Avainsana-arkisto: eduskunta

Vallan vieraana – retki eduskuntaan

IMG_2873

14.3.2012 joukko lukiomme opiskelijoita tutustui eduskuntaan. Ulko-ovien jälkeen vastassa oli muutama tuima turvamies ja lentokenttätasoinen turvatarkastus metallinpaljastimineen.

Kaikki pääsivät tarkastuksesta läpi, tosin liuta saksia, virvokkeita ynnä muita esineitä jäi toiselle puolelle odottamaan. Oppaan johdolla kiertelimme ympäri eduskuntaa ja näimme esimerkiksi avohissin, hallintokäytävän ja joukon tuttuja naamoja. Erään nurkan takaa käveli vastaan Ritva ”Kike” Elomaa ja toisen takaa kurkisti Mikko Alatalo.

IMG_2929

Runsaan infopaketin jälkeen astuimme tyhjän istuntosalin lehtereille. Pikkuhiljaa kansanedustajatkin alkoivat valua paikalle, ja pian täysistunto saattoi alkaa puhemies Eero Heinäluoman johdolla. Paikalla oli vain murto-osa kansanedustajista, ja hekin tuntuivat keskittyvän johonkin ihan muuhun kuin istunnon etenemisen seuraamiseen. Päivän aihetta, joka oli Barentsin euroarktisen alueen onnettomuuksien ehkäisy ja niihin varautuminen, mielekkäämmiltä vaihtoehdoilta vaikuttivat lehden lukeminen, kollegojen kanssa juttelu ja elektroniikkavälineiden näppäily.

IMG_2938
Merja Kuusisto

Koko istuntoa emme ehtineet seurata loppuun asti, sillä pian oli aika siirtyä ryhmäämme varten järjestettyyn seminaariin, jonne keskustelemaan olivat tulleet kansanedustajat Merja Kuusisto (SDP), Outi Mäkelä (Kokoomus), Antti Kaikkonen (Keskusta), Eero Lehti (Kokoomus) ja Jussi Niinistö (PS).

Eero Lehti, Antti kaikkonen, Merja Kuusisto ja puliukko
Eero Lehti, Antti kaikkonen, Merja Kuusisto ja Jussi Niinistö

Kahvituksen lomassa edellä mainitut kansanedustajat vastailivat ryhmämme mieltä painaviin kysymyksiin, jotka käsittelivät Tuusulan joukkoliikenteen tilaa, kuntauudistusta ja mopoautoja. Paikoin keskustelu oli vilkasta ja pientä nahistelua sekä piikittelyä oli havaittavissa.

Lähetin tapaamillemme kansanedustajille myöhemmin vielä sähköpostia ja sain seuraavanlaisia vastauksia.

Pitäisikö mopoautot kieltää?

Outi: Viime kesänä mopokortin vaatimuksia kiristettiin. Onnettomuuksien kehitystä ja niiden syitä on tarpeen seurata ja luoda keinoja onnettomuusherkkyyden vähentämiseksi. Kolaritilanteessa mopoauto on aina alakynnessä oikeisiin autoihin verrattuna. Siksi erittäin tärkeää on riittävän laaja ajo-opetus ja liikenteen tuntemus, jotta mopoautolla ajaminen olisi mahdollisimman turvallista. Mopoauto on hyödyllinen kulkuneuvo esimerkiksi nuorille, jotka tarvitsevat itselleen ajoneuvon helpottaakseen liikkumista esimerkiksi harrastuksiin.

Antti: Ei, mutta niihin liittyviin riskeihin pitäisi kiinnittää vakavasti huomiota.

Merja: Mopoautot tulisi mielestäni kieltää. Pieni ja hiljaa kulkeva mopoauto aiheuttaa liikenteessä vaaratilanteita. Mopoauton kuljettajat ovat lisäksi pääasiassa nuoria ja kokemattomia ajajia, joilla ei aina ole riittäviä valmiuksia mopoauton rattiin. Tarvitaan ajotaitoa ja tietoa liikennesäännöistä. Joukossa on tietysti myös nuoria, jotka ovat taitavia, kypsiä ja vastuullisia ajajia. Kannustaisin nuoria kuitenkin odottamaan täysi-ikäisyyttä. Auto on huomattavasti kevytrakenteista mopoautoa turvallisempi vaihtoehto liikenteessä. Mopoauto on kallis ja kevyen rakenteensa takia vaarallinen ajoneuvo.

Toimiiko joukkoliikenne riittävän hyvin Tuusulassa? Mitä parannuksia olisi tehtävä?

Merja: Kehitettävää löytyy, mm. saatavuutta ja hinnoittelua tulisi kehittää kilpailukykyisemmäksi.

Antti: Ei todellakaan toimi. Tuusulan tulisi panostaa voimakkaasti entistä enemmän joukkoliikenteeseen. Pidemmällä tähtäimellä tuntuisi järkevältä liittyä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen HSL-alueeseen, kuten Keravakin on tehnyt. Tarvitsemme voimakkaasti lisää bussivuoroja ja tulevaisuudessa myös junayhteyden Hyrylään. Aloitteestani sentään saatiin yöbussit palautettua Helsingistä Hyrylään viikonloppuisin.

Outi: Ei toimi. Vuoroja tarvitaan lisää. Tuusulan kannattaisi selvittää Nurmijärvellä tehtyä mallia, jossa kunta lisäsi joukkoliikenteen tukea oman lippumallin kautta. Tämä ratkaisu on lisännyt huomattavasti joukkoliikenteen käyttöä.

Mitä mieltä olet kuntauudistuksesta ja erityisesti Tuusulan osallistumisesta siihen?

Outi: Kuntauudistus on tarpeellinen hanke palvelujen turvaamiseksi suomalaisten vanhetessa. Uudellamaalla useimpien kuntien asema ei talouden ja väestötekijöiden lähtökohdista välttämättä edellytä kuntaliitosta kyseisten kuntien näkökulmasta. Metropolialueella kyse onkin enemmän maankäytön, asumisen ja liikenteen paremmasta koordinoinnista.

Mielestäni Tuusulan näkemys vahvan peruskunnan puolesta on perusteltu ja kuntalaisten kannalta olisi hyvä että asiaa selvitetään tältä näkökulmalta, jotta saadaan vahvat perusteet ja tuki päätöksille.

Nyt on nähty esitys Tuusulan, Keravan, Järvenpään ja Nurmijärven yhdistämisen selvittämistä. Nurmijärven liittäminen alueeseen ei mielestäni perustu luontaiseen asiointi- eikä työssäkäyntisuuntaan.

Antti: En kannata kuntien pakkoliitoksia. Kuntauudistus ei perustu tutkittuun tietoon, vaan uskoon siitä, että suurempi kuntakoko olisi aina parempi. Käytännön elämä on osoittanut tämän uskon vääräksi. Palveluiden tuottaminen on kallista suurissa kaupungeissa. En kannata esitettyä neljän kunnan liitosta, jossa olisivat Tuusula, Nurmijärvi, Kerava ja Järvenpää.

Merja: Kuntauudistus tulee toteuttaa. En kuitenkaan kannata pakkoliitoksia. Uudistus on tärkeä niiden kuntien kohdalla, jotka eivät pysty tulevaisuudessa turvaamaan kuntalaistensa palveluita. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi pienet, muuttotappioiset kunnat, joiden väki ikääntyy ja veronmaksajien määrä vähenee. Uudistuksella pyritään nimenomaan turvaamaan kuntalaisille yhdenvertaiset ja riittävät palvelut koko maassa. Tuusula on vahva peruskunta, joka hoitaa perustehtäväänsä parhaiten itsenäisenä. Tuusula tekee aktiivista yhteistyötä KUUMA-kuntien (eli Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen, Sipoon ja Vihdin) kanssa sekä Helsingin seudun 14 kunnan kanssa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö on ollut tuloksellista ja toiminut hienosti. Panostaisin kuntien väliseen yhteistyöhön liitosten sijaan.

Puolueesi 3 perusteesiä?

Merja: Työ, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Antti: Keskustan tavoitteena on Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Haluamme tehdä Suomesta työn, turvan ja vihreän ajattelun yhteiskunnan.

Outi:

  • Vapaus: Vapauden merkitys on suuri, ja vapaana jokainen ihminen pystyy kehittymään, muodostamaan oman kuvan itsestään ja tavoittelemaan itselleen sopivaa onnellista elämää.
  • Vastuu: Vapauteen liittyy aina olennaisesti vastuu. Vapaana ihminen kantaa vastuuta omasta itsestään, sekä myös läheisistään ja koko yhteiskunnasta.
  • Mahdollisuuksien tasa-arvo: Mahdollisuuksien tasa-arvo on hyvinvoinnin perusta, ja yhteiskunnan tulee taata kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat ja elämän perusedellytykset. Näin kaikilla on mahdollisuus kasvaa kohti itse määrittelemiään päämääriä ja tavoitteita.

Mitkä asiat vaativat eniten parantamista Suomessa?

Outi: Edelleen olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota lapsiperheiden, vanhusten ja syrjäytyneiden ihmisten asemaan. Akuutti haaste on nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. On tärkeää, että nuorten hyvinvoinnista huolehditaan ja että jokaista autetaan löytämään tie koulutukseen ja työhön. Sitä kautta autamme turvaamaan omalle yhteiskunnallemme hyvinvoivan ja valoisan tulevaisuuden. Suomen pitää olla hyvä paikka työllistää, yrittää ja elää turvallista elämää sen kaikissa vaiheissa.

Merja: Parannuskohteita olisi valitettavasti lukuisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut: Kaikille tulisi turvata riittävät ja yhdenvertaiset palvelut taustoista ja asuinpaikasta riippumatta. Tällä hetkellä terveyserot ovat kasvussa ja palveluiden saatavuudessa on puutteita. Nuorten syrjäytyminen ja työttömyys: Syrjäytyminen ja työttömyys ovat merkittäviä ongelmia. Erityisen huolissani olen nuorten työllistymisestä ja koulutuksesta. Nuorten syrjäytyminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Myös nuorisotyöttömyysaste on korkea. Nuorille tarvitaan riittävästi koulutus- ja työpaikkoja sekä tukea ja ohjausta opintojen ja ammatin valintaan. Joukkoliikenteen puutteet: Joukkoliikenteessä on paljon puutteita. Toimiva joukkoliikenne vähentää mm. päästöjä ja liikenneruuhkia. Joukkoliikenteen saatavuutta ja hinnoittelua tulee kehittää kilpailukykyisemmäksi yksityisautoiluun nähden.

Antti: Työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, heikoimmista huolehtiminen ja luonnonarvojen vaaliminen.

Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?

Outi: Pyrin tekemään saamani tehtävät mahdollisimman hyvin, olemaan aktiivinen sekä luottamuksen arvoinen.

Antti: Olen henkilökohtaisesti käyttänyt entistä enemmän joukkoliikennettä ja vähentänyt yksityisautoilua.

Merja: En valitettavasti osaa sanoa. Yritän päivittäin tehdä hyviä asioita.

Terveiset Hyrylän lukion opiskelijoille?

Outi: Uskaltakaa unelmoida – ja tehkää töitä unelmienne eteen. Olkaa aktiivisia ja osallistukaa, vain niin voi vaikuttaa.

Merja: Kiitos oikein paljon vierailustanne. Mukavaa kevättä kaikille. Nuorissa on Suomen tulevaisuus.

Antti: Hyrylän lukio on itselleni tuttu, kun heitin siellä aikanaan muutamia opettajan sijaisen keikkoja. Ei muuta kuin tsemppiä opiskeluihin ja aurinkoista kevättä!