[stextbox id=”tietolaatikko” caption=”Noah”]
Ohjaus: Darren Aronofsky
Käsikirjoitus: Darren Aronofsky, John Logan
Lajityyppi: Draama, seikkailu
Pohjautuu: Nooan arkki kertomukseen ensimmäisessä Mooseksen kirjassa
Pääosa: Russel Crowe
Ikäraja: 12
Kesto: 2 h 14 min
Ensi-ilta: 4.4.2014[/stextbox]
Darren Aronofsky ottaa valtavan haasteen vastaan ohjatessaan ja käsikirjoittaessaan yhdessä John Loganin kanssa tuhansia vuosia vanhan tarinan uudelleen ja herääkin kysymys: ”Onko Noah-elokuvalla enää mitään annettavaa?” – Olisi saattanut ollakin, jos sen ensi-iltakin (4.4.2014) olisi ollut useita kymmeniä vuosia aiemmin. Näin ajattelin varsinkin juuri ennen saliin astumista ja vielä 3D-laseja päähän laittaessanikin.
Noah-elokuva ei ehdi pyöriä suurella elokuvateatterin ruudulla montaakaan minuuttia, kun elokuvan ensimmäinen tappo on tapahtunut. Kesken nuoren Nooan (Dakota Goyo) siunaamisen suvun jatkajaksi ja perinnön viejäksi elokuvan pahikset yllättävät Nooan ja tämän isän johtajansa Tubai-Kainin (Ray Winstone) johdolla ja tappavat Nooan isän omille jalansijoilleen. Heti tässä ensimmäisessä kohtauksessa kerrotaan muutamia ennakkotietoja Nooan asemasta ja suvusta, jotta itse elokuva pääsee käyntiin, vaikka Raamattu ei olisikaan aivan lempi-iltalukemista.
Elokuvan edetessä mieleen tulee yhä tiiviimmin Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomus Nooasta valtavan arkkinsa ja tuhansien eläimiensä kanssa. Silloin tällöin Raamatusta lainataan muutamia lauseita myös suoraan eikä näiden kahden teoksen välistä yhteyttä yritetä siis ainakaan peitellä mitenkään.
Aivan kuten Raamatussakin tapahtuu häikäiseviä yliluonnollisuuksia, Noahiin on koitettu tunkea parhaansa mukaan erikoisefektejä. Niitä ei kuitenkaan ole missään nimessä ainakaan liikaa, vaan elokuvan yliluonnollisuudet tuntuvat yhtä aidolta kuin Raamatussakin – jokaisella on varmasti niiden aitoudesta omat mielipiteensä.
Jumalalta tärkeän tehtävän saaneen Nooan (Russel Crowe) näyttelijäsuoritus on vaikuttava kaikkine tunnepurkauksineen ja hänen Jumalalle uskollinen luonne välittyisi varmasti ilman välkkyviä lasejakin. Noahin lapsien Jafetin (Leo McHugh Carroll), Seemin (Douglas Booth) ja Haamin (Logan Lerman) näyttely ei kuitenkaan ole yhtä luontevaa. Vanhin veljeksistä on varsin vakuuttava, mutta varsinkin keskimmäisen sisaruksen Seemillä on vielä opittavaa. Hänen roolinsa oli toisaalta myös hankalampi runsaiden negatiivisten tunteiden vuoksi.
Kokonaisuutena Noah on neljän tähden arvoinen Jumalan sanan levittäjä ja varsinaista suurta suosiota onkin turha odottaa. Jos tuntuu, että Nooan arkki -kertomus on unohtunut ja olisi mielenkiintoista kerrata, Noah on varmasti oikein sopivaa katsottavaa. Toisaalta jos raamatullinen kirjallisuus on ehdoton ei, kannattaa miettiä vielä muutaman kerran kannattaako sitä katsoa.