Avainsana-arkisto: Spectre

Spectrellä on suuret kengät täytettävänä

007 Spectre
Spectren logossa näkyy perinteinen Bond-teema.

[stextbox id=”tietolaatikko” caption=”007 Spectre”]

Ohjaus: Sam Mendes

Käsikirjoitus: John Logan, Neal Purvis, Robert Wade

Tuottajat: Michael G. Wilson, Barbara Broccoli

Pääosat: Daniel Craig, Christoph Waltz, Léa Seydoux, Ralp Fiennes, Ben Whishaw, Naomie Harris, Andrew Scott, Jesper Christensen

Säveltäjä: Thomas Newman

Kuvaaja: Hoyte van Hoytema

Leikkaaja: Lee Smith

Valmistusmaat: Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Meksiko, Marokko

Budjetti: 245 000 000 $

Ikäraja: 12

Kesto: 2 h 28 min

Ensi-ilta: 30.10.2015

[/stextbox]

Uusimmalla Bondilla on suuret kengät täytettävänä, koska edeltävä Bond-elokuva Skyfall oli kaikkien aikojen suosituin. 007 Spectren budjetti on jopa suurempi kuin Skyfallin, mikä tekee siitä kalleimman Bond-elokuvan. Melkein 250 miljoonan dollarin budjettiin nähden pitää elokuvan olla menestys.

Ennen elokuvan alkua pyydetään olemaan kertomatta elokuvasta juonipaljastuksia, jotta elokuvakokemus olisi paras mahdollinen kaikille. Sama teksti näytettiin ennen edellisen elokuvan alkuakin. Vältän tässäkin artikkelissa juonipaljastuksia.

Uusin Bond alkaa loistavalla kohtauksella Meksikossa kuolleiden päivänä. Kohtaus on Bondin toimintaa parhaimmillaan. Sam Mendes, joka oli vastuussa edellisen Bondinkin ohjauksesta, onnistuu taas loistavasti toimintakohtauksissa. Tappelut liikkuvassa junassa ja helikopterissa sekä autotakaa-ajo pitkin Rooman katuja ovat hienoja kohtauksia, mutta eivät ole mitään uutta. Toimintakohtaukset ovatkin elokuvan parhaita hetkiä, kuten yleensäkin Bond-elokuvissa. Spectrestä puuttuu paljon komediaa. Muissa Bondeissa on koomiset hetkensä, mutta Spectressä muistan vain yhden kohdan, josta katsoja saattaisi naurahtaa.

Daniel Craig tekee jälleen vakuuttavan esityksen Bondina. Craig on parhaimmillaan esittäessään Bondia kylmävirtaisena, sosiopaattisena tappajana. Uusimmat elokuvat kertovat Bondista inhimillisempiä puolia, missä Craig ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Bond-elokuvia arvioidessa pitää ottaa huomioon “pahiksen” laatu. Suuri osa siitä riippuu näyttelijän suorituksesta. Christoph Waltz suoriutuu Spectren “pahiksen” roolista hyvin. Waltz tuo esiin hahmon sekopäisen luonteen. Pahis on kliseinen, mutta roolisuoritus tekee siitä mielenkiintoisen. Paras roolisuoritus oli kuitenkin Léa Seydouxin Madeleine Swan, eli uusin Bond-tyttö. Toisaalta Seydouxin hahmo ei ole tavallinen Bond-tyttö vaan häntä voitaisiin jopa sanoa Bondin vertaiseksi. Swan ei kaadu suoraan Bondin syliin vaan kieltäytyy tämän avusta. Seydouxin hahmo on sivistynyt, älykäs ja itsenäinen nainen. Seydoux tekee loistavan suorituksen ja tekee kunniaa hahmolleen.

Spectressä on hyviä roolisuorituksia ja hienoja toimintakohtauksia, mutta elokuva kaatuu käsikirjoitukseen. Spectren juoni perustuu lähinnä viimeisen kolmen elokuvan tapahtumiin. Spectressä viitataan moniin entisten elokuvien hahmoihin ja niiden juoniin. Jos niitä ei ole nähnyt, voi elokuva olla sekava ja paljon vähemmän mielenkiintoinen. Juonikäänteitä on elokuvassa liian paljon, ja jokainen niistä on liian mahtipontinen. Tämän lajityypin elokuvan tärkein asia on sen juoni ja sen ongelmat vaikuttavat koko elokuvan laatuun.

Kokonaisuudessaan elokuvaan joutuu pettymään sen edeltäjään nähden. Toisaalta Skyfallin jälkeen on monikin elokuva pettymys. Luulisin Spectren innostavan varsinkin niitä, jotka pitivät uusimmista Bondeista. Spectre ei ole parhaimpia 007-elokuvia, mutta kyllä se on katsomisen arvoinen.