Avainsana-arkisto: kuvakulmia

Jäljelle jää kosketus

Kaipaan kehoasi,

kaipaan läheisyyttäsi

kaipaan kaikkea sinussa.

Kuulut lähelleni,

sinun kätesi kädessäni.

Hellä henkäys huuliltasi sen kertoi,

tarvitsen sinut viereeni.

Hitaasti kosketan käsivarttasi ja katson sinua syvälle silmiin.

Painan huulemme yhteen ja niin kahdesta tulee yksi,

eikä enää ole muita kuin me,

maailma pyörii meidän ympärillämme.


Seison väkijoukon keskellä.

Yksin, satojen ihmisten saartamana.

Lukuisten olkapäiden koskiessa minuun vajoan maahan istumaan,

kaipaus huokuu rinnastani,

yksinäisyys täyttää mieleni

sekä silmäni sulkeutuvat.

Jäljelle jää kosketus.


Kuvat: Susanna Meitsalo

Runot: Iina Pelander

Matkalla Hermannsburgissa

Lukiomme saksan kielen opiskelijat suuntasivat katseensa kohti Berliiniä noustessaan AirBerlin lentokoneeseen tiistaina 29.9.aikaisin aamulla kello 6:40. Aikaisesta herätyksestä huolimatta suuri innostus, odotus ja asiaan kuuluva jännitys paistoivat oppilaiden kasvoilta. Saksan kielen aloittaville lukiolaisille matkasta on tullut vuotuinen perinne.

FullSizeRender (5)

FullSizeRender kopio 2
Hauptbahnhof – Berliinin päärautatieasema, joka koostuu suuren metro- ja junaraideverkoston lisäksi monista kaupoista ja kahviloista.

 

Ensimmäinen päivä, tiistai

Saavuttuamme Berliiniin ja selviydyttyämme lentokentän ruuhkista pääsimme jatkamaan Berliinin päärautatieasemalle (Hauptbahnhof). Siellä meillä oli hetki aikaa kierrellä ja syödä aamiaista, ennen kuin kaikista odotetuin ja jännitetyin hetki vihdoin saapui: tapasimme saksalaiset opiskelijat. Monet meistä olivat jo ennen matkaa olleet yhteydessä omiin isäntiinsä ja emäntiinsä, mutta ensitapaaminen jännitti meitä kaikkia aivan yhtä paljon.

Hetken tutustumisen jälkeen lähdimme viemään matkalaukkujamme metrolla noin 20 minuutin päähän hostellillemme, joka sijaitsi Itä-Berliinissä. Tämän jälkeen palasimme Berliinin keskustaan, söimme lounasta ja aloitimme kaupunkikierroksen saksalaisen opettajan johdolla. Kierros kesti muutaman tunnin. Liikuimme kävellen suuria etäisyyksiä, mutta nähtävää oli paljon.

Koko loppupäivän saimme nauttia vapaa-ajasta, kukin omalla tavallamme: shoppailemalla, tutustumalla uusiin nähtävyyksiin, vierailemalla ravintoloissa ja kahviloissa tai vain huilaamalla hostellilla. Jaoimme hostellihuoneemme saksalaisten oppilaiden kanssa, joten saimme heti alkuun paljon aikaa tutustua toisiimmeennen yhteisiä öitä heidän perheidensä luona.

IMG_0918

FullSizeRender (4)
Reichstag on Saksan parlamentin keskuspaikka. Sen kuuluisasta lasisesta kupolista  näkee kaupungin lintuperspektiivistä. Kaunis puutarha toimii myös ihmisten kokoontumispaikkana.

 

FullSizeRender kopio
Branderburgin portti on tunnettu yhdistyneen Berliinin tunnuskuva.

 

FullSizeRender kopio 3
Konzerthaus – Berliinin konserttitalo sijaitsee kauniilla Gendarmenmarkt-aukiolla.

Toinen päivä, keskiviikko

Aamiaisen nautittuamme lähdimme Berliinin muurin memoriaalille. Kaupungin itä- ja länsiosan erottanut Berliinin muuri on kylmän sodan symboli. Muurista ei ollut jäljellä paljoa, mutta saimme kuitenkin käsityksen siitä, miltä rajalla olleet rakennelmat näyttivät aikanaan. Meidän oli tarkoitus tutustua myös Berliinin muurin museoon, mutta se oli meidän ikäväksemme suljettu.

Ennen junamatkaa kohti Hermannsburgia saimme paljon vapaa-aikaa, jolloin oli viimeinen mahdollisuus kierrellä ja nähdä Berliiniä. Vapaa-ajan jälkeen haimme kamppeet ja kassit hostellilta, ja pitkä junamatka häämötti edessämme. Matkalla Hermannsburgiin vaihdoimme junaa kerran, ja kaiken kaikkiaan matka kesti noin kolme tuntia.

Perillä Hermannsburgin juna-asemalla olimme vasta illalla kello kahdeksan jälkeen. Saksalaisten opiskelijoiden perheenjäsenet tulivat hakemaan meitä asemalta ja veivät meidät koteihinsa. Päivä meni todella nopeasti!

IMG_5906
Suomalaiset tytöt poseeraavat Berliinin muurin edessä.

Kolmas päivä, torstai

Ensimmäinen yö perheissä meni hyvin. Jokainen saapui kouluun omalla kyydillä, ja tapasimme toisemme koululla aamuyhdeksän jälkeen. Meidät otettiin vastaan erittäin lämpimästi “tervetuliaistilaisuudella”, jossa koulun rehtori piti pienen puheen ja samalla saimme nauttia herkuista ja juomista. Tämän jälkeen saksalaiset opiskelijat esittelivät meille heidän 800 hengen kouluaan, joka on huomattavasti suurempi kuin meidän pieni Hyrylän lukiomme. Koulussa opiskelijoiden ikähaitari on kuitenkin suuri, nuorimmat oppilaat olivat 11–12-vuotiaita, ja vanhimmat 17–18-vuotiaita. Kierroksen jälkeen pääsimme seuraamaan muutamia oppitunteja.

Koulupäivän jälkeen lähdimme tutustumaan Bergen-Belsenin keskitysleirille, joka sijaitsee lähellä Bergenin kaupunkia. Teimme opastetun kierroksen, joka oli todella mielenkiintoinen. Leirillä sanotaan kuolleen noin 50 000 ihmistä. Yksi tunnetuimmista lienee Anne Frank. Bergen-Belsenin keskitysleiri oli työleiri. Se ei ollut ns. tappoleirib, eikä siellä ole ollut kaasukammioita. Alueella ei ollut mitään rakennuksia jäljellä, koska kaikki oli poltettu. Kierroksen jälkeen näimme aitoja lyhyitä videopätkiä keskitysleiriltä. Videopätkät olivat todella raakoja ja todellisia, ja ne herättivät paljon tunteita.

FullSizeRender kopio 7

IMG_1032

FullSizeRender kopio 4

IMG_1051

Neljäs päivä, perjantai

Koulupäivän aikana pääsimme taas seuraamaan saksalaisten oppitunteja (mm. äidinkieltä, latinan kieltä, englannin kieltä). Päivän jälkeen saimme mahdollisuuden lähteä Hampuriin. Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat lähtivät keskenään junalla kohti Hampuria. Matka Hermannsburgista Hampuriin kesti noin kaksi tuntia. Hampurissa kuljimme pienissä ryhmissä. Kävimme shoppailemassa ja syömässä. Aika Hampurissa jäi kuitenkin lyhyeksi, koska matkoihin meni sen verran pitkä aika.

FullSizeRender kopio 3

FullSizeRender kopio 10
Hampurin päärautatieasema

FullSizeRender kopio 9

Paluumatkan herkut Dunkin' Donutsista
Paluumatkan herkut Dunkin’ Donutsista

Viides päivä, lauantai

Heräsimme aikaisin aamulla, söimme kunnon aamiaiset ja lähdimme yhteen Euroopan suurimmista huvipuistoista, Heide Parkiin. Heide Park oli ehdottomasti yksi matkan kohokohta ja kokemisen arvoinen paikka. Siellä riitti laitteita joka lähtöön jokaiselle, ja yksi tunnetuimmista puuvuoristoradoista nimeltään Colossos on Euroopan suurin puuvuoristorata.  Kaikilla oli todella hauskaa huvipuistossa.

Vietimme viimeisen illan yhdessä, kun me nuoret kokoonnuimme yhden saksalaisen vaihto-oppilaan kotiin juhlimaan viimeistä iltaa ja aikaa yhdessä. Tarjoilut olivat erinomaiset ja illallinen todella herkullinen. Ruokavaihtoehtoja oli monanlaisia, ja perhe oli nähnyt suuresti vaivaa illan eteen. Istuimme tiiviisti lämpimässä suomalaisessa kodassa kaikki yhdessä, seurustelimme, söimme maittavasti ja kuuntelimme vuoronperää saksalaista ja suomalaista musiikkia. Ilta oli todella onnistunut mutta tietenkin täynnä haikeita fiiliksiä seuraavan päivän lähdön takia.

Colossos_Liberty

Viimeinen illallinen yhdessä ja tarjoilu oli kohdallaan
Viimeisellä illallisella yhdessä tarjoilu oli kohdallaan.

Kuudes päivä, sunnuntai

Vihdoin saimme oikeasti nukkua pitkään. Aamupäivä meni pakatessa ja viettämällä viimeisiä hetkiä saksalaisten perheiden ja isäntiemme parissa. Perheet kyyditsivät meidät Hermannsburgin juna-asemalle, jossa todella pystyi aistimaan surullisen ja haikean ilmapiirin. Oli aika hyvästellä uudet saksalaiset ystävämme, kunnes näemme heidät taas, täällä Suomessa. Palasimme junalla Berliiniin päärautatieasemalle, jossa saimme tunnin aikaa hoitaa viimeiset tuliaiset ja eväät kotimatkalle. Hyppäsimme bussiin ja matkasimme Berliinin lentokentälle. Suomeen palasimme vasta puolenyön jälkeen.

IMG_1128

FullSizeRender

Vielen Dank!

Kiitos!

Thank you!

FullSizeRender

Hyrylässä harmaantuu

Näitä samoja käytäviä olet kuluttanut päivästä toiseen jo liian pitkän ajan. Tuntuu kuin tuntisit ne jo kuin omat taskusi. Kameran linssin läpi kaikki näyttää kuitenkin hieman erilaiselta, varsinkin mustavalkoisena. Tunnistatko oman vakkaripaikkasi? Saisitko kuvasuunnistuksessa täydet pisteet? Koulumme kakkosen Joni Oksasen kuvat antavat uuden perspektiivin rakkaaseen kouluumme. Näiden tunnelmallisten kuvien avulla voit ehkä nähdä koulumme hieman eri valossa.

IMG_8787

IMG_8530

IMG_8761

IMG_8727

IMG_8723

IMG_8716

IMG_8648

IMG_8541

IMG_8538

Kuurankukkia

Suomen talvi voi olla pitkä ja pimeä. Toisinaan pakkasherra kuitenkin päästää luovuutensa valloilleen ja loihtii talvimaisemaan henkeäsalpaavan kauniita taideteoksia. Sininen hetki iltahämärän aikaan lumoaa, ja tarkkaavainen voi ihailla auringon säihkeessä kimmeltäviä jääkiteitä, jotka ovat kuin timantteja. Saksalainen vaihto-oppilaamme Frederike Hoffmann on onnistunut vangitsemaan kamerallaan nämä kauniit hetket kaikkien meidän ihailtavaksi – lumoudu talven muistosta näin kevään kynnyksellä.

IMG_9125

IMG_9099

IMG_9096

IMG_9089

IMG_9088

IMG_9075

 

Tervetuloa kuviskerhoon!

Torstaina kello on 14.48. Luokassa 7 vallitsee hilpeä tunnelma. Kuvataidekerho on juuri alkanut, ja oppilaat ilmestyvät tasaiseen tahtiin luokkaan. Pian kaikki ovat koolla, ja luokassa kuuluu naurua ja piirtävien kynien ääntä.

Kuviskerhoa on pidetty jo viime lukuvuodesta lähtien. Kerhon pitäminen kolmannessa jaksossa on tainnut muodostua traditioksi. Kerhossa on teema, joka vaihtuu joka lukuvuosi. Tällä kertaa teema on ihminen, viime vuonna hedelmät.

Ohjaajana toimii kuvisope Hanna, joka kaitsee meidän hieman yli kymmenen hengen riehakasta laumaa.

IMG_1009

IMG_1030

Yksi viime vuoden kerhon puuhista oli se, kun puhalsimme ilmapallon ja muotoilimme liisteristä ja paperista sen päälle mieleisemme hedelmän, oikean tai mielikuvituksellisen. Lisäksi saimme tehdä maalauksia, piirroksia, mitä tahansa vain mielikuvitus ja materiaalit rajanamme. Tai jos inspis ei syttynyt juuri tähän aiheeseen, sai sitä yrittää etsiä tekemällä jotain muuta.

Kuviskerho saa mielikuvituksemme ja luonteemme esille, varsinkin näin iltapäivällä koulun jälkeen. Tätä samaa ”tervejärkisyyttä” esiintyy myös opettajassa. Kaverien kesken aina mietimme, että jes, enää muutama päivä kuviskerhoon!

Tule sinäkin kokeilemaan mahdollista ensi vuoden kerhoa! Kaikki yläastelaisista lukiolaisiin ovat tervetulleita.

IMG_1017

 
IMG_1025

IMG_1026

Tähän mennessä olemme saaneet kerhossa valmiiksi kuviskansiot töitämme varten, ja tällä hetkellä suunnittelemme jo olemassaoleville hahmoille (elokuvista, sarjoista, peleistä jne) uusia asuja.

Mitä?

Ilmaisessa kuviskerhossa oppilaat kokoontuvat pitämään hauskaa ja päästämään luovuutensa valloilleen. Kerhossa voi piirtää, maalata, veistää, ilmaista itseään kuvin ja paljon muuta. Tule innostumaan, nauramaan ja toteuttamaan itseäsi!

Milloin?

Torstaisin 14.45 kolmannessa jaksossa.

Missä?

Hyrylän koulukeskuksessa luokassa 7.

First snow and much pulla

Frederike Hofmann on ollut Suomessa vaihto-oppilaana vasta 2,5 kuukautta, ja jo nyt hän osaa puhua suomea ymmärrettävästi. Seuraava esittely onkin kokonaan Frederiken itse kirjoittama.

Syksylomallä olin Savonlinissä koska mun suomen host-isoäiti asuu siellä. Uin ensimmäistä kertaa saunan jälkeen suomen järvessä thaimalainen host-siskon kanssa ja näin ensimmäistä kertaa lunta Suomessa! Söin liikaa riisipirakoita, kiiseliä ja pullaa, mutta oli tosi hyvä aika!!

IMG_7859

IMG_7759

IMG_7635

IMG_7653-1

IMG_7658

IMG_7732

IMG_7724

IMG_7844

Jokainen päivä on lahja

Suomen luonto on mykistävän kaunis, ja siitä voi taidokas valokuvaaja ottaa myös syksyisin henkeäsalpaavan kauniita valokuvia. Viimeisen kuukauden ajan Frederike Hofmann on kuvannut maisemia koulumatkaltaan, ja projektin tulokset ovat nyt kaikkien ihailtavana. Jos aina aamuhämärissä laahustat päivän ensimmäiselle tunnille silmät niin sikkurassa, ettet huomaa ympärilläsi vallitsevaa väriloistoa, tekee Frederike sen puolestasi.

Kysyin lukuvuoden alussa Frederikeltä, miksi hän halusi tulla vaihto-oppilaaksi juuri Suomeen. Hänen vastauksensa oli yksinkertainen:

”Valitsin Suomen maisemien ja luonnon takia. Täällä voin ottaa upeita valokuvia jopa koulumatkallani!”

Ja niin hän myös tekeekin!

IMG_7374

IMG_7366

IMG_7361

Foto0000212

IMG_7404

IMG_7401

IMG_7384