee Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERN. Matkaseuraksi saimme 15 opiskelijaa ja neljä opettajaa Jokelan, Kellokosken ja Keravan lukioista. Opintoretkeen valmistautuminen alkoi jo alkusyksystä, kun kirjoitimme esseitä, teimme ryhmätöitä ja kävimme tutustumassa Jyväskylän ja Helsingin fysiikanlaitoksiin. Aiheeseen tutustuminen etukäteen oli todellakin tarpeen, sillä muuten luennoilla käsiteltäviä aiheita olisi ollut erittäin hankala ymmärtää.

Lensimme Geneveen Münchenin kautta ja saavuimme paikalle tiistaina illansuussa. Saimme käyttää päivän viimeiset tunnit vapaasti majoituspaikkaamme ja kaupunkiin tutustumiseen. Nuorisohostelli, jossa yövyimme, sijaitsi aivan Geneven keskustan tuntumassa. Liikkumista kaupungissa helpottivat hostellista ilmaiseksi saadut julkisen liikenteen kortit, joilla sai liikkua kaupungin julkisilla kulkuneuvoilla vapaasti.

Keskiviikkoaamuna pääsimme ensimmäisen kerran näkemään CERNin alueen. Dan Brownin Enkelit ja Demonit -romaanin lukeneelle paikan ulkomuoto oli hienoinen pettymys. Kirjailijan kuvailemaa loistoa ei todellisuudessa ollutkaan maan päällä, vaan niin kuin esittelijämme asian ilmaisi: ”Kaikki raha CERNissä laitetaan maan alle hiukkaskiihdyttimiin.” CERNissä onkin maailman suurin hiukkaskiihdytin Large Hadron Collider (LHC), jonka pituus on noin 27 kilometriä ja joka kulkee yli sadan metrin syvyydessä maan alla.

Seuraavan kolmen päivän aikana meillä oli lukuisia luentoja, joista suurin osa oli CERNin suomalaisten tutkijoiden pitämiä, mutta muutama pidettiin myös englannin kielellä. Saimme kuulla uusinta tutkimustietoa muun muassa aineen rakenteen standardimallista, hiukkaskiihdyttimistä ja antimateriasta. Lisäksi saimme etuoikeuden päästä luennolle, jolla käsiteltiin Higgsin hiukkasta. Viime kesänä CERN nimittäin pääsi uutisotsikoihin, kun sieltä tehtiin ilmoitus ”jumalhiukkasen” todennäköisestä löytymisestä. Asiaan enemmän perehtyneet janosivat viimeisintä tietoa hiukkasen havaitsemisesta, ja heidän tarpeensa tyydytettiin.

Pääsimme luentopäivien aikana tutustumaan myös erilaisiin koeasemiin ja kontrollihuoneisiin, näimme näyttelyitä sekä tutustuimme valtavaan tietokonekeskukseen. Saimme lisäksi kuulla, että CERN mahdollistaa myös sen, että pystyt tällä hetkellä lukemaan tätä artikkelia: World Wide Web nimittäin kehitettiin tutkimuskeskuksessa tutkijoiden tiedonvälitykseen, ja sieltä se on levinnyt myöhemmin koko maailman käyttöön. Ajattele, millainen nykymaailma ja sinunkin elämäsi olisi ilman Tim Berners-Leen uskomatonta keksintöä!

Opiskeluryhmämme harmiksi LHC:ssä oli kiihdytyskokeet käynnissä, joten emme pystyneet menemään maan alle katsomaan itse kiihdytintä ja hiukkasilmaisimia äärimmäisen vahvan magneettikentän vuoksi.

Vaikka hiukkaskiihdyttimien ja ilmaisimien monimutkaiset toimintaperiaatteet jäivät tavalliselle opiskelijalle vielä luentopäivienkin jälkeen epäselväksi, varmaa on, että tutkijat keskuksessa tietävät, mitä tekevät. CERNissä kehitetään teknologiaa kaikkien kansalaisten käyttöön ja pyritään löytämään ratkaisuja maailmankaikkeuttamme koskeviin kysymyksiin. CERN on maailman johtavia laitoksia hiukkasfysiikan tutkimuksessa, ja sinne ovat kokoontuneet maailman parhaimmat fyysikot ja fysiikkaan erikoistuneet insinöörit ja teknikot.

Perjantaina viimeisen luentopäivän päätteeksi menimme vierailulle YK:n päämajaan Genevessä. Pääsimme kiertämään saleja, ja opas kertoi meille Yhdistyneiden kansakuntien periaatteista, saavutuksista ja toiminnasta.

Lauantai oli retkipäivä, joten lähdimme yhdessä tilausbussilla kohti Ranskan Alppeja. Matkalla saimme ihailla hienoja maisemia, jollaisia ei Suomesta löydykään. Saavuimme puolen päivän aikoihin Chamonixin laaksossa sijaitsevaan turistikaupunkiin, jossa vietimme muutaman tunnin kierrellen katuja ja kojuja. Tuulen tyynnyttyä hieman iltapäivällä pystyimme matkaamaan kaapelihissillä Midi-nimiselle huipulle, joka sijaitsi 3842 metrin korkeudessa. Lämpötila pilvien yläpuolella oli jäätävän kylmä ja tuuli pelottavan voimakas. Ulkona ei pystynyt olemaan muutamaa minuuttia kauempaa. Matka vuoren huipulle oli kuitenkin hintansa arvoinen, kun pilvet rakoilivat ja eteemme avautui uskomaton näköala vuoristoon ja laaksoon. Paluumatkalla takaisin hostellille vierailimme vielä pienessä ranskalaisessa keskiaikaisessa kylässä.

Koko opintomatkan ajan meille annettiin kohtuullisen paljon vapaa-aikaa. Saimme käyttää iltamme, miten parhaaksi koimme, ja usein jakauduimmekin pienempiin porukoihin ja kiertelimme kaupunkia. Päivällisellä kävimme erilaisissa ravintoloissa, ja ilta kului usein kaduilla kävellen. Muutaman kerran hyödynsimme myös julkisen liikenteen korttejamme niin, että hyppäsimme ensimmäiseen vastaan tulevaan ratikkaan ja pääsimme tutustumaan uusiin alueisiin. Kävimme myös Ranskan puolella ostoksilla muutamaan otteeseen pienemmällä porukalla, sillä rajan toisella puolella kaikki oli halvempaa.

Sunnuntaina oli kotiinpaluun aika. Kirjauduimme ulos hostellista jo kymmenen aikaan aamulla, minkä jälkeen kiertelimme kaupungilla vielä viimeisen kerran, ennen kuin nousimme iltapäivällä koneeseen. Välilasku Frankfurtiin lisäsi vähiin käyvää yhteistä aikaamme, ja lopulta maanantaina aamuyöllä jouduimme hyvästelemään uuden tiiviin porukkamme. Tutustuin reissun aikana moneen uuteen ihmiseen ja tulin heidän kanssa todella hyvin toimeen. Ehkäpä syynä tähän oli kaikille yhteinen kiinnostuksen kohde, koko reissun teema eli fysiikka.

Geneve on kaunis kaupunki järven rannalla.
Geneve on kaunis kaupunki järven rannalla.

Joukkoliikenne toimi Genevessä erittäin hyvin.
Joukkoliikenne toimi Genevessä erittäin hyvin.

Ryhmämme ensimmäistä päivää CERNissä.
Ryhmämme ensimmäistä päivää CERNissä.

Jorma Tuominiemi esittämässä todisteita Higgsin hiukkasen olemassaololle.
Jorma Tuominiemi esittämässä todisteita Higgsin hiukkasen olemassaololle.

Pieni osa maan päällä sijaitsevaa hiukkaskiihdytintä.
Pieni osa maan päällä sijaitsevaa hiukkaskiihdytintä.

Täytyy olla fyysikko ja tutkija saadakseen tästä johtojen ja koneiden paljoudesta irti yhtään mitään.
Täytyy olla fyysikko ja tutkija saadakseen tästä johtojen ja koneiden paljoudesta irti yhtään mitään.

YK:n päämaja oli todella suuri ja vaikuttava.
YK:n päämaja oli todella suuri ja vaikuttava.

Alppikylä laaksossa oli mielenkintoinen ja kaunis.
Alppikylä laaksossa oli mielenkintoinen ja kaunis.

Vuoren huipulle mentiin tällaisella vaijerihissillä.
Vuoren huipulle mentiin tällaisella vaijerihissillä.

Pilvet ja sumu haittasivat näkyvyyttä korkeuksissa.
Pilvet ja sumu haittasivat näkyvyyttä korkeuksissa.

Pilvien yläpuolella oli hyytävän kylmä.
Pilvien yläpuolella oli hyytävän kylmä.

Ilmaisella ratikalla oli mukava kiertää kaupunkia ihan vaan huvin vuoksi.
Ilmaisella ratikalla oli mukava kiertää kaupunkia ihan vaan huvin vuoksi.

Iltaisin kiertelimme Geneven katuja, pelasimme korttia ja kävimme syömässä ravintoloissa.
Iltaisin kiertelimme Geneven katuja, pelasimme korttia ja kävimme syömässä ravintoloissa.