Kerro ruotsalaisvitsi, Helena Leväinen

Kerro ruotsalaisvitsi, Helena Leväinen

Helena Leväinen

Ruotsia ja saksaa opettava Helena Leväinen  asuu Vantaalla. Hyrylän lukiossa 21 vuotta opettanut Leväinen jää alkusyksystä eläkkeelle.

Mitä yllätyksiä tuli Kinder-munasta?

– [mietintää] Vaikea kysymys. No sormuksia yleensä.

Mikä on hankalinta kielten opetuksessa?

– No, saksan opetuksessa ei itse asiassa ole niin vaikeaa kuin ruotsin opetuksessa motivoida ihmisiä, koska nuoret eivät tänä päivänä ymmärrä sitä, kuinka tärkeää on saada ne perusteet täällä koulussa. Jatko-opinnoissa on paljon hankalampi lähteä opiskelemaan jotain uutta kieltä, koska sitten on niin paljon muutakin mitä pitäisi tehdä, jollei se kieli ole varsinainen opiskeluaihe. Motivointi on siis ruotsissa hankalaa.

Mikä oli lapsuuden toiveammattisi?

– Opettaja, mutta ei suinkaan kieltenopettaja, vaan ensin musta piti tulla käsitöiden opettaja, koska osasin käsitöitä, tai äitini antoi tehdä, ja se oli mahdollista kotona. Sitten rakastuin biologiaan ja kasvioppiin, eläinoppiin… ja tarkkailen edelleenkin luontoa. Halusin biologian opettajaksi, mutta olin liian laiska ja ajauduin opiskelemaan kieliä. Ei tarvinnut päntätä silleen mitään pääsykoekirjoja, vaan sinne saattoi mennä tästä näin. Mulla oli koulussa pitkä saksa ja erittäin pitkä ruotsi.

Mitä vinkkejä annat kielten ylioppilaskirjoituksia varten?    

– Pohja niihin kirjoituksiin pitää rakentaa varhain eli silloin, kun tietää tänne tullessaan, että esimerkiksi mun on pakko kirjoittaa englanti ja ehkä myöskin ruotsi. Tai ehkä jos olen valinnut A-saksan tai tämän lyhyemmän variaation. Silloin se rakentaminen tapahtuu kumulatiivisesti. Sitä pääomaa pitää kerätä koko ajan. Sitä ei voi tehdä viimeisenä vuonna just ennen kirjoituksia, vaan kasautuva tietomäärä antaa parhaan tuloksen. Ja sitten tietysti olisi hyvä, jos pystyisi olemaan näiden kohdekielisten ihmisten kanssa tekemisissä, jolloin kieli avautuu eri tavalla.

Perustele kolmella sanalla ruotsin pakollisuutta.

– [miettii] Työelämä. [pohtii] Pohjoismainen yhteistyö, joka tarkoittaa sitä, että – tämä liittyy siihen kolmeen sanaan – että jos sä olet töissä, niin sä teet pohjoismaista yhteistyötä. Päivällä puhutaan kenties englantia, mutta sitten kun mennään sinne iltatapahtumiin, niin kieli kääntyy skandinaaviskaksi. Mun mielestä pohjoismainen yhteistyö on arvokasta ja tärkeää. Kolmasasia:  Ruotsi on koulun helpoin kieli! Siitä saa helpommin laudaturin kuin äidinkielestä!

Mitä kieliä haluaisit oppia?

– No mä olen opiskellut  Hankenilla, siis ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa venäjää nollasta approon på svenska. Se oli valtavan ihana kielikylpy, ja mulla oli maailman paras kieltenopettaja, jolta sain paljon vinkkejä tähän omaan duuniin. Sitten olen opiskellut työväenopistossa ranskaa ja osaan sitä vähän, mutta haluaisin osata sitä paremmin. Sitten yksi kieli, minkä haluaisin oppia vielä paremmin, olisi italia, koska mulla on Italiassa muinoin kouluaikana hankittu kirjeenvaihtokaveri. Saksalainen tyttö, joka on italialaisen kanssa naimisissa. Tietysti puhun hänen kanssaan saksaa, mutta italia kuulostaa niin ihanalta, ja sitä paitsi latinaa yliopistossa opiskelleena, ei italia ole niin vaikeata.

Kerro ruotsalaisvitsi.

– [syvä naurua pidättelevä hiljaisuus] Toi on paha, emmä siis… Mä olen oikeastaan itse se vitsi, koska en ymmärrä tuollaisia asioita ollenkaan.

Vilken är din favoritkunglighet?

– Ahaa! Just det. Det måste vara Victoria.

Welche band gefällt ihnen am besten: Rammstein, The Baseballs oder Tokio Hotel?

– RAMMSTEIN! [naurua ilmeisesti toimittajan lausunnalle]. Aber frage nicht warum, dass weiß ich nicht. Ich habe nur einige Stücke von ihm gehört.

Mitä olet aina halunnut tehdä, kun jäät eläkkeelle?

– Matkustaa… ja mä matkustan kyllä. Olen  tehnyt sitä tähänkin mennessä ja tulen matkustamaan. Haave mikä mulla on ollut, ja mistä Kääriäinen vielä viime keväänä kuittaili ja tulee varmaan aina kuittailemaan. Siis Marko. Se on toi Galapagos, mihin en ole vielä päässyt, kun se on niin kaukana ja kallis.  Sinne olisi kiva päästä. Rakastan siellä olevia niitä inhottavia lieroja ja liskoja!

Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?

– [mietintää] Noh… ruotsin kokeita korjatessa lempeys.

Avatar photo
Joona Kosloff

Lehden ensimmäinen ja pitkäaikainen päätoimittaja, joka tunnetaan myös Hyveen isänä. Inhoaa vieläkin suolakurkkuja hampurilaisen välissä ja yrittää hillitä muroaddiktiotaan aamuisin.