Kaikki kirjoittajan Veera Vollakka artikkelit

Miten sinä voit auttaa Ukrainan kriisissä?

Ukrainassa vallitsee kaoottinen sota, niin kuin kaikki varmasti jo tietävät. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, eli sota on jatkunut jo useita viikkoja. Tilanne Ukrainassa on katastrofaalinen; tuhansia ihmisiä on loukkaantunut ja kuollut taisteluissa. Ihmiset ovat menettäneet rakkaita perheenjäseniään ja joutuneet pakenemaan maasta. Sadat ukrainalaiset ovat hakeneet tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa Suomesta ja saaneet siten itselleen ja lapsilleen turvallisen asuinympäristön.

Suomalaiset ovat olleet erittäin aktiivisia avustustoiminnassa, ja yksityishenkilöt ovat perustaneet ruoan ja tarvikkeiden keräyspisteitä. Tämän lisäksi suomalaiset ovat lahjoittaneet rahaa hätäapukeräyksiin, kuten Punaiselle Ristille.

Olen listannut alle muutamia keinoja, joiden avulla voit auttaa Ukrainaa kriisissä:

  • Osallistu avustustoimintaan (esim. ruoka-, vaate- ja tavaralahjoitukset).
  • Lahjoita rahaa hätäapukeräykseen
  • Pidä yllä ystävätoimintaa toimimalla esimerkiksi tukiperheenä Suomeen tulleille; voit olla tukena ja auttaa tarvittaessa.
  • Tarjoa majoitustiloja.

Suomeen on perustettu avustuspisteitä, joiden kautta lahjoitetaan tavaroita kotinsa jättäneille ukrainalaisille. Tällainen avustuspiste on muun muassa Keravalla. Avustuspisteistä ukrainalaiset saavat hakea ruokaa ja tavaroita ilmaiseksi, mutta heidän täytyy tunnistautua pisteellä Suomen poliisin asiointikortilla ja passilla.

Sosiaalisen median kautta löytyy ajantaisainen tieto tarvittavista tuotteista. Avustuspisteissä tarvitaan jatkuvasti hygieniatarvikkeita, hyvin säilyviä ruokatarvikkeita ja lemmikkien ruokia. Myös lastentarvikkeet, polkupyörät ja rattaat ovat suosiossa.

Tällä hetkellä maailman tilanne on epävarma ja Suomen sijainti sodan kannalta pelottava. Pahimmassa tapauksessa me saatamme olla seuraavat avuntarvitsijat. Millaista apua sinä silloin tarvitsisit?

Kumpi mieluummin, syventymispäivät vai päättöviikko?

Lukiossamme järjestettiin tämän syksyn 1. periodissa päättöviikkojärjestelmän sijaan syventymispäiväkokeilu. Syventymispäivät herättivät monenlaisia mielipiteitä opiskelijoiden välillä. Lopulta kuitenkin johtoryhmässä päätettiin luopua niistä, ja palata takaisin tavanomaiseen päättöviikkoon.

Syventymispäivät poikkesivat perinteisestä päättöviikosta vahvasti. Syventymispäivällä tarkoitettiin sitä, että periodilla oli periaatteessa kaksi koeviikkoa. Riippuen kuitenkin siitä, päättikö kurssin opettaja pitää kokeen vai jonkinlaisen muun arvioitavan työn. Syventymispäivät sijoittuivat periodin puolivälille ja loppupuolelle.

Varsinkin näin abiturienttina koin, että syventymispäivät toivat ainoastaan kielteisiä puolia. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin lukeminen muuttui haastavammaksi, kun piti panostaa päättöviikon sijaan kahteen koeviikkoon. Syventymispäivät kuitenkin herättivät joillekin opiskelijoille positiivisia ajatuksia. Niissä oli myös plussana se, että 8-palkki saatiin koeviikkoon mukaan.

Koulumme opiskelijoilla oli vahvat mielipiteet ja sanavalta uuteen syventymispäivään. Syventymiskokeilun jälkeen kerättiin periodipalautetta, jossa kielteistä palautetta oli reilusti. Palautteeseen reagointiin nopeasti, minkä jälkeen tehtiinkin päätös, että niistä luovutaan. Itselleni oli ainakin iso helpotus kuulla, että perinteinen päättöviikko tulee takaisin!

Lukiomme ei ollut ainoa lukio, joka kokeili uutta ja erilaista päättöviikkojärjestelmää. Muun muassa Espoon lukiossa kokeiltiin hieman samanlaista järjestelmää. Koepäivän aikana saattoi olla yhden sijaan kaksi koetta, niin kuin meilläkin, mutta heidän koeviikolleen tuotiin myös lisäksi oppitunteja. Heidän periodinsa piti sisällään yhden tiivistetyn koeviikon ja uuden projektiviikon, joka lyhykäisyydessään tarkoittaa sitä, että opiskelijoilla on päivän aikana samaa ainetta peräkkäin kolme 75 minuutin pituista tuntia.

Espoon lukiossa jouduttiin ottamaan käyttöön kuntalaisaloite liittyen koe- ja projektiviikoon muutokseen. Meidän lukiossamme kuntalaisaloitteeseen ei kuitenkaan ollut tarvetta. Opiskelijoiden ääni otettiin todella hyvin huomioon, ja muutokset syventymispäiviin tehtiin nopeasti.

On hienoa, että lukiommme opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon, koska sillä tavoin parannetaan opiskelijoiden motivaatiota! Opiskelijoiden äänten vaikutuksella on erittäin paljon merkitystä, sillä kaikkia päätöksiä ei kuulu tehdä ilman meitä.

Abiwanhat ottivat tanssilattian haltuun

Kuva: Hanna Alanen

Lukiossamme päästiin järjestämään kauan odotetut wanhojen tanssit 10.12.2021. Koronapandemian takia niitä jouduttiin siirtämään useaan otteeseen, mutta onneksi ne saatiin lopulta toteutettua. Wanhat tanssitaan normaalisti lukion toisena vuotena, mutta tänä vuonna siihen tuli poikkeus.

Vanhat harjoittelivat tansseja sekä etävideoiden välityksellä että livenä. Harmillisesti koronan takia parinvaihtotanssit ja yleisötanssit kiellettiin, ja yleisöäkin pääsi paikan päälle vain rajallisesti. Onneksi tanssit kuitenkin striimattiin, jotta jokainen halukas sai nähdä ne. Striimauksen myötä myös tanssijat pääsivät näkemään omia kommelluksiaan.

Kuva: Hanna Alanen

Wanhojen koristeluista vastasi Hanna Alasen pitämä KU12-kurssi eli Vanhojen juhlataide -työpaja, jossa kurssin opiskelijat pääsivät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan omia ideoitaan. Tansseja edeltävä päivä menikin salin koristelussa. Saliin loivat tunnelmaa opiskelijoiden keväällä askartelemat pastellinväriset silkkikukat, valoilla koristeltu hallaharso ja ilmapallot. Lavasta teki näyttävän glitterinen Wanhat 2021 -teksti. Taianomaista tunnelmaa saliin loi ammattilaisten asentama valaistus.

Kuva: Hanna Alanen
Kuva: Hanna Alanen
Kuva: Salla Lahtinen
#photographysallalahtinen

Perjantaina olikin näytön paikka. Tanssit, joita jokainen oli odottanut. Päivän aikana esitettiin kolme näytöstä, joiden välissä wanhat pääsivät nauttimaan juhlaruokailusta sekä rehtorin maljannostosta. Voin varmasti sanoa jokaisen tanssijan puolesta, että jalat olivat väsyneet lopulta kotiin päästyämme. Se ei haitannut kuitenkaan juhlatunnelmaa, sillä tanssien jälkeen luvassa oli perinteiset wanhojen jatkot.

Kuva: Salla Lahtinen
#photographysallalahtinen
Kuva: Salla Lahtinen
#photographysallalahtinen

Wanhojen päivä oli erittäin onnistunut ja ikimuistoinen, mutta se meni ohi hujauksessa. Tanssit sujuivat erittäin hyvin, ja päivä jää onneksi muistoihin eikä haaveeksi. Iso kiitos tansseista kuuluu liikunnanopettajille Sirje Grönholmille, Carita Juvoselle sekä Teemu Kukkoselle, wanhojen toimikunnalle, Hannalle kuvisryhmineen, ryhmänohjaajille, salin valaistuksen asentajille ja striimauksesta vastannaille sekä kaikille tansseihin osallistuneille!

Lukio täyttyi jälleen elävistä kirjoista

Lukiomme opiskelijoiden suosiossa oleva tapahtuma, Elävä kirjasto, päästiin vuoden tauon jälkeen järjestämään. Viime vuonna tapahtuma jouduttiin perumaan koronapandemian takia. Opiskelijakunnan hallitus järjesti lukiossamme Elävän kirjaston 16.11.2021. Opiskelijat pääsivät lainaamaan itselleen päivän aikana muutaman elävän kirjan ja kuuntelemaan heidän erilaisia tarinoitaan. Tapahtuman tarkoituksena on rikkoa yleisiä ennakkoluuloja ja stereotypioita erilaisten ihmisryhmien välillä. Tänä vuonna Elävä kirjasto järjestettiin jo viidettätoista kertaa.

Päivän päätteeksi järjestettiin kaikkien elävien kirjojen välinen paneeli, jossa yleisö pääsi esittämään kysymyksiä. Paneelissa päästiin muun muassa kuulemaan kirjojen tärkeimpiä sanontoja ja mottoja.

Hyve-lehden toimittajat saivat kunnian kirjoittaa muutamista elävistä kirjoista. Heidän erilaisia tarinoitaan pääset lukemaan alempaa.

Buddhalainen Mikko Vimalamitra
Kuva: Veera Vollakka

Buddhalainen Mikko Vimalamitra on kouluttautunut meditaatio-ohjaaja ja Dharma-opettaja. Hänen luonaan pääsi kokemaan ammattimaisen meditaatioharjoituksen ja kuulemaan yleisesti buddhalaisuudesta ja siitä, kuinka hänestä tuli buddhalainen. Kasvissyönti vaikutti paljon Mikon buddhalaisuuteen kääntymiseen. Hänen sanontansa on: ”Olemme mitä syömme.”

Mikko kertoi esityksessään buddhalaisuuden viisi kultaista sääntöä:

  1. Suojelen elämää ja pidättäydyn tappamasta.
  2. Kunnioitan muiden omaisuutta enkä varasta.
  3. Vältän käyttämästä puhetta väärin.
  4. Elän terveellisesti ja pidättäydyn huumaavista aineista.
  5. Kunnioitan muita ja vältän seksuaalisia väärinkäytöksiä.

Mitä sanoisit nuoremmalle itsellesi? ”Parempi on edessä päin”

Kehitysvammainen
Kuva: Veera Vollakka

Tämän vuoden Elävä Kirjasto mahdollisti tutustumisen kehitysvammaisen elämään. Elävä kirja kertoo saaneensa diagnoosin aikuisiällä. Hän on käynyt tavallisen koulun. Diagnoosi ilmeni erilaisten testien ja tutkimusten kautta. Saatu diagnoosi helpottaa ymmärtämään, miksi hän ei kykene kaikkeen samalla tavalla kuin muut. Diagnoosi näkyy arjessa esimerkiksi tuetussa asumisjärjestelyissä ja edunvalvonnassa. Tuettu asuminen tarkoittaa asumisen muotoa, jossa ohjaaja käy kerran viikossa auttamassa tai katsomassa, että kaikki on kunnossa. 

Kehitysvamma näkyy esimerkiksi työllistymisessä. Diagnoosin saaneen on vaikeampi saada työpaikka. Tämän lisäksi diagnoosi vaikeuttaa omien asioiden hoitamista, mikä näkyy käytännössä sillä tavalla, että ei ole esimerkiksi omaa pankkikorttia. Tämän lisäksi on vaikea saada omia tietoja Omakannasta itselleen.  

Oma sanonta: ”Usko itseesi ja voimavaroihin, mitä itsellä on.”

Oma motto: ”Rohkeasti vaan uudestaan eteenpäin, vaikka epäonnistuu.”

Noita Kuparikettu
Kuva: Veera Vollakka

Koulullamme vieraili noita, jota kutsutaan myös nimellä Kuparikettu. Noidan luona pääsi kuulemaan hänen koskettavaa elämäntarinaansa, yleisesti nykynoituudesta ja siitä, kuinka Kuparikettu tajusi olevansa noita.

Vuonna 2020 Kupariketun maailmankuvansa noituudesta aukeni kokonaan. Hän huomasi, että maailmassa on muitakin ihmisiä, jotka kokevat ja määrittelevät itsensä noidiksi.

Pienempänä erilaiset unet olivat isona osana Kupariketun elämää. Hän kertoi, kuinka hän oli muun muassa nähnyt unia, joissa hän näki hetkiä tulevaisuuden tapahtumista. Kun unet kävivät toteen, hän pystyi tekemään toisin kuin hän oli esimerkiksi unessa tehnyt.

Kuparikettu on kirjoittanut Heikki Saureen kanssa Noitakirjan, joka käsittelee nykynoitia ja noitien historiaa. Katkelma Noitakirjasta: ”Noituudella on tarkoitettu usein yliluonnollisten voimien hallintaa. Noidat ovat muinaisista ajoista lähtien kokeneet olevansa yhteydessä tuonpuoleiseen ja henkimaailmaan. Mutta ennen kaikkea noituus kumpuaa ihmisen sisältä, inhimillisestä kokemuksesta. Jokainen on itse omien voimiensa lähde.”

Jos Kuparikettu voisi palata ajassa taaksepäin, hän sanoisi itselleen: ”Älä ole niin ankara itsellesi, älä vaadi itseltäsi niin paljon. Kannustaisin olemaan oma itsensä.”

Motto: ”Uskalla olla sinä.”

Idoli: ”Ihmiset, jotka uskaltavat rikkoa rajoja, ja olla oma itsensä.”

Venepakolainen Chia Duong
Kuva: Iiris Jussila

Elävä kirjasto mahdollistaa tutustumisen erilaisten ihmisten tarinoihin. Yhtenä tämän vuoden lainauksena oli venepakolainen Chia Duong. Hän kertoi tulleensa Suomeen 1990-luvun alussa Kaakkois-Aasiasta. Duongin perhe jätti kaiken kotimaahansa ja lähti kohti tuntematonta paremman elämän, tulevaisuuden ja turvallisuuden perässä. 


Duong kertoi oman tarinansa venepakolaisuudesta, pakolaisleirin elämästä ja tulemisestaan tänne tuntemattomaan maahan: Suomeen.

Rauhanturvaaja Juha-Pekka Soinola
Kuva: Iiris Jussila

Elävässä Kirjastossa pääsimme tutustumaan rauhanturvaajan työhön Juha-Pekka Soinolan kautta. Soinola kertoo rauhanturvaajan erilaisista työtehtävistä ja olosuhteista kriisitilanteiden keskellä. Rauhanturvaaja menee kahden valtion väliin rauhoittamaan esimerkiksi erimielisyyksistä tai sodista aiheutuvia kiistoja. Soinola kertoo kuvien avulla omista kokemuksistaan ja reissuistaan rauhanturvaajana. Hän kertoo pääpainopisteen sijoittuvan Lähi-itään ja Afrikkaan. Soinola havainnollistaa rauhanturvaajan tehtävää: “Jotta rauha voidaan turvata, tarvitaan rauha. Rauhanturvaajien tehtävää ei ole luoda rauhaa, vaan ainoastaan turvata se.”

40-vuotias Emilia Metsä on sateenkaariyhteisön jäsen, joka taistelee yhteiskunnan asettamia normeja vastaan. 

Emilia kertoi asuvansa Porvoossa yhdessä vaimonsa ja heidän yhteisen lapsensa Loimun kanssa. Lisäksi hän kertoi, että suunnitelmissa olisi ostaa lähitulevaisuudessa tontti samalta asuinalueelta, Porvoosta. 

Omat kokemukset ja muiden ihmisten asenteet olivat vahvasti läsnä Emilian esityksessä. Hän kertoi omista lapsuuden kokemuksistaan aina aikuisuuteen ja nykyhetkeen asti. Toisaalta Emilia kertoi myös yleisellä tasolla, minkälaista nykypäivänä on olla sateenkaariyhteisön jäsen. 

Emilia painotti esityksensä loppupuolella: “Kaikenlaiset tarinat on ok.”

Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Pirkko Nummela, Etiopian lähetti, on erityisopettaja, kasvatustieteen maisteri ja lähetystyöntekijä. Pirkko on tehnyt lähetystyötä Etiopiassa omien sanojensa mukaan jo huikeat 20 vuotta. 

Etiopian lähetti kertoi esityksessään erittäin monipuolisesti ja mielenkiintoisesti melkeinpä kaikista omaan työhönsä liittyvistä asioista Etiopiassa. Muun muassa maantieteelliset seikat, meneillään olevat konfliktit ja kulttuuriset perinteet tulivat tutuiksi varmasti jokaiselle Pirkon esitystä seuranneelle. 

Pirkko kertoi esityksessään erilaisia tarinoita Etiopiasta, joihin liittyi monenlaisia tunteita ja kohtaloita. Päällimmäisenä mieleen jäi esityksen jälkeen kuitenkin yksi oivallus: kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi hyvinkin samanlaisia riippumatta syntyperästä. 

Pirkon esityksen kruunasivat esillä olleet tavarat ja esineet suoraan Etiopiasta. Esillä oli erilaisia etiopialaisia astioita, vaatteita ja opetustauluja. 

Aivovammainen Mikko Ruponen
Kuva: Ella Koistinaho

Tämän vuoden elävä kirjasto mahdollisti tutustumisen muun muassa aivovammaiseen Mikko Ruposeen. Ruponen kertoi traagisesta onnettomuudesta, jonka seurauksena oli pysyvä aivovamma ja koko elämän mittainen kuntoutuminen. Nyt 46-vuotias Mikko Ruponen kertoi oman tarinansa siitä, kuinka elämä saattaa yhtäkkiä yllättää eikä mikään ole enää niin kuin ennen. Näin juuri kävi nuoren Ruposen elämässä. Ruponen työskenteli sairaalassa, ja määränä olikin valmistua ensihoitajaksi, kunnes suunnitelma muuttui liikenneonnettomuuden sattuessa. Keväästä 2002 lähtien kuntoutuminen on ollut Ruposen päätyö.  

Vaikka elämä onkin ollut hyvin erilaista kuin Ruponen oli suunnitellut, hänen  mukaan onnettomuus on tuonut myös paljon kaikkea hyvää ja uutta elämään. “Vastoinkäymisistä huolimatta elämä on ihan jees.” Ruponen toimii muun muassa Aivovammaliiton kokemusasiantuntijana ja mahdollistaa sillä, että muut samanlaiset kokemukset kokeneet saavat vertaistukea ja turvaa vaikeiden aikojen keskellä. 

Ateisti Henrik Sawela
Kuva: Ella Koistinaho

Tämän vuoden elävässä kirjastossa oli mahdollista tutustua ateistiin, humanistiin ja vapaaottelijaan eli Henrik Sawelaan. “Ajattelin jo pienenä, että en usko mihinkään. En tuntenut sanaa ateisti, mutta tiesin kuitenkin että olen uskonnoton”, kertoi Sawela. Hän totesi, ettei hänen elämänsä eroa juuri ollenkaan tavallisen uskovan elämästä. Vaikka hän ei käy kirkossa eikä usko jumalaan, elämä kuitenkin koostuu samoista palasista kuin uskovallakin. Sawela korosti luennollaan, että tietenkään hän ei pysty todistamaan sitä, että jumalaa ei ole olemassa. Sawela vain totesi, että hän on itse kova kyseenalaistamaan asioita ja perustelee omat argumenttinsa tieteen avulla. “Usko ei johdu tyhmyydestä, vaan siihen on kasvettu sisään.” 

Pokemon-pelaaja Öjvind
Kuva: Ella Koistinaho

Elävän kirjaston lainauksissa oli tänä vuonna mahdollista myös tutustua Pokemon-pelaaja Öjvindiin. Kaikki alkoi vuonna 2006, kun Öjvind sai tietää, että joku oli voittanut maailmanmestaruuden Pokemonin pelaamisessa. Hän kiinnostui, alkoi pelata ja jäi “koukkuun”. Vuonna 2010 Öjvind pääsi MM-kisoihin, ja oli näin nuorin kisaaja, joka oli koskaan päässyt sinne. Öjivind kertoi myös pelaamisen olevan vain harrastus, sillä harva pystyy elättämään pelaamisella itsensä. Kortit ovat kalliita, ja jos haluaisi oikeasti menestyä, pitäisi lähteä ulkomaille pelaamaan. Vaikka Öjvind puhuu pelaamisesta vain harrastuksena, on hän saanut useita elinikäisiä ystäviä pelaamisen kautta, mistä hän on hyvinkin kiitollinen. Öjvind kertoi myös koronan vaikuttaneen turnauksien järjestämiseen, mutta nyt taas muutaman vuoden jälkeen näyttäisi turnauksien järjestäminen onnistuvan.

Miltä tuntuu palata takaisin normaaliin arkeen?

Muistatko vielä ajan, jolloin maskeja ei tarvinnut käyttää? Siitä on pitkä aika, sillä maskit ovat nykyään osa jokapäiväistä elämäämme. Koulumme käytävien roskikset pursuavat käytetyistä maskeista. Toivottavasti pian koittaa aika, jolloin maskeja ei tarvitse käyttää lainkaan.

Kyselin muutamilta koulumme opiskelijoilta, miten he toivoisivat koulumme muuttuvan koronan loputtua. Jokaisen päällimmäinen ajatus oli maskien käytön lopettaminen, ja tässä olen itsekin samaa mieltä. Olen huomannut, että monilla opiskelijoilla maskin käyttäminen on jo vähentynyt. Toivotaan, että rajoituksia alettaisiin pian vähentämään. Toisaalta se ei ole hyvä, koska koronaan sairastuneiden määrä on alkanut taas kasvaa.

Opiskelijat toivoivat myös, että kaikenlaisia tapahtumia järjestettäisiin enemmän koronarajoituksien vähentyessä. Opiskelijoille mieleisiä tapahtumia ovat muun muassa Elävä kirjasto, Agora-matka, liikuntapäivä ja Platonin Akatemia. Onneksi tänä vuonna Elävä kirjasto järjestetään taas pitkästä aikaa. Tällä hetkellä lukiolaisilla ei ole opiskelun ohella mitään palauttavaa ja rentouttavaa toimintaa. Kaikki hauskat ja mielenkiintoiset tapahtumat on jouduttu perumaan koronan takia. Monilla opiskeluinto ja panostus koulunkäyntiin on vähentynyt koronarajoituksien myötä.

”Joudutaanko Wanhat taas siirtämään?” on kysymys, jota kukaan lukiolainen ei varmasti halua enää ikinä kuulla. Omia Wanhojani on siirretty useaan otteeseen, mutta onneksi päivämäärä on nyt lyöty lukkoon. Toivon, että seuraavien vuosiluokkien opiskelijat saavat monipuolisen ja vauhdikkaan lukiokokemuksen kaikkine perinteisine tapahtumineen.

Etäviikoilla suosiossa olevat meet-oppitunnit jakavat mielipiteitä. Osa opiskelijoista kokee oppivansa paremmin, kun tunnit ovat paikan päällä. Toiset taas nauttivat etäopetuksesta ilman luokan hälyä ja saavat siitä enemmän irti.

Osaan jo kuvitella, kuinka vapauttavalta tuntuu kävellä koulumme käytävillä ilman maskia ja huolta koronaan tarttumisesta. Enää ei tarvitse tulkita silmistä, onko ihminen iloinen vai surullinen, vaan sen sijaan tunteet näkee kasvoilta.

Suosi käytettyjä vaatteita

Vaatteiden kierrättäminen on yleistynyt maailmalla paljon. Nykyään monet ihmiset ovat ottaneet kierrättämisen arkiseksi tavaksi. Kierrättämisellä pystyy parantamaan maailman hyvinvointia ja näin myös vaikuttamaan siihen itsekin omilla teoilla.

Miksi kannattaa suosia second hand -vaatteita?

  • Kierrätetty on ympäristöystävällisempi.
  • Säästää rahaa, kun ostaa edullisia tuotteita.
  • Voi löytää uniikkeja vaatteita, joita muilla ei välttämättä ole, ja tämän myötä pystyy korostamaan omaa persoonallisuuttaan vaatteiden avulla.
  • Second hand -vaatteiden ostamisessa on tietynlainen löytämisen ilo, verrattuna tavallisissa vaatekauppoissa shoppailuun.

Kirpputorit ovat täynnä laadukkaita, kestäviä ja muodikkaita vaatteita. Vaatteiden lisäksi kirpputorilta löytyy paljon astiastoja, esineitä ja kalusteita. Ostan suurimman osan vaatteistani ja tavaroistani kirpputoreilta. Sieltä voi löytää muutamalla kolikolla uudenveroisia vaatteita, joiden käyttöikä on vielä pitkä.

Käytettyjä vaatteita kannattaa suosia erityisesti siksi, että kaikkien vaatekauppojen vaatteita ei ole tuotettu ekologisesti tai eettisesti. Vaatteiden tekemiseen käytetään paljon vettä, jolloin vettä ei riitä muihin elämisen kannalta tärkeisiin asioihin. Usein työntekijät elävät huonoissa olosuhteissa ja tekevät työtä minimipalkalla. Myös lapsityövoimaa käytetään valitettavan paljon. Kannattaa tutkia yrityksen tausta ja arvot ennen sen kannattamista! Oma vaatekaappi olisi hyvä käydä läpi ainakin kerran vuodessa. Jokaiselle on varmasti kertynyt turhia vaatteita kaapin perälle. Tällaisia vaatteita voisi vaikka myydä kirpputoreilla.

Hyrylän toimipisteen vieressä on yksi suosikkikipputoreistani: Femmatori. Käyn siellä ainakin kerran viikossa. Femmatorilla myyminen tapahtuu pöydittäin, jolloin jokainen voi halutessaan varata myyntipöydän. Kirpputorin sijainti on monelle opiskelijalle käytännöllinen, sillä käymään pääsee helposti esimerkiksi välitunnilla tai koulun jälkeen.

Suosittelen:

  • Tuusulan Femmatori
  • Keravan Fida
  • Keravan Oliverin kirppis
  • Pääkaupunkiseuden Kierrätyskeskukset
  • UFF
  • Tässä muutama kirpparilöytöni:
Mekko Femmatorilta (4€)
Jakku Femmatorilta (4€)
Neulepaita Femmatorilta (5€)
Ristikoru Fidasta (0,50€)
Marimekon kauluspaita Fidasta (6€)

Kasvissyöjän suosikit

Listasin tähän artikkeliin muutaman kasviruokasuosikkini, jotka ovat helppoja ja nopeita tehdä. Kokeile sinäkin!

Avokadopasta

Ainesosat neljälle:

  • 2 avokadoa
  • ½ chili
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 lime
  • ruukku tuoretta basilikaa
  • 30g pecorino-juustoa
  • 30g parmesan-juustoa
  • mustapippuria ja suolaa
  • oliiviöljyä
  • 500g-600g spagettia
  • 1dl pastan keitinvettä
  1. Keitä pasta runsaasti suolatussa vedessä. Säästä keitinvettä noin 2 dl.
  2. Pilko avokadot, chili, valkosipuli ja basilika isoon kulhoon.
  3. Purista joukkoon limen mehu.
  4. Lisää juustot sekä mausteet ja oliiviöljy.
  5. Lisää lopuksi pasta ja talteen otettu keitinvesi.
  6. Sekoita ja herkuttele!

https://www.mtvuutiset.fi/makujahttps://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/avokadopasta-a-la-alexander-gullichsen/5651902#gs.t7rge7/reseptit/resepti/avokadopasta-a-la-alexander-gullichsen/5651902#gs.t7rge7

Uunifetapasta

Ainesosat kahdelle:

  • 250 g pastaa
  • 200 g fetajuustoa
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1/2 punainen chili
  • 1-2 rasiaa kirsikkatomaatteja
  • 1-2 valkosipulinkynttä
  • pippuria
  • ripaus suolaa
  • tuoretta basilikaa
  1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  2. Keitä pasta suolavedessä.
  3. Kaada huuhdellut tomaatit uunivuokaan ja lisää kokonainen fetapala keskelle vuokaa.
  4. Lisää tomaattien ja fetapalan päälle runsaasti oliiviöljyä, pilkottu chili, valkosipulinkynnet kokonaisina sekä ripottele päälle pippuria ja suolaa.
  5. Paista uunin keskitasolla 15 minuttia.
  6. Nosta lämpötila 225 asteeseen ja laita grillivastus päälle. Paista ruokaa uunin ylätasolla vielä 10 minuuttia.
  7. Kun tomaatit ovat ruskistuneet, ota vuoka pois uunista, sekoita sulanut feta tomaattien joukkoon ja murskaa valkosipulit.
  8. Lisää lopuksi pasta ja sekoita huolellisesti.
  9. Tarjoile basilikan kanssa ja nauti!

https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/03f491b9-122c-4e47-944f-15e52867274a

Paistettu vegaaninen tomaattikeitto

ainesosat:

  • 8-10 keskikokoista tomaattia
  • 2 isoa punaista paprikaa
  • 1 sipuli
  • 5 valkosipulinkynttä
  • suolaa ja mustapippuria oman maun mukaan
  • 2 dl kookoskermaa tai ruokakermaa
  • 1 tl paprikaa
  • 0,5 tl chiliä tai cayennepippuria
  • 5 rkl oliiviöljyä
  • 8 dl kasvislientä
  • 2-3 tl balsamiviinietikkaa
  • 3 oksaa tuoretta timjamia
  • 4 tuoretta basilikan lehteä tai kuivattua basilikaa
  • 1 tl kuivattua oreganoa
  1. Laita uuni lämpenemään 190 asteeseen.
  2. Pilko tomaatit, sipuli, valkosipuli, timjami ja punaiset paprikat. Laita pilkotut kasvikset voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle oliviiöljyä, suolaa ja pippuria.
  3. Laita uuniin 40-50 minuutiksi. Mitä pidempi paahtoaika, sitä maukkaammat kasvikset.
  4. Ota iso kattila ja lisää siihen kasvisliemi, paahdetut kasvikset ja mausteet sekä balsamiviinietikka. Kiehauta ja anna hautua matalassa lämpötilassa 8-12 min.
  5. Soseuta keitto. Jos sinulla on sauvasekoitin, voit soseuttaa keiton haudutuksen jälkeen. Jos sinulla on tehosekoitin, keiton pitää jäähtyä, ennen kuin sen voi kaataa sekoittimeen.
  6. Soseutuksen jälkeen kaada keitto takaisin kattilaan, lisää kookoskerma tai ruokakerma, sekoita ja kiehauta.
  7. Maista ja lisää tarvittaessa maun mukaan mausteita. Tarjoile keitto paahdetun juustoleivän kera.

Halloumicouscousbowl

ainesosat:

– oman maun mukaan:

  • tuoretta pinaattia
  • tomaattia
  • paprikaa
  • sipulia
  • couscousia
  • halloumia
  • oliiviöljyä
  • persiljaa
  • tuoretta basilikaa
  • pippuria
  1. Kiehauta suolavesi kattilassa ja lisää joukkoon couscous, anna vetäytyä kannen alla 5 minuuttia.
  2. Paista tomaatit, paprika ja sipuli öljyn kanssa. Mausta oman maun mukaan. (Itse lisäsin pippuria, suolaa ja chiliä.)
  3. Paista halloumi kullanruskeaksi oliiviöljyssä.
  4. Kokoa ainekset kulhoon ja lisää joukkoon tuoretta pinaattia, oliviiöljyä, persiljaa, basilikaa ja pippuria.

Jouluelokuvien lempparit!

Kyselin ystäviltäni heidän lempijouluelokuviaan. Tässä ovat suosituimmat:

Napapiirin pikajuna

  • Napapiirin pikajuna on animoitu elokuva kymmenvuotiaasta Stevenistä, joka ei usko enää joulupukkiin mutta toivoo uskoa joululahjaksi. Eräänä yönä Steven herää pihalta kuuluvaan outoon ääneen ja hetken päästä hän istuukin pikajunassa, jonka määränpää on Napapiiri. Juna on täynnä innokkaita eri-ikäisiä lapsia, jotka odottavat malttamattomina näkevänsä joulupukin. Tämä kaikki on Stevenistä kummallista, koska hän ei usko joulupukkiin. Tästä alkaa huikean taianomainen ja jännitävä matka Napapiirille.

The Grinch

  • The Grinch on kertomus vuorella asuvasta peikosta, Grinchistä, joka tunnetaan joulun vihaajana. Kyläläiset rakastavat joulua, mutta pelkäävät Grinchiä ja välttelevät hänestä puhumista. Grinch rakasti lapsena joulua, mutta häntä kiusattiin erilaisuutensa takia ja siksi hän ei voi sietää joulua. Kylässä on kuitenkin yksi pieni tyttö, joka tajuaa, että Grinch on vain yksinäinen ja ottaa tehtäväkseen saada Grinchin alas vuorelta kylän joulujuhlaan.

Holiday

  • Holiday-elokuvassa kaksi miehiin pettynyttä naista päätyy netti-ilmoituksen myötä vaihtamaan jouluksi toistensa kanssa kotejaan. Naiset ovat toistensa vastakohtia ja asuvat eri mantereilla. Yllättäen miehiä ei pääse karkuun vaihtamalla manteretta. Elokuvassa on yllättäviä käänteitä ja jouluntaikaa.

Joulutarina

  • Joulutarina on kotimainen elokuva siitä, kuinka orvoksi jääneestä pikkupoika Nikolaista tulee Joulupukki. Nikolai asuu kylässä, jonka asukkaat sopivat pitävänsä poikaa aina vuoden kerrallaan osana perhettään. Nälkävuosien koittaessa Nikolai päätyy asumaan Iisakki-puusepän luokse tunturiin. Elokuva on koskettava ja sijoittuu Suomen Lappiin.

Ihmeellinen on elämä

  • Ihmeellinen on elämä on jokajouluinen klassikkoelokuva vuodelta 1946. Amerikkalainen perheenisä ajautuu itsemurhan partaalle ja saa tilaisuuden nähdä elämänsä uudessa valossa. Elokuva on mustavalkoinen ja avaa kyynelkanavat taatusti.

Lumiukko

  • Lumiukko on animaatioelokuva pojan ja lumiukon ystävyydestä. Eräänä aamuna englantilainen poika herää ja näkee ikkunasta, että yöllä on satanut lunta. Poika pukee nopeasti päälleen ja menee pihalle tekemään suuren lumiukon, joka saa päähänsä hatun ja kaulaansa huivin. Yöllä poika ei saa unta, koska hän miettii lumiukkoa. Poika menee ulos katsomaan lumiukkoa, joka yllättäen herää eloon. Lumiukko vie lopulta pojan ikimuistoiselle matkalle halki taivaiden. Elokuvassa ei puhuta mitään, vaan kaikki tunteet tulevat musiikin muodossa. Elokuvassa on traaginen loppu. Tunnettu kappale Walking in the air on elokuvan tunnusmusiikki.

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa, Oona Pulkkinen?

Opettaja Oona Pulkkinen

1.Kuka olet ja mitä ainetta opetat?

Olen Oona ja opetan lukiossa lyhyttä matikkaa ja yläkoulussa matikkaa, kemiaa ja fysiikkaa. Fysiikkaan ja kemiaan en kuitenkaan ole pätevä, sillä yliopistossa sivuaineena opiskelin psykologiaa. Eli ”oikeat” opettavat aineeni ovat matematiikka ja psykologia.

2. Miksi halusit opettajaksi?

En voi sanoa, että opettajantyö olisi minulle kutsumusammatti. Olen vähän niin kuin ajautunut tähän hommaan.

3. Kuinka kauan olet ollut opettajana?

Tämä on ensimmäinen syksyni opettajana :)

4. Oletko koskaan katunut uravalintaasi?

Juu kyllä mä tässä joka toinen päivä ihmettelen, että mihinkäs sitä on oikein ryhtynyt… Kaikki on niin uutta, eikä kenelläkään täällä hektisessä koulumaailmassa ole oikein aikaa perehdyttää.

5. Mitkä olivat lempiaineesi lukiossa?

Lukiossa lempiaineitani olivat ranska, italia ja psykologia.

6. Mikä oli lapsuuden unelma-ammattisi?

Lapsena olin kuulemma ilmoittanut, että minusta tulee päiväkodintäti. En yhtään muista tätä itse.

7. Jos et olisi opettaja, mitä tekisit työksesi?

AD tai dramaturgi tai valokuvaaja tulee usein vastaukseksi, jos teen ammatinvalintatestejä. Maria Veitola oli syksyllä Stockmannin ”luova johtaja”, joku tällainen titteli kuulostaisi hienolta. Eri asia on, mihin rahkeet riittävät. Varmaan olisin kaupan kassalla tai vanhassa työssäni kuvauskoordinaattorina Stockan verkkokaupassa, jos en olisi opiskellut opettajaksi.

8. Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla.

Positiivinen, määrätietoinen, empaattinen

9. Mitä teet vapaa-ajalla?

Vapaa-ajalla vietän aikaa perheeni kanssa, johon kuuluvat mies ja 3- ja 6-vuotiaat pojat. Eli siivoan, pyykkään, laitan ruokaa. Haaveilen siitä, että joskus olisi aikaa jatkaa tanssiharrastusta.

10. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

 Jos voittaisin lotossa, ostaisin äidilleni asunnon Etälä-Ranskasta. Tai matkustelisin. Ehkä ajokortinkin voisi silloin hankkia, kun pystyisin ostamaan auton.

11. Mikä on lempiruokasi?

Lempiruokani on oman äitini tekemä kalakeitto. Tai oikeastaan mikä tahansa äidin tekemä ruoka.

Mikä on lempiruokasi, Piia Savola?

Opettaja Piia Savola

Kuka olet, ja mitä ainetta opetat?

  • Olen Piia Savola ja opetan yläasteella fysiikkaa, kemiaa ja matikkaa. Tänä vuonna opetan myös lukiossa fysiikkaa pari kurssia.

Miksi halusit opettajaksi?

  • Fysiikka ja kemia kiinnostivat minua ja sain opiskelupaikan ilman pääsykokeisiin lukemista. Suuntauduin opettajan opintoihin, koska tiesin sitä kautta saavani myös ammatin. Omana lukioaikanani (paljon ennen internetiä ja sosiaalista mediaa) tietoisuus siitä, mihin opintoihin voi hakeutua tai ammatteihin valmistautua oli todella kapea-alaista. Tietyllä tavalla olen ajautunut tähän opettajan työhön.

Kuinka kauan olet ollut opettajana?

  • Olen tehnyt opettajan töitä vuodesta 1996 alkaen, muutaman vuoden siinä välissä olen viettänyt muissa haasteissa.

Oletko koskaan katunut uravalintaasi?

  • En ole katunut uravalintaani, varsinkin kesällä se tuntuu oikein mukavalta valinnalta.

Mitkä olivat lempiaineesi lukiossa?

  • Lukiossa lempiaineitani olivat bilsa ja kemia.

Mikä oli lapsuuden unelma-ammattisi?

  •  Pienenä koululaisena ihailin opettajia, joten kyllä se lapsuuden haaveammatti varmaan oli opettaja. Pienenä myös urheilin ja haaveilin urheilijan urasta.

Jos et olisi opettaja, mitä tekisit työksesi?

  •  Nyt tuli vaikea kysymys… jotain minä varmasti tekisin lasten tai nuorten parissa.

Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla.

  • Iloinen, innostuva ja optimistinen. Tulipas kovin positiiviset adjektiivit mieleeni. Tällainen ainakin toivoisin olevani.

Mitä teet vapaa-ajalla?

  • Vapaa-ajalla mielelläni liikun, mökkeilen ja tapaan ystäviäni. Kesällä aloitin pitkän tauon jälkeen crossfitin, mistä tykkään kovasti, mutta ehdottomasti ykköslajini on hiihto.

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

  •  Jos voittaisin lotossa, lähtisin kiertelemään maailmaa. Koska tässä korona-ajassa se ei ole nyt mahdollista, niin jatkaisin opettamista täällä Hyrylässä.

Mikä on lempiruokasi?

  •  Lempiruokaani on tietysti kouluruoka.