Avainsana-arkisto: urapäivä

”Kyllä” on avain menestykseen

Kosloff

Nykyaikana opiskellaan yhä pidempään ja pidempään, työelämään päästään kunnolla aina vaan myöhemmin ja varsinkin lukio-opiskelu on vielä varsin kaukana oikeasta työelämästä. Paljon on yritetty jo tehdäkin; opiskelua koetetaan jouduttaa, välivuosia vähentää ja opiskelijoiden annetaan tutustua työelämään jo peruskoulusta lähtien, mutta silti monet lukiolaiset tuntuvat olevan täysin pihalla työelämästä ja sen käytännöistä – en toki itsekään koe sisäistäneeni sitä vielä läheskään täydellisesti.

Usein lukiokoulutuksen ongelma onkin, että vaikka ylimääräistä ja tulevaisuuden kannalta oikeasti hyödyllistä toimintaa järjestetään todella paljon – ainakin meidän lukiossamme, – nämä ylimääräiset kurssit ovat nimenomaan ylimääräisiä. Passiivisille lukiolaisille kaikki ylimääräinen on pahasta, ja niitä vältellään viimeiseen asti. Usein näitä ylimääräisiä aktiviteetteja kiertävätkin ne muutamat aktiivilukiolaiset, jotka osallistuvat kaikkeen mahdolliseen ja vaativat hieman enemmänkin. Lukio-opetus onkin tällä hetkellä liian ylioppilaskirjoituspainotteista ja abien päitä sekoittaa entisestään kysymys siitä, mihin haluaisi lukion jälkeen, kuten abikolumnikin kertoo. Emme juurikaan opiskele lukiossa elämää varten, lukuun ottamatta esimerkiksi muutamia yhteiskuntaopin kursseja, urapäivää, joka järjestettiin perinteisesti jälleen lukiossamme tai aktiivisen opiskelijakuntamme järjestämää Elävää kirjastoa.

Itse olenkin huomannut, että ylimääräiseen toimintaan sitoutuneet opiskelijat ovatkin lähes poikkeuksetta myös aktiivisia koulun ulkopuolella ja käyvät usein jo töissä, hoitavat vastuutehtäviä tai jopa molempia. En kuitenkaan päättelisi tästä, että liittymällä lukiomme opiskelijakunnan hallitukseen tai Filmiseppiin saa suoraan työtarjouksia sähköpostiin, mutta niinkin voi toki käydä, sillä melko ammattimaiselta Filmiseppiemme toiminta vaikuttaa. Heistä on varmasti tulossa tulevaisuuden Hollywood-tähtiä Furyn ja Interstellarin kaltaisiin huippuelokuviin ja kuuluisiksia, kuten lukiomme yhdestä toisestakin priimuksesta, Pete ”Blind Thought” Pesosesta. Hänellä on selvästi jo vähintään yhtä loistelias ura tiedossa kuin Cheekilllä, ainakin haastattelustamme päätellen.

Suurempana vaikuttajana tähän syy-seuraussuhteeseen pitäisin kuitenkin sitä, kuinka ylimääräinen toiminta opettaa paljon enemmän ja saattaa jopa koukuttaa. Mahdollinen opetus ylimääräisillä kursseilla itsessään on varmasti hyvin samankaltaista kuin pakollisillakin tunneilla, mutta halu uhrautua, auttaa, yrittää ja opetella ovat ominaisuuksia, jotka ovat ainakin minulle tulleet tutuiksi, ja edistäneet uraani jo tässä vaiheessa elämää runsaasti. Suostumalla pieniin pyyntöihin eli uhrautumalla hieman saa herkästi ikään kuin jalkaa oven väliin, luotua suhteita ja lopulta sitä, mitä on itsekin tavoitellut. Itselleni näin kävi osallistuessani vuosi sitten Innolukio-kilpailuun, jonka kautta sain työpaikan. Olen myös päässyt muun muassa vastaamaan tekniikka-asioista teknologiajätti-Microsoftin järjestämässä opetusalan tapahtumassa messukeskuksessa, vaikka sellaista en osannut vielä vuosi sitten kuvitellakaan.

Koulumme osallistui Innokampuksen järjestämään vastaavaan tapahtumaan, Tartu Ideaan -kilpailuun, myös tänä vuonna, ja opiskelijoidemme joukkue LimuSipsiDippi menestyi siinä upeasti ja pääsi peräti finaaliin saakka! Alun perin pojat eivät olleet edes osallistumassa kyseiseen kilpailuun, mutta rehtorimme pienen painostuksen alaisina he lähtivät mukaan. Finaalissa pojat jatkoivat ideointia ja voikin olla, että palkintojen ja upeiden ideoiden lisäksi käteen jäi paljon suhteita. Toivottavasti he myös huomasivat jättää edes hieman jalkaa oven väliin, sillä ovi oli heille aivan apposen auki.

Kolmen vuoden lukiourani aikana olen huomannut, että vastaamalla ”kyllä” pääsee paljon pidemmälle kuin vastaamalla ”ei”. Tästä esimerkkinä ovat sekä Agora-matka, Kiina-projekti, Hyveen päätoimittajan rooli että Innolukio-kilpailuun osallistuminen. Ihan aina ei tietenkään tarvitse sanoa ”kyllä”. Esimerkiksi kysymykseen ”Tulisiko pakkoruotsi lopettaa?” ei varmasti tarvitse vastata myöntävästi, ainakaan jos asiaa kysytään opetentissä haastattelemaltamme Elina Kivistöltä. Vaikka sanomalla ”kyllä” ei taatakkaan tulevaisuuden suunnitelmia välittömästi, niin auttaa se suhteiden luomisessa ja tulevaisuudessa varmasti paljon – jopa enemmän kuin lähes takuuvarmojen horoskooppiemme lukeminen.

 

 

Urapäivä tulevaisuuden uranuurtajille

Ura1
Diilistä-tuttu Antti Seppinen kertoo omasta uraputkestaan.

Lukiossamme järjestettiin 4.11. erityisesti abeille suunnattu urapäivä. Se on perinteisesti ollut kaikkien Tuusulan lukion toimipisteiden yhteinen tapahtuma, ja tällä kertaa bussit kuljettivat Jokelan ja Kellokosken toimipisteiden opiskelijat Hyrylään. Urapäivän ideana on auttaa ja antaa tietoa tulevaisuuden uravalintoihin, työelämään ja opiskelupaikkoihin hakemiseen liittyen.

Päivän luennoinnin aloitti kansainvälinen rakennusyritys Skanska, jonka HDR manager Aila Harju ja työpäällikkö diplomi-insinööri Jussi Sainomaa kertoivat omista urapoluistaan ja työnkuvistaan. Ohessa saimme myös paljon tietoa esimerkiksi alaan liittyvästä korruptiosta.

Tämän jälkeen bisnesmaailmassa pyörivä Antti Seppinen pääsi kertomaan omasta työelämästään. Tämä tv:stäkin tuttu tradenomi työskentelee nykyään Danske-pankissa ja kuvaili abeille lähes täydellisesti menneitä uraputkiaan. Hän kertoi, kuinka ”kaikki on kuin muuttunut kullaksi” hänen kosketuksestaan.

Näiden yhteisten luentojen jälkeen pääsimme välipalan kautta kuuntelemaan itse haluamiamme luennoitsijoita. Vaihtoehtoina oli terveydenhuollon ammattilaisia ja kaupan alalla työskenteleviä. He kertoivat sekä yleisesti omista aloistaan että tarkempia yksityiskohtia alan koulutukseen, työhön ja urapolkuihin liittyen.

Ura2

Päivän viimeiseksi luennoksi oli vaihtoehtoina kahden eri valmennuskurssiyrityksen järjestämät infot eri aloihin liittyen. Valmennuskeskuksen järjestämässä infossa keskityttiin teknisiin, lääketieteellisiin, kauppatieteellisiin ja matemaattisiin opintoihin hakemiseen, kun taas Eximian infossa puhuttiin kasvatustieteistä, psykologiasta, oikeustieteistä sekä valtio- ja yhteiskuntatieteistä. Luennoilla oli tarkoitus antaa mahdollisimman paljon tietoa hakemisesta ja valmistautumisesta suosituimpiin jatko-opiskelupaikkoihin hakiessa.

Kaiken kaikkiaan urapäivä toi vaihtelua normaaliin koulupäivään ja avasi miettimään todella omia tulevaisuuden unelmia. Toivottavasti urapäivä auttoi ainakin yhtä epävarmaa abia oman tulevaisuuden ammatin miettimisessä.

Urapäivä antoi vinkkejä jatko-opintoihin

Tiistaina 5.11.2013 Tuusulan lukion opiskelijat kokoontuivat Jokelan toimipisteeseen yhteisen Urapäivän merkeissä. Jokelan koulukeskuksen peilisali täyttyi kolmen eri toimipisteen opiskelijoista ja eri aloista meille kertomaan tulleista esittelijöistä. Saimme tietoa terveydenhuollon ammateista, yleisiä hyviä vinkkejä työelämään Kone-yhtiön HR manager Pia Pyykkiseltä, informaatiota opiskelusta ulkomailla, matkailu-, talous- ja ravintola-alan tulevaisuudesta ja yrittäjyydestä sekä yliopisto-opinnoista. Tapahtuman tarkoituksena oli tukea opiskelijoita tulevaisuuden suunnitelmien tekemisessä antamalla erilaisia näkökulmia työelämään ja koulutukseen. Esittelyt oli valittu ajankohtaisuuden, monipuolisuuden, alueellisuuden ja yhteiskunnallisten tarpeiden perusteella.

IMG_9748

Urapäivän esittelyt aloitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvasta Hyvinkään sairaalasta terveydenhuollon ammatista kertomaan tullut rekrytoija Tuija Alaranta. Alaranta kertoi muun muassa erikoisaloista, joihin terveydenhuollossa on mahdollisuus suuntautua. Näitä aloja on jos jonkinmoisia operatiivisen, medisiinisen, naisten ja lastentautien sekä psykiatrisen toiminnan alueilta. HUS:ssa ammattinimikkeitä on kuulemma yli 300 erilaista, joten jokainen terveydenhuollonalasta kiinnostunut löytää varmasti oman paikkansa! Saimme myös tietoa terveydenhuoltoalalla työskentelevän palkkauksesta ja työajoista. Koska Alarannan sanojen mukaan esimerkiksi sairaalat ovat auki ”24/7”, monet terveydenhuollonalalla työskentelevät tekevät kolmivuorotyötä vaihdellen vuorojaan aamu-, ilta- ja yövuorojen välillä.

Alarannan lisäksi terveydenhuollonalalla työskentelystä meille lisää kertoi sairaanhoitaja Topi Iivonen, joka perehdytti meitä hieman tarkemmin omaan alaansa. Iivonen kertoo sairaanhoitajan työkuvan olevan laaja ja monikirjoinen: ikinä ei voi tietää, millainen päivä on vastassa, ainakaan päivystyksessä työskennellessä. Iivonen on itse opiskelijavastaava, eli hän perehdyttää opiskelijoita heidän tulevaan ammattiinsa. Sairaanhoitajan uran valitsemista Iivonen perustelee sillä, että työ on palkitsevaa, monipuolista, sosiaalista ja merkityksellistä. Hän paljastaa myös haaveilevansa ensihoitajan tehtävistä ambulanssissa.

 

Seuraavaksi estradille astui Pia Pyykkinen, Kone-yhtiön HR manager. Aluksi hän esitteli vuonna 1910 perustettua Konetta, joka maailmanlaajuisesti tunnettu hissejä, liukuportaita ja automaattiovia valmistava, huoltava ja modernisoiva firma. Yhtiöllä on henkilöstöä 40 000, ja sen liikevaihto on 6,3 miljardia euroa.

Kuuntelijoille annettiin myös ammattilaisen hyödyllisiä vinkkejä, kun Pyykkinen halusi puhua siitä, millainen on hänen mielestään hyvä työntekijä. Hän korostaa yhteistyö- ja sopeutumiskyvyn lisäksi laajaa maailmankuvaa sekä viestintätaitoja. Kielitaitoa hän pitää erittäin tärkeänä ja vinkkaa, että portugalia osaavat hyötyvät tulevaisuudessa taidostaan. Terve itsetunto on työmarkkinoilla valttia, ja Pyykkisen mukaan itsetuntemus on välttämätöntä. Esityksensä lopussa Pyykkinen kertoi omasta työhistoriastaan. Hänen ansioluetteloonsa mahtuu monenlaista työpaikkaa, mutta selvää on se, että hän on urallaan edennyt kunnianhimoisesti. Jokaiselle samaan pyrkivälle hän vinkkaa, että sopiva nöyryys ja riittävä osaaminen antavat mahdollisuudet unelmien ammattiin. Pyykkinen painottaa, että oma työpaikka on ansaittava.

IMG_9757

Opiskelusta ulkomailla meille tuli kertomaan opintoneuvoja Laura Lindberg Kilroy Educationista. Lindberg aloitti vahvistamalla edellisen esiintyjän Pia Pyykkisen neuvoa ensivaikutelman ja työhakemuksen merkityksestä kertomalla, että yhtä opintoneuvojan paikkaa oli hakenut monta sataa ihmistä ja silloin pienetkin yksityiskohdatkin vaikuttavat.

Lindberg kertoi Kilroyn olevan nuorten ja opiskelijoiden sekä kaikenikäisten seikkailunhaluisten matkatoimisto. Jos haluaa suorittaa kandin- tai maisterintutkinnon ulkomailla tai lähteä vaihtoon lukukaudeksi, Kilroy auttaa sopivan maan, kaupungin ja yliopiston valinnassa.

Kilroylta saa ilmaista opintoneuvontaa. Lindberg kertoi opintoneuvojan auttavan hakuprosessissa, käytännön valmisteluissa ja tietävän kaikki ulkomaan opintojen maksukiemuroiden ja rahoitusten salat.

Kilroylla on yhteistyöyliopistoja muun muassa Australiassa, Yhdysvalloissa, Englannissa, Dubaissa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa, Thaimaassa, Irlannissa, Kanadassa, Singaporissa ja Japanissa. Yliopistot ovat korkeatasoisia, ja opetus on englanniksi. Lindberg vinkkaa meribiologiaa opiskelemaan haluavaa hakemaan Havaijille!

 

Neljäntenä vuorossa oli matkailu-, talous- ja ravintola-alan tulevaisuudesta ja yrittäjyydestä kertova luento. Sen piti MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi. MaRa on matkailu- ja ravintola-alan järjestö. Luennolla saimme kuulla Suomen erinomaisista edellytyksistä matkailun kasvulle. Luonto, rauha ja revontulet houkuttelevat yhä enemmän matkailijoita Suomeen maailmanlaajuisesti heikosta taloustilanteesta huolimatta. Lappi kertoi MaRa-alalla työskentelyn hyviksi puoliksi esimerkiksi erittäin kansainvälisen ilmapiirin ja sen, että jo varsin nuorena on mahdollista päästä esimiesasemaan. Vinkkinä nuorille hän kertoi alalla olevan huutava pula venäjän kielen ja kulttuurin osaajista. Lappi jatkaa kertomalla MaRa-alalla työskentelyn huonoiksi puoliksi muun muassa sesonkiluontoisen toimialan ja joidenkin ammattien, kuten kokkien ja tarjoilijoiden, raskaan työn. Opiskella MaRa-alalle voi ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa. Lappi muistutti vielä, että venäjän kieltä ja kulttuuria kannattaa opiskella ja että alan opiskelu on riskitöntä kasvavan toimialan ja työpaikkojen Suomessa pysyvyyden takia.

 

Viimeiseksi lavalle nousi Sami Puurtinen Valmennuskeskuksesta. Hän kertoi monia kuuntelijoita kiinnostavasta aiheesta eli yliopistoista ja niihin hakemisesta. Puurtinen antoi hyviä neuvoja yliopistoihin hakeville ja kertoi eri alojen pääsykokeista. Puurtinen esitteli yleisölle suurimpia ja suosituimpia aloja, joita voi opiskella yliopistossa. Nämä olivat kauppatiede, oikeustiede, lääketiede, valtio- ja yhteiskuntatiede ja käyttäytymistieteet. Lisäksi hän kertoi diplomi-insinöörin koulutuksesta sekä tieteenalasta ja neuvoi, miten näiden alojen pääsykokeisiin kannattaa valmistautua. Hän painotti, että hakiessa yliopistoon täytyy miettiä, hakeeko pääkaupunkiseudulle vai pohjoisemmaksi. Puurtisen mukaan mitä kauemmaksi Helsingistä hakee, sitä helpommaksi yliopistoon pääseminen tulee. Hän opasti kuulijoita, ettei kukaan jäisi sängyn pohjalle makaamaan, vaikkei ensi yrittämällä paikkaa saisikaan. Lopuksi Puurtinen vielä kehotti kuulijoita miettimään, kannattaako pitää välivuotta. Sen aikana tieto unohtuu, ja kun tulee aika hakea uudestaan, täytyy uusien asioiden lisäksi lukea myös vanhat unohdetut tiedot.