Lihaton lokakuu sai alkunsa, kun Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin juontaman Docventuresin studiovieras Leo Stranius haastoi Rantalan noudattamaan kuukauden ajan lihatonta ruokavaliota. Haaste otettiin vastaan ja koko Suomi kutsuttiin mukaan. Rantalan ja muiden suomalaisten mukana myös toimittajamme Eve, Johanna ja Noora lähtivät mukaan lihalakkoon.

Facebookissa Docventuresin Lihaton Lokakuu -tapahtumasivulla on yli 30 700 osallistujaa, jotka ovat haastaneet itsensä noudattamaan täysin lihatonta ruokavaliota lokakuun ajan, tai ainakin vähentämään lihan kulutusta. Sivuilla pystyy keskustelemaan muun muassa Lihattoman lokakuun myötä saaduista kokemuksista ja syntyneistä tunteista, tsemppaamaan toisia ja jakamaan reseptejä. Kaikki osallistujat eivät kuitenkaan todennäköisesti ole liittyneet tapahtumasivulle naamakirjaan, mukaan lukien me, joten osallistujia oli varmasti ainakin reilut 40 tuhatta! Eläinsuojeluliitto Animalia myönsi haasteen aloittaneille Milonoffille ja Rantalalle Pro Animalia -palkinnon. Palkinnon saaminen edellyttää esimerkillistä toimintaa, joka edistää eläinten hyvinvointia, ja se jaetaan joka syksy. Milonoff ja Rantanen ovat ensimmäisiä, jotka ovat saaneet sekä Pro Animalia että Anti Animalia -palkinnot. Anti Animalia – palkinto myönnetään henkilölle, jonka toiminta on noussut vuoden aikana mediaan jollain tapaa eläimiin negatiivisesti kohdistuen ja jonka toiminnan toivotaan muuttuvan eläinystävällisempään suuntaan. Vuonna 2002 Milonoff ja Rantanen saivat Anti Animalia -palkinnon SubTV:llä esitetyn Madventures -ohjelman vuoksi.

Suomalaisten lihankulutus on tutkijoiden mukaan huolestuttavan korkea. Lihatiedotuksen tilastojen mukaan suomalaiset söivät vuonna 2012 keskimäärin 77,5 kg lihaa henkilöä kohden. Suositus olisi noin 26 kg. Liika lihansyönti lisää riskiä sairastua syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Lihasta saadaan kuitenkin tärkeitä ja välttämättömiä ravintoaineita, kuten aminohappoja ja proteiineja. Muun muassa näitä ja monia muita ravintoaineita on myös mahdollista saada kasvisperäisestäkin ruokavaliosta. Esimerkiksi palkokasvit, pähkinät, siemenet, viljatuotteet sekä soija ovat oivia kasviproteiinin lähteitä. Ennen kokonaan lihan pois jättämistä ruokavaliosta on syytä tutkia hieman aihetta tarkemmin, jottei muun muassa puutostauteja syntyisi. Vegaaniliiton ”Kasvissyöntiä aloittelijoilla – ja vähän konkareillekin” opuksen lukeminen on hyvä tapa saada ensikosketus kasvissyöntiin.

Alla toimittajiemme kokemuksia lihattomasta lokakuusta.

Johanna

Facebookin ansiosta Lihaton lokakuu tuli myös minulle tutuksi. Hetken tapahtumasivua selailtuani tulin siihen tulokseen, että tahdon itsekin ottaa haasteen vastaan. Syön koulussa lähes aina kasvisruokaa, ja olen pyrkinyt muutenkin kasvispainottamaan aterioitani. Nyt minulla olisi oiva tilaisuus kokeilla, olisiko minusta kasvissyöjäksi. Jätin kuukaudeksi ruokavaliostani pois punaisen lihan ja kanan. Kalan ja maitotuotteiden syöntiä jatkoin normaalisti.

Kuukausi ilman lihaa kuulosti helpolta tehtävältä, ja se myös sujui hyvin; lihansyöntiä oli yllättävän helppo vältellä. Ravintoloissa on kohtuullisesti tarjolla kasvisyöjille aterioita, mutta olen sitä mieltä, että menuissa on vielä parantamisen varaa. Silloin tällöin sydämeni itki verta, kun jouduin jättämään herkulliset meetvurstit jääkaappiin tai kun koulussa oli ruokana uunimakkaraa.

Etukäteen pelkäsin, häiritsisikö lihaton asenteeni syyslomasuunnitelmia. Huoleni oli täysin turha! Mökkireissu kavereiden kanssa onnistui kasviruokavaliolla, ja lihaa syövät ystäväni eivät olleet moksiskaan, vaikka puputimme koko viikonlopun salaattia ja muita kasviksia. Lomalla kävimme myös pari kertaa yökerhossa ja niihin reissuihin liittyy aina vahvasti McDonald’sissa vierailu. Kasvishampurilainen auttoi nälkään, mutta maussa ei ollut kehumista.

Lokakuu oli jo puolessa välissä, kun minulle sattui vahinko. Tulin todella nälkäisenä kotiin, ja ihana äitini oli juuri nostanut uunista höyryävän ja äärettömän herkullisen tuoksuisen makaronilaatikon. Ahmin sitä välittömästi hyvällä ruokahalulla ison lautasellisen. Kun mahani vihdoin oli täynnä, eikä ajatuksenjuoksu ollut enää kurnivan mahan sekoittama, tajusin kauhuissani, että olin syönyt lihaa. Makaronilaatikossa oli jauhelihaa! Olin järkkynyt, kuinka saatoin unohtaa?

Monesti lokakuun aikana mielessäni kävi ajatus, että vaikka nyt jätän lihaa syömättä, en paranna sillä maailmaa laisinkaan. Lihattoman lokakuun vetäjien laskujen mukaan kuitenkin jokainen suomalainen syö keskimäärin 6,5 kiloa lihaa kuukaudessa. Määrä on järjettömän iso, ja sen tuottamiseen on kulutettu 45 500 litraa vettä. Pienistä puroista syntyy iso joki: jo 300 700 ihmistä säästää lähes 200 000 kiloa lihaa ja 140 miljoonaa litraa vettä, sekä lähes 700 lehmän hengen. Siispä minunkin lihattomasta asenteesta oli sittenkin hyötyä!

Noora

Bongasin syyskuun viimeisenä päivänä Facebookista Lihattoman lokakuun. Tutkittuani asiaa hieman heräsi kiinnostukseni Lihatonta lokakuuta kohtaan ja jo seuraavana päivänä olinkin mukana siinä yhdessä kahden ystäväni kanssa.

Halusin olla mukana haasteessa, mutta kuitenkin itselleni mahdollisella ja miellyttävällä tavalla. Ruokavaliostani poistui kokonaan punainen liha ja kana kuukaudeksi. Kalan ja maitotuotteiden käyttöä jatkoin kuitenkin normaalisti. Kuukauden aikana tutuiksi tulivat yhä monipuolisemmat keitot lisukkeineen ja erilaiset salaatit. Suosikikseni jäi ehdottomasti halloumi-salaatti, jota maistoin ensimmäisen kerran vasta lokakuun lopulla. Pienellä vaivalla löytyi todella paljon hyviä kasvisruokareseptejä, joita netti on pullollaan! Omat kokkaustaidot karttuivat hyvin kuukauden aikana, sillä jouduin tekemään itse osan ruoistani kotona muiden syödessä liharuokia.

Kuukauteen mahtui mukaan myös ”heikkoja hetkiä”. Muiden syödessä omaa lempiruokaani oli minun tyydyttävä kasvisvaihtoehtoon, joka ei ollutkaan aina kovin maukasta, vaikka suurimmaksi osaksi hyvää olikin. Vahinkoja minulle sattui kaksi kertaa, jolloin söin epähuomiossa lihaa. Ensimmäinen vahinko tapahtui lokakuun alkupuolella, kun lähdin aamulla ennen kuutta unen pöpperössä kohti Helsinkiä. Nappasin aikaa säästääkseni mukaani kaksi croissantia ajatuksena syödä ne matkalla. Söin toisen, jonka jälkeen tajusin sen olevan kinkkujuusto-croissant. Pettymys oli suuri, kun ymmärsin, mitä olin syönyt. Ei auttanut kuin lahjoittaa toinen croissant pois kaverille ja jatkaa nälkä mahassa kurnien matkaa seuraavaan mahdolliseen kahvilaan. Toinen vahinko tapahtui töissä kuun puolessa välissä eräänä sunnuntaina. Kuvittelin pääseväni lähtemään ajoissa kotiin ja pärjääväni omilla eväillä, jotka olin ottanut mukaan. Toisin kävi. Työt venyivät useammalla tunnilla ja nälkä oli hirmuinen. Työpaikalla tarjottiin ruoaksi pasta carbonaraa, joka sisältää hieman lihaa. Söin sitä onnellisena, olihan takana jo useampi tunti töitä ja mielessä pyörivät vain työasiat. Töiden jälkeen kotiin ajaessani tajusin vahinkoni. Olin syönyt taas lihaa. Olin tietenkin hieman pettynyt, mutta ymmärsin, etten olisi jaksanut mitenkään koko päivää ilman lämmintä ruokaa vain omilla eväilläni. Tajusin tästä myös sen, että vaikka useimmiten pääseekin valitsemaan liha- ja kasvisvaihtoehdon väliltä, ei se aina ole mahdollista.

Loppujen lopuksi kuukausi ilman punaista lihaa ja kanaa oli helppo ja antoisa. Kyse oli vain valinnoista, joita oli tehtävä päivittäin.

 Eve

Olin juuri lukemassa Lihattomasta lokakuusta tarkempaa tietoa, koska se oli noussut Facebook-uutisteni kärkeen syyskuun viimeisenä viikonloppuna, kun ystäväni Noora laittoi viestin minulle ja kysyi, aloittaisimmeko Lihattoman lokakuun. Yllytyshulluna tietenkin aloin pohtia tosissani asiaa, aluksi tosin hieman epäileväisenä, koska en uskonut, että pystyisin esimerkiksi kanan jättämään kuukauden ajaksi kaupan hyllylle. Asiaa hieman maisteltuani kuitenkin päätin ottaa haasteen vastaan.

Mietin alkuun, että olisin pitänyt syyslomaviikon taukoa ja silloin sallinut itselleni lihan syönnin, koska luvassa oli ties minkälaista kissanristiäistä ja lihaton ruokavalio voisi hankaloittaa elämääni liikaa. Kuitenkin viikon oltuani ilman lihaa päätin jatkaa koko lokakuun täysin kasvisruokavaliolla. En syönyt edes kalaa, vaikka ystäväni sallivatkin sen itselleen. Ajattelin, että se on kaikki tai ei mitään.

Ensimmäiset päivät eivät tuottaneet suuria ongelmia, sillä olin innoissani etsinyt kasviruokareseptejä ja valmistin näitä ruokia mielelläni. Äitinikin oli innostunut Lihattoman lokakuun ideasta, joten hänestä oli suurta apua, kun itse en joskus jaksanut ruokaa laittaa.  Kuitenkin kiireiset päivät koituivat välillä hankaliksi: jääkappi oli pullollaan vaikka mitä lihatuotteita, joita kiireessä olisi ollut helppo syödä, mutta jouduin nopeasti kyhäilemään itselleni aterian alusta loppuun. Todella suuri helpotus oli se, että koulussa pystyin syömään toisen lämpimän ruoan. Jos minulla ei olisi ollut tällaista mahdollisuutta, en todennäköisesti olisi jaksanut laittaa joka päivä kahta eri ruokaa, saati että siihen olisi ollut aikaakaan. En usko, että Lihaton lokakuu olisi pysynyt lihattomana ilman koulun kasvisruokaa.

Kuukauden ajan söin melko lailla samoja ruokia, mihin aikaisemminkin olen kotona ja koulussa tutustunut. Kasvissosekeitot, tomaattikeitto, kasvispihvit, erilaiset salaatit ja pastat olivat kovassa kulutuksessa. Uutena tuttavuutena minulle tulivat muun muassa soijasta valmistetut kastikkeet. Tofumakkaraakin maistoin ensimmäistä ja ehkä viimeistä kertaa, sillä sen maku ei oikein iskenyt minuun.

Mielestäni kuukausi ei ollut todellakaan vaikea pitää lihattomana, koska nykypäivänä kaupasta löytyy jos jonkinmoista kasvisruokaakin eineksenä ja lihallisista ruoista lihan saa helposti korvattua esimerkiksi soijalla. Heikkoja hetkiä toki tuli: kun menin ystävieni kanssa syömään pihviravintolaan, oli kiusaus tilata kunnon grillipihvi melkein vastustamaton, McDonald’sin autokaistalta taas mukaan lähti vain ranskalaiset, vaikka kanahampurilainen olisi lämmittänyt mieltä enemmän, ja kotona muiden syödessä kalaa tyydyin puputtamaan salaattia. Kertaakaan en kuitenkaan edes vahingossa repsahtanut, mistä olen todella ylpeä! Mielestäni Lihaton lokakuu oli hyvä kokemus, jonka voisin vielä uudelleenkin kokea.

Tipaton tammikuu, Lihaton lokakuu – mitä seuraavaksi? Kenties Kännykätön kesäkuu?