Avainsana-arkisto: robin

Robin urpoilee

[stextbox id=”tietolaatikko” caption=”Robin The Movie”]
Ohjaus: Inari Niemi
Käsikirjoitus: Neal Purvis, Robert Wade, John Logan
Lajityyppi: Dokumentti
Pääosa: Robin Packalen
Ikäraja: S
Kesto: 1 h 22 min
Ensi-ilta: 1.12.2012[/stextbox]

Mitä kaikkea turkulainen 13-vuotias poika voi saada aikaan noin 380 päivässä? Levytyssopimuksen, kaksi albumia, joista toinen sai päivässä triplaplatinaa ja jotka  ovat yhteensä myyneet 160 000 levyä eli kahdeksan platinalevyn verran, viisi singleä, viisi musiikkivideota, elämäkerran, lukemattomia keikkoja ja faneja. Kaiken kukkuraksi kokopitkä elokuva julkaistiin joulukuun alussa.

1.12.2012 Hartwall Areenan täytti joukko alakouluikäisiä Robinin faneja vanhempineen. Massasta erottuivat selvästi kaksi Hyveen toimittajaa, jotka olivat permannolla seuraamassa Robinin elokuvaa ja hänen keikkaansa.

Nopeasti Robin The Movie -elokuvan alettua joutui myöntämään, ettei se vastannut ennakko-odotuksia. Medioissa puhuttiin elokuvan pureutuvan Robinin yksityiselämään, mitä se ei kuitenkaan tee. Sen sijaan keskeiseen rooliin nousee Robinin ura ja nuoren pojan äänenmurros jase,  kuinka upeasti hän on selvinnyt keikoillaan siitä huolimatta. Tämä ei olisi ollut mikään ongelma, jos äänenmurros ei olisi ollut uusi sana puolelle katsojista. Elokuvaa markkinoitiin koko perheen elokuvana, mikä toimittajiemme mielestä johtaa harhaan. Sitä voisi kuvailla paremminkin elämäkertadokumenttina.

Robin The Moviessa ei käytetty elokuvissa yleensä nähtyä 21:9 kuvasuhdetta, mikä todennäköisesti tarkoittaa, ettei sitä ole tarkoitettu suoraan elokuvateattereihin, vaan elokuvalla aiotaan tienata enemmän myymällä dvd-levyjä jokaisen Robin-fanin kotitalouteen. Myös tämä kertoo Robin-elokuvan dokumenttimaisuudesta.

Mediassa moitittiin koko show’n kielenkäytön ja lämppärin kappalevalintojen olleen liian rajuja pienille lapsille. Elokuvaa on myös kritisoitu mainoselokuvaksi, koska levyjen myyntimääriä ja keikkailua korostettiin niin paljon. Nämä ovat kuitenkin osa Robinin mahtavasti alkanutta uraa ja kuuluvatkin oleellisesti elokuvaan. Perheen nuorimmat eivät luultavasti saa elokuvasta paljoakaan irti, vaan elokuva on heille vain videopätkiä keikoista ja turhaa tylsää löpinää jostakin äänenmurros-nimisestä sairaudesta.

Robin The Movie ei vastaa medialta saanutta huomiota. Elokuvaa ei kannata mennä katsomaan, jos etsii viihdyttävää elämystä. Se on tietopläjäys Robinin urasta. Suurinta osaa aikuisista Robin ei kiinnosta yhtä lailla kuin heidän lapsiaan, jotka eivät hyödy Robinin elokuvan katsomisesta mitään. Ainoastaan yläkouluikäiset ja vanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita Robinista, voisivat pitää siitä. Kun elokuva tulee aikanaan televisiosta, se kannattaa katsoa, mutta rahojaan siihen ei kannata tuhlata. Elokuvaa katsellessa toimittajiemme ei tehnyt mieli edes popcorneja!

Hartwall Areenalla katsottuna Robin The Movie oli varmasti hyvin erilainen kokemus kuin elokuvateattereissa. Valojen sammuessa toimittajiemme täytyi peitellä korviaan, koska suurin osa yleisöstä ei ollut vielä saavuttanut tätä kuuluisaa äänenmurrosta, mikä aiheutti hieman kipua toimittajien korville. Jättimäiseltä ruudulta katsominen varsinkin aivan eturivistä olisi ollut myös kohtalaisen kamala kokemus, eihän 40 tuumaista televisotakaan ole mukava katsoa puolen metrin päästä.

Lopputekstien ilmestyessä yleisö aloitti jälleen kiljumisen ja älyttömän taputtamisen. Valitettavasti hyvien paikkojen varaamissuunnitelmat pilattiin tyhjentämällä koko permanto ihmisistä, jotta tuolit saatiin vietyä pois. Vajaan tunnin kuluttua päästettiinkin jo itse tähti vapaaksi.

Vielä ennen Robinin saapumista lavalle Tuuli esitti ”Salaisuudet” ja ”Paljon onnea vaan” kappaleet. Hänelle ei herunut yleisöltä hurrauksia edes säälistä, vaan kaikki odottivat jännittyneinä päätähden keikan aloittamista. Lopulta Jimi Constantine eli Konsta Hiekkanen pääsi lavalle toistamaan jo elokuvan aikana kulunutta ”Älä urpoile!” lausahdusta. Jimin vihdoin lopetettua yleisön ärsyttämisen Robin aloitti keikkansa ”Faija skitsoo” kappaleella.

Omien kappaleidensa lisäksi Robin esitti coverit ”Lapin kesä”, ”Heilutaan” ja ”The Final Countdown” kappaleista. Pelkästään musiikkiin Super Show ei jäänyt, vaan lava oli täynnä useita taitavia esiintyjiä, kuten Talentin ”kepinheiluttelija” sekä rummunsoitto- ja breakdance-ryhmät.

Koska yleisöstä suurin osa oli ala-asteikäisiä, tarvittiin Jimi kannustamaan Robin takaisin keikan loputtua. Jimi joutui saapumaan lavalle ja huutamaan yleisölle, että Robin oli tullut kuuroksi, joten meidän pitäisi huutaa tarpeeksi kovaa. Yleensähän tällaista ei suosituilla keikoilla tarvita, mutta nyt moni oli jo pakkaamassa kimpsujaan kasaan Jimin kertoessa mahdollisuudesta kuulla yksi kappale lisää. Lopulta taas huutojen raikuessa Robin juoksee uudelleen lavalle kajauttamaan vielä kaikkien tunteman Frontside Ollien, jonka aikana nähtiin sarja tehosteita, jotka olisivat kelvanneet kuulemma kenelle tahansa muullekin huippuartistille.

Frontside Ollien jälkeen Robin yllätettiin luovuttamalla hänelle platinalevy Frontside Ollie -singlen myynnistä. Ja koska jokaikinen keikalla ollut haluaisi tietenkin Robinin kanssa samaan kuvaan, kaikki esiintyjät poseerasivat yhdessä lavalla yleisön edessä.

Loppujen lopuksi fiilikset olivat toimittajillamme Super Show’n päätteeksi hyvät. Valitettavasti tuntui kuitenkin, että kaikki muut pettyivät johonkin. Vanhemmat kielenkäyttöön ja lapset elokuvan tylsyyteen. Elokuvasta ei ole rahalle vastinetta, mutta keikka oli sitäkin parempi.