Avainsana-arkisto: uusivuosi

12 viinirypälettä takaavat onnellisen uuden vuoden

Aloimme viime kesänä pienellä kaveriporukalla suunnitella matkaa uudeksi vuodeksi Espanjaan. Idea lähti ajatuksesta, että haluaisimme nähdä espanjalaisia ystäviämme, joihin tutustuimme yläasteella viikon kestäneen vaihdon kautta. Matkakohteena olisi kaikille meille matkaajille vaihdosta tuttu Villena, Alicante, joka sijaitsee Kaakkois-Espanjassa. Ajankohdaksi valitsimme uudenvuoden, sillä Espanjassa ei ole samalla tavalla välilomia, kuten meillä esimerkiksi syys- ja hiihtolomat. Olimme kaikki myös todella kiinnostuneita pääsemään kokemaan uusivuosi espanjalaiseen tapaan.

Ystäväni luona asuessani kyselin jatkuvasti, millaisia ovat heidän kulttuurissaan talviajan juhlat ja niiden perinteet. Jatkuva kyseleminen saattoi johtua siitä, että osa heille tavallisista perinteistä kuulosti vähän huvittavilta suomalaisen korvaan. Vaikka itse pääsin kokemaan vain uuden vuoden perinteet, sain kuulla mielenkiintoisia faktoja muun muassa heidän joulustaan ja Dia de los Reyes -juhlan vietostaan.


Ostosmatkalla Alicantessa vastaamme tuli kaunis kävelykatu, jossa päätimme pysäyttää ohikulkijan ikuistamaan hetken. Kuvassa kaksi suomalaista kanssamatkustajaani Riia ja Matias sekä espanjalaiset ystävämme Nayara, Raquel ja María.

Joulu

Samalla tavalla kuten Suomessakin, Espanjassa suurin juhliminen joulun kunniaksi tapahtuu pääsääntöisesti aattona. Aattopäivää vietetään usein perheen ja sukulaisten kanssa, joiden kanssa illemmalla syödään jouluillallista. Pääruokana joulupöydästä yleensä on arkisten ruokien lisäksi joululle tavanomaista paistia, ja ennen kunnon ruokaa on ystäväni mukaan tapana napostella runsaasti esimerkiksi juustoa, pähkinöitä ja oliiveja. Lahjapuoli Espanjan joulussa poikkeaa hieman Suomalaisesta. Aattona lahjoja ei useimmiten montaa saada. Riippuen perheen varallisuudesta ja tavoista, lapset saattavat saada yhden tai muutaman lahjan aattoiltana. Tämä johtuu usein siitä, että lahjojen saanti on merkittävämpänä osana Dia de los Reyes -juhlintaa.

Aattona joillakin espanjalaisilla on tapana käydä myös kirkossa. Kirkossa käyminen ei ystäväni mukaan ole ainakaan heidän kylässään kovin yleistä. Siellä saattavat käydä perheet ja henkilöt, jotka ovat niin sanotusti “aktiivisia kristittyjä”. Espanjassa joulukirkossa esiintyy yleensä kuoro ja lasten näyttelemä evankeliumiesitys. Joulupäivän vietto menee kuulemma useimmiten perheen kanssa oleskellessa.

Joulun tunnelmaa havuttomassa Villenassa toi risteyksen keskelle rakennettu tekokuusi.

Uusivuosi

Uudenvuoden ilta vietetään aika lailla kokonaan ystävien kanssa. Päivällinen saatetaan syödä vielä perheen tai perhetuttujen kanssa, mutta usein nuoret haluavat viettää koko illan ystävien kesken. Yllätyin, kun kuulin myös ystäväni äidin lähtevän juhlimaan hänen ystäviensä kanssa. Espanjalainen juhlakulttuuri onkin aivan omaa luokkaansa Suomeen verrattuna.

Ilta meni ystävien kanssa jutellessa ja yhdessä ollessa. Hauskana lisänä iltaan kuului pieni lahjojenavautuokio. Espanjalaiset ystäväni kutsuivat englanniksi tätä secret santa -lahjaksi. Ideana tässä oli, ettei lahjan vastaanottaja tiennyt, keneltä heidän saamansa lahja oli. He olivat arponeet nimet vetämällä hatusta, joten kaikilla oli yksi, jolle piti hankkia lahja. Kerroin espanjalaiselle kaverilleni, että Suomessa lahjat usein annetaan hieman ennen joulua tai itse jouluna, ja hän kertoi, että Espanjassa joulu on vähän kuin pyhitetty perheelle ja silloin ei keskitytä kavereihin. Tämä “secret santa” on kuulemma tavallista ainakin Villenassa, mutta muuten sen yleisyydestä ei tiedetä.

Kaikista erikoisin ja huvittavin perinne uudenvuoden vietossa tapahtui varmaankin viimeisen vartin sisällä ennen vuoden vaihtumista. Kun kello oli noin varttia vaille 12, toi ystäväni minun eteeni mukillisen viinirypäleitä, paperin ja veitsen. Hän sanoi, että minun pitää kuoria ne ja ottaa siemenet pois sisästä. Aloitimme väsertämisen hieman viimetipassa, mutta kerkesimme muiden kanssa tv:n ääreen ajoissa.

Viinirypäleitä kuulemma myydän 12 kappaleen purkeissa juuri tätä perinnettä varten.

Tv:stä tulee joka vuosi saman tapainen lähetys, jota lähes koko Espanja seuraa vuoden vaihtumiseen asti. Lähetyksessä kuulee 12 kellon lyöntiä, jotka ovat 12 viimeistä sekuntia ennen vuoden vaihtumista. Tarkoituksena on, että kun kuulee kellon lyönnin tv:stä, tulee laittaa yksi viinirypäle suuhun. Lopulta 12 sekunnin jälkeen, kellon lyödessä tasan, suu mahdollisesti täynnä viinirypäleitä, toivotetaan toisille hyvää uutta vuotta. Kokemuksena tämä oli todella hauska ja mielenkiintoinen. Olipahan ensimmäinen kerta, kun tuli viinirypäleitäkin kuorittua. Kysyin kavereiltamme, onko viinirypäleillä jotain tekemistä tulevan vuoden 12 kuukauden kanssa, mutta he eivät osanneet sanoa, mihin tämä perinne liittyy. Tutkin asiaa vähän netistä ja muutamankin sivuston mukaan viinirypäleet takaavat seuraavalle vuodelle onnelliset kuukaudet.

Dia de los Reyes

Suomeksi käännettynä tämä on Kolmen kuninkaan juhla. Suomessa samaa päivää eli 6. tammikuuta vietetään nimellä loppiainen. Päivä on suuri juhla Espanjassa. Alkuillasta lähtee käyntiin suuri paraati, johon kuuluu lavoja, joilla muun muassa kaikki tietäjät seisovat. Paraatiin kuuluvat suuret kulkueet, joissa kaiken ikäiset tanssivat ja laulavat musiikin tahtiin kulkiessaan juhlaa varten suljettuja katuja pitkin.


Seurasimme paraatipäivän valmisteluja, kun talon katolle laitettiin valmiiksi satoja palloja tiputettavaksi illan juhlassa. Harmiksemme lentomme kotiin lähti juuri tuona iltana emmekä päässeet näkemään paraatia.

Paraatin jälkeen on tapana jatkaa juhlimista perheen tai ystävien kanssa. Kolmen tietäjän juhlana tyypillistä jälkiruokaa on kakku nimeltä Roscón. Illan tapahtumiin voi lapsiperheissä kuulua tietäjien vierailu, jolloin he tulevat jakamaan lahjoja, kuten jouluna joulupukin on tapana. Tähän juhlapäivään kuuluvat olennaisena osana lahjat.

Toinen joulun kanssa samanlainen piirre tässä päivässä on, että lapsilla on tapana kirjoittaa kirje kolmelle tietäjälle ja kertoa, mitä he lahjaksi toivovat. Hauskana ja suloisena yksityiskohtana lapsilla on tapana jättää yöksi keksejä ja maitoa tietäjille sekä kurkkua, porkkanaa tai tomaattia kameleille, joilla tietäjät matkustavat.

Dia de los Reyes juhlalle perinteinen jälkiruoka on Roscón-kakku. (Kuva: Raquel Perez)

Ihana ja kamala joulu

Kauan odotettu joulu saapuu aina vain nopeammin. Enää on kaksi päivää jäljellä siihen, kun rauhoitumme perheen kesken joulupöydän herkullisten antimien pariin, ihailemme hautausmaan “kynttilämerta” ja kilpailemme siitä, kuka saa ekana revittyä lahjapaperit auki. Kukapa ei rakastaisi jouluaattoa ja sen tuomia yllätyksiä.

Viikot ennen joulua ovat ihania ja kamalia. Ihania ne ovat sen takia, kun tietää, mitä odottaa ja mitä on tulossa. Joululaulut soivat radioissam, ja niitä saa taas kuunnella yllin kyllin. Kodit täyttyvät tunnelmallisista jouluvaloista, pienistä koristeista ja hehkuvasta joulukuusesta. Suloisia joulumarkkinoita voi ihailla Tuomiokirkon edustalla ja muissakin Euroopan kaupungeissa. Joulukadut täyttyvät innokkaimmista joulun faneista.

Monet kokevat viikkojen aikana suurta stressiä ja ahdistusta. Joulun alla on paljon erilaisia asioita tehtävänä ja sovittuja menoja. Töiden, opiskelujen ja normaali arjen ohella pitäisi ehtiä: tehdä suuri joulusiivous, virittää koti tunnelmalliseksi jouluvaloilla ja koristeilla, hankkia joulukuusi ja koristella se, miettiä, ostaa ja paketoida joululahjat (ehkä se kaikista tuskallisin), lähettää sukulaisille joulukortit, leipoa piparkakkuja ja joulutorttuja, suunnitella jouluruoka ja toteuttaa se… Lista varmasti monilla jatkuu edelleen. Jos tämä kaikki edellä mainittu sattuu jäämään viimeiseen viikkoon tai jopa viimeisiin päiviin ennen joulua, stressiltä ja ahdistukselta tuskin välttyy. Joululauluihin ja -ruokaan kyllästyy nopeasti, ja joulukuusen neulasten siivoaminen tuo harmaita hiuksia.

Viimeistään jouluaattona ja välipäivinä stressi on jo viimeistään hävinnyt. Loma on ansaittu, ja saamme rentoutua ja rauhoittua. Uudenvuodenaattona juhlitaan vuoden vaihtumista, heitetään hyvästit jälleen ikimuistoiselle vuodelle ja toivotetaan tervetulleeksi tärkeä vuosi 2017. Tuolloin itsenäinen kotimaamme täyttää 100 vuotta. Paljon on juhlan aihetta luvassa, ja me Hyveen toimituksesta haluammekin toivottaa kaikille oikein lämmintä ja rauhallista joulua sekä ikimuistoista uutta vuotta. Palaamme jälleen ensi vuonna. 

Kuva: Minna Pessa-Makkonen
Kuva: Minna Pessa-Makkonen