Avainsana-arkisto: fysiikka

Mitä täytteitä kuuluu täydelliseen pitsaan, Tanja Luostari?

Opettaja Tanja Luostari

1. Kuka olet, ja mitä aineita opetat koulussamme?

Olen Tanja Luostari, opetan lukiossa matikkaa sekä yläasteella matikkaa, kemiaa ja fysiikkaa.

2. Miksi valitsit opettajan uran?

Se oli minulle luonteva valinta. Päädyin ensin farmaseuttikouluun ja vuoden päästä vaihdoin koulua ja aloin opiskella opettajaksi.

3. Oletko katunut koskaan uravalintaasi?

En, tämä on paras työ, mitä on ollut!

4. Oliko sinulla nuorena muita unelma-ammatteja vai kuvittelitko jo nuorena, että sinusta tulisi opettaja?

Oli, enkä kuvitellut. Kun olin abi, ajattelin mennä lääkikseen, mutta ryhmänohjaajani ehdotti fysiikan opettajan ammattia. Vasta abikevään jälkeen unelma opettajan ammatista selkeni.

5. Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla.

Häslä, sitten varmaan olen myös aika energinen ja huumorintajuinen, hyvällä ja huonolla tavalla.

6. Mitä harrastat vapaa-ajalla?

Thainyrkkeilyä, ja opiskelen japanin kieltä.

7. Jos saisit olla päivän julkkis, kuka olisit?

Nyt on paha… en haluaisi olla mikään julkkis. Jos olisi pakko, olisin varmaan Kiira Korpi, koska harrastin luistelua nuorempana. Olisi kiva olla siinä hyvä.

8. Mikä on hauskin yleinen laskuvirhe kokeissasi?

Kaksi kertaa neljä on kuusi on varmaan tosi yleinen virhe.

9. Mitä täytteitä kuuluu täydelliseen pitsaan?

Ehdottomasti mozzarellaa, pestoa, paprikaa, avokadoa, tuoretta pinaattia tai rucolaa ja myös kirsikkatomaatteja. Olen vege.

10. Mikä on oudoin ruokayhdistelmä, josta pidät?

Syön ihan kaikkea, varmaan salmiakkisuklaa on ainakin joidenkin mielestä outo yhdistelmä.

11. Haluaisitko olla porukan hauskin vai viisain?

Fiksuilla on aina kauhean raskasta (naurahtaa), haluaisin olla varmaan hauskin.

”Älä anna minun olla elänyt turhaan”- Esa Pärnäsen opekolumni

Lehtori Esa Pärnäsen kolumni aloittaa Hyve-lehden opekolumnisarjan.

 

”Älä anna minun olla elänyt turhaan”

Nämä sanat lausuttiin 400 vuotta sitten Prahassa. ”Älä anna minun olla elänyt turhaan”, lausui vanha mies puristaen samalla nuoremman miehen käsivartta. Vanhalla miehellä oli jotain, minkä hän tiesi tai ainakin aavisti olevan arvokasta. Mutta hän ei kyennyt viemään työtä loppuun. Siihen hän tarvitsi nuoremman miehen apua. Ja historian onnekkaasta oikusta tämä jotain oli juuri sitä, mitä tämä nuorempi mies epätoivoisesti halusi. 

Vanha mies oli Tyko Brahe, tähtitieteilijä ja havaitsija vailla vertaa. Kyllästyneenä antiikin tähtitieteen perintöön Tyko suoritti havaintoja tarkkuudella, johon kukaan ei ollut ennen häntä pystynyt. Se oli hänen aarteensa. Elämäntyönsä. Hänellä oli arkisto täynnä kylmiä lukuja, tietoja planeettojen sijainneista. Ja juuri noita lukuja nuorempi mies tarvitsi. Hän oli päättänyt selvittää kiertoratojen salaisuudet. Mutta hänellä ei ollut siihen tarvittavaa materiaalia. Häneltä puuttuivat juuri nuo kylmät luvut. 

Antiikin ajoista lähtien oli uskottu, että planeettojen radat olivat täydellisiä ympyröitä. Täydellisiä liikkeitä. Ja sitä myös nuorempi mies etsi. Mutta havainnot eivät sopineet. Aikaisempien havaintojen perusteella planeettojen ratojen ympyriäiset muodot olivat olleet vielä perusteltuja. Mutta nyt oli toisin, Tyko Brahen havainnot olivat kerta kaikkiaan vain niin tarkkoja. Planeetan rata ei ollut ympyrä. Pitkän, välillä suorastaan epätoivoisen teoreettisen pohdiskelun jälkeen nuorempi mies päätyy viimein siihen, että rata on ellipsi. Se on ainoa mahdollisuus. Luonto oli puhunut. Ja vaikka nuorempi mies ei erityisemmin tästä löydöstään pitänytkään, niin siihen hän tyytyi. Ja siinä on hänen suuruutensa. 

 Nuorempi mies oli nimeltään Johannes Kepler. Ja hän julkaisi löytönsä, joita oli kaikkiaan kolme, teoksissaan Astronomia Nova ja Mysterium Cosmographikum, eli suomeksi Uusi tähtitiede ja Kosmoksen mysteeri. Näitä löytöjä kutsutaan nykyään Keplerin kolmeksi laiksi. 

Siellä ne uinuivat, orpoina Keplerin muiden ajatusten loputtoman mystiikan valtavassa sekamelskassa yli puoli vuosisataa. Kunnes ne kaivoi esille eräs englantilainen, sir Isaac Newton, joka rakensi Brahen ja Keplerin pystyttämälle perustalle oman planeettateoriansa: painovoimateorian. Suuri Newton, ehkä suurin kaikista, saattoi sitten todeta aikanaan vaatimattomasti: jos olen nähnyt pidemmälle kuin muut johtuu se vain siitä, että olen seissyt jättiläisten hartioilla.  

Näin Tyko Brahe ei ollut elänyt turhaan. Hänen merkitystään kopernikaaniselle vallankumoukselle ja tieteen kehitykselle voidaan kuvata vain yhdellä sanalla: korvaamaton.  

Lähteet: 

Kari Enqvist, Näkymätön todellisuus (WSOY, 1996) 

Arthur Koestler, Vedenjakajalla, Johannes Keplerin elämäkerta (WSOY, 1961) 

Tarunomainen CERN-matka

Hyrylän lukio on tunnettu laajasta valikoimastaan matkoja ulkomaille, ja yksi näistä matkoista on fysiikan opiskelijoiden CERN-matka. Jälleen kuusi lukiomme opiskelijaa ja opettaja Vesa Maanselkä kävivät vierailemassa Sveitsissä ja Ranskassa, yhdessä Keravan, Kellokosken ja Jokelan lukioiden kanssa. Tässä matkan pääkohdat kuviin tiivistettyinä:

Yövyimme City Hostel Genevassa kaikki viisi yötä, mutta muuten aikaa siellä ei juurikaan tullut vietettyä.
Yövyimme City Hostel Genevassa kaikki viisi yötä, mutta muuten aikaa siellä ei juuri vietetty.

Kolme ensimmäistä kokonaista päivää tutustuimme CERNiin kuuntelemalla luentoja…
Kolme ensimmäistä kokonaista päivää tutustuimme CERNiin kuuntelemalla luentoja…

…ja kiertelemällä CERNin salaisia ja jännittäviä käytäviä pitkin.
…ja kiertelemällä CERNin salaisia ja jännittäviä käytäviä pitkin.

Matkan odotetuin kohde, CMS-tutkimusasema oli todella vaikuttava ja järjettömän suuri!
Matkan odotetuin kohde, CMS-tutkimusasema oli todella vaikuttava ja järjettömän suuri!

Suomenkielisten luentojen lisäksi kuulimme monia englanninkielisiä luentoja maailmallakin arvostetuilta tutkijoilta.
Suomenkielisten luentojen lisäksi kuulimme monia englanninkielisiä luentoja maailmallakin arvostetuilta tutkijoilta.

Massiiviset betonimuurit olivat tavallinen näky CERNin tutkimuskeskuksissa säteilyn vuoksi.
Massiiviset betonimuurit olivat tavallinen näky CERNin tutkimuskeskuksissa säteilyn vuoksi.

Iltaisin saimme tutustua Genevan kulttuuriin vapaasti oman mielenkiintomme mukaan.
Iltaisin saimme tutustua Genevan kulttuuriin vapaasti oman mielenkiintomme mukaan.

Tutustuimme myös fyysikoiden tanssiliikkeisiin. Valitettavasti tämä kuva ei ole kyseisestä tapahtumasta, vaikka siltä näyttääkin.
Tutustuimme myös fyysikoiden tanssiliikkeisiin. Valitettavasti tämä kuva ei ole kyseisestä tapahtumasta, vaikka siltä näyttääkin.

CERN-vierailujen jälkeen ohjelmaamme kuului YK-tietämyksemme lisääminen.
CERN-vierailujen jälkeen ohjelmaamme kuului YK-tietämyksemme lisääminen.

Vaikka CERN olikin häikäisevän upea, ei hävisi se täysin Ranskassa olleen Chamonix-kylän tarunomaisille maisemille.
Vaikka CERN olikin häikäisevän upea, hävisi se täysin Ranskassa olleen Chamonix-kylän tarunomaisille maisemille.

Joka ikinen kuva oli kuin elokuvista, eikä kuvia voinutkaan olla hetkeäkään räpsimättä.
Joka ikinen maisema oli kuin elokuvista, eikä kuvia voinutkaan olla hetkeäkään räpsimättä.

Huikeat näkymät ympäröivät kaikkialla Mont Blancin huipulla!
Huikeat näkymät ympäröivät kaikkialla Mont Blancin huipulla!

Hiukkasen kiihdyttävä opintoretki

Hyrylän lukion edustus opintomatkalla.
Hyrylän lukion edustus opintomatkalla.

Juuri koeviikon alettua 29. päivä tammikuuta lähdin viiden muun koulumme oppilaan ja opettaja Erkki Kyttälän kanssa opintoretkelle Sveitsiin, Geneveen, missä sijaitsee Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERN. Matkaseuraksi saimme 15 opiskelijaa ja neljä opettajaa Jokelan, Kellokosken ja Keravan lukioista. Opintoretkeen valmistautuminen alkoi jo alkusyksystä, kun kirjoitimme esseitä, teimme ryhmätöitä ja kävimme tutustumassa Jyväskylän ja Helsingin fysiikanlaitoksiin. Aiheeseen tutustuminen etukäteen oli todellakin tarpeen, sillä muuten luennoilla käsiteltäviä aiheita olisi ollut erittäin hankala ymmärtää.

Lensimme Geneveen Münchenin kautta ja saavuimme paikalle tiistaina illansuussa. Saimme käyttää päivän viimeiset tunnit vapaasti majoituspaikkaamme ja kaupunkiin tutustumiseen. Nuorisohostelli, jossa yövyimme, sijaitsi aivan Geneven keskustan tuntumassa. Liikkumista kaupungissa helpottivat hostellista ilmaiseksi saadut julkisen liikenteen kortit, joilla sai liikkua kaupungin julkisilla kulkuneuvoilla vapaasti.

Keskiviikkoaamuna pääsimme ensimmäisen kerran näkemään CERNin alueen. Dan Brownin Enkelit ja Demonit -romaanin lukeneelle paikan ulkomuoto oli hienoinen pettymys. Kirjailijan kuvailemaa loistoa ei todellisuudessa ollutkaan maan päällä, vaan niin kuin esittelijämme asian ilmaisi: ”Kaikki raha CERNissä laitetaan maan alle hiukkaskiihdyttimiin.” CERNissä onkin maailman suurin hiukkaskiihdytin Large Hadron Collider (LHC), jonka pituus on noin 27 kilometriä ja joka kulkee yli sadan metrin syvyydessä maan alla.

Seuraavan kolmen päivän aikana meillä oli lukuisia luentoja, joista suurin osa oli CERNin suomalaisten tutkijoiden pitämiä, mutta muutama pidettiin myös englannin kielellä. Saimme kuulla uusinta tutkimustietoa muun muassa aineen rakenteen standardimallista, hiukkaskiihdyttimistä ja antimateriasta. Lisäksi saimme etuoikeuden päästä luennolle, jolla käsiteltiin Higgsin hiukkasta. Viime kesänä CERN nimittäin pääsi uutisotsikoihin, kun sieltä tehtiin ilmoitus ”jumalhiukkasen” todennäköisestä löytymisestä. Asiaan enemmän perehtyneet janosivat viimeisintä tietoa hiukkasen havaitsemisesta, ja heidän tarpeensa tyydytettiin.

Pääsimme luentopäivien aikana tutustumaan myös erilaisiin koeasemiin ja kontrollihuoneisiin, näimme näyttelyitä sekä tutustuimme valtavaan tietokonekeskukseen. Saimme lisäksi kuulla, että CERN mahdollistaa myös sen, että pystyt tällä hetkellä lukemaan tätä artikkelia: World Wide Web nimittäin kehitettiin tutkimuskeskuksessa tutkijoiden tiedonvälitykseen, ja sieltä se on levinnyt myöhemmin koko maailman käyttöön. Ajattele, millainen nykymaailma ja sinunkin elämäsi olisi ilman Tim Berners-Leen uskomatonta keksintöä!

Opiskeluryhmämme harmiksi LHC:ssä oli kiihdytyskokeet käynnissä, joten emme pystyneet menemään maan alle katsomaan itse kiihdytintä ja hiukkasilmaisimia äärimmäisen vahvan magneettikentän vuoksi.

Vaikka hiukkaskiihdyttimien ja ilmaisimien monimutkaiset toimintaperiaatteet jäivät tavalliselle opiskelijalle vielä luentopäivienkin jälkeen epäselväksi, varmaa on, että tutkijat keskuksessa tietävät, mitä tekevät. CERNissä kehitetään teknologiaa kaikkien kansalaisten käyttöön ja pyritään löytämään ratkaisuja maailmankaikkeuttamme koskeviin kysymyksiin. CERN on maailman johtavia laitoksia hiukkasfysiikan tutkimuksessa, ja sinne ovat kokoontuneet maailman parhaimmat fyysikot ja fysiikkaan erikoistuneet insinöörit ja teknikot.

Perjantaina viimeisen luentopäivän päätteeksi menimme vierailulle YK:n päämajaan Genevessä. Pääsimme kiertämään saleja, ja opas kertoi meille Yhdistyneiden kansakuntien periaatteista, saavutuksista ja toiminnasta.

Lauantai oli retkipäivä, joten lähdimme yhdessä tilausbussilla kohti Ranskan Alppeja. Matkalla saimme ihailla hienoja maisemia, jollaisia ei Suomesta löydykään. Saavuimme puolen päivän aikoihin Chamonixin laaksossa sijaitsevaan turistikaupunkiin, jossa vietimme muutaman tunnin kierrellen katuja ja kojuja. Tuulen tyynnyttyä hieman iltapäivällä pystyimme matkaamaan kaapelihissillä Midi-nimiselle huipulle, joka sijaitsi 3842 metrin korkeudessa. Lämpötila pilvien yläpuolella oli jäätävän kylmä ja tuuli pelottavan voimakas. Ulkona ei pystynyt olemaan muutamaa minuuttia kauempaa. Matka vuoren huipulle oli kuitenkin hintansa arvoinen, kun pilvet rakoilivat ja eteemme avautui uskomaton näköala vuoristoon ja laaksoon. Paluumatkalla takaisin hostellille vierailimme vielä pienessä ranskalaisessa keskiaikaisessa kylässä.

Koko opintomatkan ajan meille annettiin kohtuullisen paljon vapaa-aikaa. Saimme käyttää iltamme, miten parhaaksi koimme, ja usein jakauduimmekin pienempiin porukoihin ja kiertelimme kaupunkia. Päivällisellä kävimme erilaisissa ravintoloissa, ja ilta kului usein kaduilla kävellen. Muutaman kerran hyödynsimme myös julkisen liikenteen korttejamme niin, että hyppäsimme ensimmäiseen vastaan tulevaan ratikkaan ja pääsimme tutustumaan uusiin alueisiin. Kävimme myös Ranskan puolella ostoksilla muutamaan otteeseen pienemmällä porukalla, sillä rajan toisella puolella kaikki oli halvempaa.

Sunnuntaina oli kotiinpaluun aika. Kirjauduimme ulos hostellista jo kymmenen aikaan aamulla, minkä jälkeen kiertelimme kaupungilla vielä viimeisen kerran, ennen kuin nousimme iltapäivällä koneeseen. Välilasku Frankfurtiin lisäsi vähiin käyvää yhteistä aikaamme, ja lopulta maanantaina aamuyöllä jouduimme hyvästelemään uuden tiiviin porukkamme. Tutustuin reissun aikana moneen uuteen ihmiseen ja tulin heidän kanssa todella hyvin toimeen. Ehkäpä syynä tähän oli kaikille yhteinen kiinnostuksen kohde, koko reissun teema eli fysiikka.

Geneve on kaunis kaupunki järven rannalla.
Geneve on kaunis kaupunki järven rannalla.

Joukkoliikenne toimi Genevessä erittäin hyvin.
Joukkoliikenne toimi Genevessä erittäin hyvin.

Ryhmämme ensimmäistä päivää CERNissä.
Ryhmämme ensimmäistä päivää CERNissä.

Jorma Tuominiemi esittämässä todisteita Higgsin hiukkasen olemassaololle.
Jorma Tuominiemi esittämässä todisteita Higgsin hiukkasen olemassaololle.

Pieni osa maan päällä sijaitsevaa hiukkaskiihdytintä.
Pieni osa maan päällä sijaitsevaa hiukkaskiihdytintä.

Täytyy olla fyysikko ja tutkija saadakseen tästä johtojen ja koneiden paljoudesta irti yhtään mitään.
Täytyy olla fyysikko ja tutkija saadakseen tästä johtojen ja koneiden paljoudesta irti yhtään mitään.

YK:n päämaja oli todella suuri ja vaikuttava.
YK:n päämaja oli todella suuri ja vaikuttava.

Alppikylä laaksossa oli mielenkintoinen ja kaunis.
Alppikylä laaksossa oli mielenkintoinen ja kaunis.

Vuoren huipulle mentiin tällaisella vaijerihissillä.
Vuoren huipulle mentiin tällaisella vaijerihissillä.

Pilvet ja sumu haittasivat näkyvyyttä korkeuksissa.
Pilvet ja sumu haittasivat näkyvyyttä korkeuksissa.

Pilvien yläpuolella oli hyytävän kylmä.
Pilvien yläpuolella oli hyytävän kylmä.

Ilmaisella ratikalla oli mukava kiertää kaupunkia ihan vaan huvin vuoksi.
Ilmaisella ratikalla oli mukava kiertää kaupunkia ihan vaan huvin vuoksi.

Iltaisin kiertelimme Geneven katuja, pelasimme korttia ja kävimme syömässä ravintoloissa.
Iltaisin kiertelimme Geneven katuja, pelasimme korttia ja kävimme syömässä ravintoloissa.

Loppuuko maailma 21.12.12, Erkki Kyttälä?

Erkki Kyttälä on vastannut lukiomme fysiikan opetuksesta 35 vuoden ajan. Cern-projekti kuuluu myös hänen toimialaansa.

Mikä on parasta opettajan työssä?

– Kyllä ne on oppilaat. Ei sille voi mitään.

Halusitko tulla juuri opettajaksi vai oliko sinulla muuta haaveammattia?

– Kyllä minä oikeastaan halusin. Tein välissä kyllä muuta, mutta lopuksi minusta tuli sitten opettaja.

Kumpia on helpompi opettaa, tyttöjä vai poikia?

– Paha. Tosi paha. Onko valittava jompikumpi? No tyttöjä on helpompi opettaa, koska he ovat tunnollisempia.

Mainitse energiaperiaatteen mukainen mahdollinen tapahtuma, jonka lämpöopin toinen pääsääntö kieltää?

– Ei voi. [Nauraa] Ei pysty, ei pysty.

Mikä on Higgsin hiukkanen?

– Toimittajat eivät varmaankaan voi tästä aiheesta tehdä juttua, siitä tulisi niin pitkä. Jos haluatte tietää, mikä on Higgsin hiukkanen, niin tutustukaa viimeisimpään Tiede-lehteen.

Kerro mieleenpainuvin tai typerin lausahdus, minkä joku oppilas on sanonut?

– Tämä on mieleenpainuvin. Eräs abiturientti mietti jonakin aamuna: ”No nyt kun minä kerran käyn täällä, niin miksen voisi saman tien opiskella?”

Oletko koskaan ajatellut letittää hiuksiasi?

– En. [Nauraa] Ainakaan kahdelle letille.

Kuinka monta kuppia kahvia menee päivässä?

–Ei mene montaa. Suurin piirtein yksi.

Kun sinulla on noin pitkät hiukset, niin kuunteletko heviä?

– En todellakaan. Olen aina sanonut, että hevi koskee korvia, ja tekee meihin lorvia. [Naurahtaa]

Matkustatko paljon?

– En. Aika vähän.

Loppuuko maailma 21.12.12?

– Ei, koska se on minun syntymäpäiväni. [Nauraa]

Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?

– Hyveeni? Kauhistus. No olen minä joululahjoja ainakin ostanut.