Avainsana-arkisto: opo

Millainen olit nuorena, Pirkko Haatainen?

Pirkko Haatainen on toinen Hyrylän toimipisteen opoista. Hän työskentelee myös Jokelan toimipisteessä. Nyt saamme kuulla Pirkon mielipiteitä muun muassa parhaista opiskelukaupungeista ja -maista, nuorista ja mahdollisista uudistuksista lukion jälkeisiin hakukriteereihin.

 

Miten päädyit opoksi?

Opettajana toimiessani olen samalla tehnyt oppilaiden ohjaustyötä ja toiminut esimerkiksi ryhmän ohjaajana. Tämä on jotenkin luontainen näkökulma minulle.

 

Mikä on parasta työssäsi?

No opiskelijat tietty. Myös yhteiskunnan tarpeiden ja ammattien muuttuminen tekee työstä mielenkiintoista. Viime viikollakin kävin meriteollisuuden telakalla Helsingissä tutustumassa. Se oli hieno kokemus.

 

Millainen olit itse nuorena, ja miten nuoret ovat muuttuneet?

No nykyään nuoret ovat avoimempia ja reippaampia. Kun itse olin nuori, niin ei juteltu opettajien kanssa samalla tavalla eikä puhuteltu etunimillä. Nykyään tuntuisi hassulta, jos joku puhuttelisi minua sukunimellä etunimen sijaan. Vuorovaikutus on nykyään paljon välittömämpää. Perusnuoret eivät juuri ole muuttuneet, ja nuoruus on kivaa aikaa.

 

Mikä on mielestäsi paras opiskelukaupunki? Entä maa?

No nyt heitit pahan, kaikki on niin hyviä… Itse opiskelin Joensuussa ja Helsingissä, mutta ei mikään ole erityisesti muita parempi. Mikä vaan on hyvä, mistä saa opiskelupaikan vastaan.

Pitäisi tietty vastata, että Suomi on paras opiskelumaa. Täällä on asiat hyvin koulutuksen kannalta. Virosta vakuutuin kuitenkin, kun kävin siellä tutustumassa yliopistoihin, ja yritän oppia muistakin maista. Toivon, että opiskelijatkin uskaltaisivat hakea ulkomaille opiskelemaan.

 

Mitä mieltä olet uudistuksesta, jossa pääsykokeet poistuisivat ja jatko-opiskeluihin haettaisiin YO-todistuksella?

No toivottavasti ei käy ihan näin, täytyyhän esimerkiksi ammattikouluistakin päästä eteenpäin. Toivottavasti pääsykokeet pysyisivät ainakin jossain muodossa vielä tulevaisuudessakin. Muuten YO-kokeiden uusintakertojen määrää kasvatettaisiin enemmän, mikä olisi vähän hassua. Nämä tämänhetkiset lukiopohjaisiin kursseihin perustuvat pääsykokeet ovat ihan hyviä.

 

Mikä on hauskin ammatti, jonka tiedät?

No opohan on tietty aika hyvä *naurahtaa*. Hauskin, mutta samalla haastava on koirankouluttaja. Ja lasten kanssa työskentely on myös hauskaa. Ai niin! Kerran yksi tyttö kysyi, miten voisi päästä delfiinien kouluttajaksi ja se olisi myös aika hauska.

 

Minkä neuvon antaisit opiskelijoille, jotka eivät tiedä, mitä haluavat “isona” tehdä?

Pitää ottaa iisisti. Ei ole mitään hätää, asiat kypsyvät, ja oivallus voi tulla ihan yhtäkkiä. Kannattaa pysyä ajan hermolla ja ottaa selvää eri ammateista. Ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin muistaa, että nykyään alanvaihtokin on helppoa, jos ensimmäisellä kerralla ei löydä itselleen sopivaa ammattia.

 

Mikä on ollut viime aikoina paras hyveesi?

Oonkohan mää tehnyt mitään hyvää viime aikoina… Enpä muistanutkaan tätä perinteistä kysymystä, niin olisin voinut miettiä valmiiksi.

No ehkä se, että olen ottanut puheeksi vaikeassa elämäntilanteessa olevan opiskelijan auttamisen puheeksi. Ja opiskelijoiden auttaminen yleensäkin, jos heillä on vaikeaa.

Kuinka usein teet ammatinvalintatestejä, Merja Hyvönen?

IMG_6719
Merja Hyvönen yrittää näyttää kiireiseltä. © Miika Kosloff

Merja ”Mertzi” Hyvönen on toiminut Hyrylän lukiossa omin sanojensa mukaan yhdeksän mukavaa ja työntäyteistä vuotta. Opinto-ohjaajan työhön kuuluu muun muassa opiskelijan tulevaisuuden suunnittelua, joka sisältää opiskelijan uusien suunnitelmien mukauttamista hänen elämäntilanteeseensa.

Mikä oli/on toiveammattisi?

– Lapsena taisi olla huoltoaseman kahvilan työntekijä, joka osasi käyttää kassaa, antaa vaihtorahaa ja kerätä taitavasti täydelle tarjottimelle tyhjiä kuppeja pöydistä ja toisella kädellä pyyhkiä pöydät.? Unelma-ammattini nyt? Kyllä se taitaa lähellä nykyistä olla. Jos alaa haluaisin vaihtaa, niin arkkitehtuuri olisi kova juttu… katsotaan, mihin tie vie.

Teetkö usein ammatinvalintatestejä?

– Aika harvoin tulee varsinaisia testejä tehtyä, mutta joskus kuitenkin lähinnä päivittääkseni tietoa testauksesta. Pitäiskös mielestäsi harkita?

Mikä on erikoisin ammatti, jonka olet kuullut?

– Nopeasti tulee mieleen ei ammatti, mutta työ, jossa kaveri palkattiin isolla rahalla testailemaan hotellien tasoa ja tarjontaa. Hän kierteli hienolla työsuhdeautolla ympäri maata, oli kännykät, tietokoneet, ruoka ja kaikki palvelut firman piikkiin… Itsekin voisin.

Mitä on paskatyö?

– Se on aika asenteellinen termi, jota en käytä. Kaikkien työpanosta tarvitaan, ja eri ihmiset viihtyvät erilaisissa töissä. Omakohtaisesti lähin kokemukseni ”paskatyöhön” on vuosikymmenten takaa välivuoden vietosta Israelista kibbutsilta. Siellä pesin muun muassa vessanpönttöjä ilman kunnon työvälineitä, joten sananmukaisesti lähenteli paskahommia. Suhtaudun kaikenlaisiin hommiin hyvin ennakkoluulottomasti ajatuksella, että ihmisethän näitä tekevät, otetaan haaste vastaan.

Onko lukio turhaa?

– Olipa kysymys! Ei lukio tietenkään turhaa ole! Sääli, jos jotkut kuitenkin ottavat opiskelunsa sillä mielellä. Koulutus kannattaa aina, samoin rohkeus tarttua haasteisiin ja selviytyä niistä, olipa haaste sitten opiskelussa tai työssä. Kaikesta oppii, jos asettaa itsensä aidosti alttiiksi oppimiselle, lukiossakin.

Miten uudistaisit AMK- ja yliopistohaun?

– Olisi hyvä, jos hyvillä lukio-opinnoilla/yo-kirjoituksilla voisi päästä suoraan useammalle alalle nykyisten lähinnä matemaattis-teknillisten alojen sijaan.

Toisaalta ehdottoman tärkeää on säilyttää myös valintakoeväylä niille, joiden tulos lukiossa ei syystä tai toisesta ole ollut huippuluokkaa. Kaikkien pääsyä korkeakouluihin sisään en kannata, sillä motivaation ja omien kykyjenkin mittaaminen opiskelupaikan saamiseksi on terveellistä.

Anna työmoraalivinkkejä Heidi Hautalalle?

– Ehkäpä Hautala on niin sanotusti läksynsä ansainnut ja niistä oppinut – hyvä jos niin on. Päättäjien joukossa on tälläkin hetkellä jopa Heidiä suurempia konnia ja isomman hyödyn saaneita. Nyt Heidi, toimi jatkossa oikein ja jos et tiedä, mikä on oikein, ota selvää.

Mille alalle kannattaisi kouluttautua tulevaisuuden työllistävyyttä ajatellen?

– Tuo tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat osaajia, (tieto)tekniikan alat omiaan. Business pyörii aina. Varmasti jokainen ala kaipaa osaajia ja rohkeita visionäärejä kehittämään uutta alalleen. Tuon kehittämisen edellytys on kunkin alan hyvä perus- ja korkeakoulutus.

Kuinka usein ajattelet opiskelijasta, että mitähän tuostakin tulee?

– Tämä on paheeni. Tosi usein ylioppilaskirjoituksia valvoessani, mietin opiskelijoiden kanssa käymiäni keskusteluja heidän suunnitelmistaan. Usko tai älä, luotan vahvasti opiskelijan mieleisen polun löytyvän. Ei aina ihan suoraan, mutta ajan kanssa… ja sitten pelkään sitä hetkeä, kun ensimmäinen entinen opiskelijani avaa lääkäriin mennessäni vastaanoton oven ja kysyy, että mikähän mummua vaivaa.

Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?

– Viikonlopun ekoteko: En lähtenytkään shoppailemaan uutta, vaan innostuin tuunaamaan vanhoja vaatteita. Tosin suunnittelin enemmän kuin toteutin. Näin siis entinen ammattini, ammatillinen opettaja, nosti päätään pitkästä aikaa.