Avainsana-arkisto: harvard

Tervetuloa Hyrylän Harvardiin!

Syksyllä Hyveen uudistuskokouksessa pohdimme tulevaisuutta jo pitkälle ja mietimme uutiskynnyksen ylittäviä juttuja. Päätimme alkaa suunnitella ”Hyveellistä lukiovertailua”, jonka tarkoitus oli tulla ensi keväänä ylioppilastulosten tultua julki. Olimme kyllästyneet varsin virheelliseen tapaan verrata lukioita vain ylioppilastulosten pohjalta, sillä tietysti korkean lähtökeskiarvon vaativat lukiot pärjäävät loistavasti.

”Hyveellisessä lukiovertailussa” aioimme verrata lähtökeskiarvoa ja ylioppilastuloksia toisiinsa, jotta tutkimus olisi vertailukelpoisempi kuin aiemmat lukiovertailut. Kaikki toimittajat olivat innostuneita skuupista, sillä uskoimme uutisen olevan sensaatiomainen! Arvelimme lukiomme sijoittuvan myös vertailussa korkealle, joten uutinen hyödyttäisi myös lukiotamme.

Lumisena talviaamuna 8. joulukuuta selasin Helsingin Sanomia, joka julkaisi STT:n uuden lukiovertailun – vastaavanlaisen kuin suunniteltu ”Hyveellinen lukiovertailu”. Se iski hieman. Skuuppimme ei olisi enää ainutlaatuinen, ja joudumme ehkä jättämään sen pois keväältä. Tuntui, kuin joku olisi laverrellut ideamme eteenpäin. Samalla kuitenkin olin tyytyväinen. Vihdoinkin mainetta lukioomme ja vielä valtamedian välittämänä! Sanomalehdet, internet, televisio ja radiokin spekuloivat tulosta. Jopa vanhassa vertailussa pärjännyt Ressun lukio häviää meille. Ressulaiset jäävät sijalle 71, kun Hyrylän lukio nauttii sijastaan 56. vajaan 400 lukion joukosta. Olemme Keski-Uudeltamaalta menestyksekkäin lukio!

Heti alkoi kuulua myös soraääniä tutkimuksesta. Pienet lukiot pärjäävät paremmin, sillä yksittäiset opiskelijat voivat vaikuttaa koko lukion tasoon nostavasti tai laskevasti, joku asiantuntija saattoi sanoa. Keski-Uusimaa-lehdessä Järvenpään lukion (167.) rehtori Marja-Liisa Lehtiniemen kommenteista pystyi haistamaan katkeruuden. Isojen lukioiden pitäisi hänen mukaansa olla omassa sarjassaan, ja lisäksi pitäisi huomioida yrittäjyyttä ja ties mitä. Keravan lukion (346.) rehtori Pertti Tuomi sen sijaan myönsi, että jossakin menee vikaan.

Tulos tietysti ylpistyttää meitä Hyrylän lukiolaisia ja opettajia, mutta silti pitää tehdä töitä, jotta pääsisimme jatkossakin 50. parhaan lukion joukkoon! Samalla tunnen myös sääliä kavereitani kohtaan, jotka päättivät lähteä esimerkiksi Mäkelänrinteen lukioon (319.) tavalliselle puolelle opiskelemaan vain ”paremman opetuksen” perässä. Vertailu paljasti nyt viimeistään, että sitä ”parempaa opetusta” ei olisi tarvinnut lähteä etsimään kovin kauas.

Kävin itse edellisellä viikolla hammaslääkärissä ja small talkina sain kuulla hammaslääkärin opiskelleen aikoinaan Hyrylän lukiossa. Hän kyseli, miten lukiossa nykyään menee, ja kerroin hänelle uudesta vertailusta. Hän oli silminnähden vaikuttunut suorituksesta, sillä hänen aikoinaan Hyrylän lukiota kutsuttiin ehkä hieman pilkallisesti Hyrylän Harvardiksi. Tosin hammaslääkärin mukaan hänen ikävuonnaan jopa kolme tai neljä Hyrylän lukiolaista kirjoitti kuusi ällää, joten lempinimi on sittenkin aika osuva. Sitä voisi nyt alkaa jopa käyttää. Hyrylän lukio on siis menestynyt jo vuosikymmeniä ja meiltä tietysti pääsee opiskelemaan, mitä haluaa. Hammaslääkäriksi tai vaikka elokuvaohjaajaksi. Itsestä menestyminen on kiinni, mutta ainakin Hyrylän lukio on todella mainio välietappi jatko-opiskeluun!