The Best Month of My Life

The Best Month of My Life

KielimatkaMalta1
KielimatkaMalta2

Tuhansia nuoria ympäri maailmaa.

Auringonpalvontaa ja uimista turkoosissa meressä.

+40 Celsius-astetta joka ikinen päivä ja yksi ainoa pilvenhattara kuukauden sisällä.

Hengailua kauppakeskus Baystreetillä espanjalaisten kanssa.

Banaaniveneajeluita ja riippuliitoa.

V.I.P-vieraina kesän suurimmissa festareissa Summeranzassa.

Beach Volleyta hiekkarannalla italialaisten kanssa.

Shoppailua Sliemassa ja frozen youghurttia Juicy Barissa.

Voltteja mereen ruotsalaisten kanssa Beach Clubilla. Beach partyt hiekkarannalla auringon laskiessa. Ratsastusta meren äärellä. Risteily Blue Lagoonille ja snorklausta norjalaisten kanssa. Vaahtobileet Sky-clubissa, hyvää musiikkia, tanssimista hiki hatussa. BBQ-partyt Beach Clubilla ja live-musiikkia. Maanantaisin karaokea Hard Rock Cafeessa. Pari tuntia koulua päivisin ja englannin opiskelua kansainvälisessä ryhmässä.

Megapartyt Popeyas Villagessa ”merirosvokylässä” tähtien alla. Hotellin altaalla uimapatjalla löhöilyä. Valtava dance mob ostoskeskuksessa. Aurinkorasvan kanssa läträystä. Uusia ystäviä Ruotsista, Espanjasta, Italiasta, Norjasta, Ranskasta, Hollannista, Venäjältä, Unkarista, Itävallasta, Brasiliasta, Tanskasta ja Maltalta. Vieraiden kielten puhumista. Ravintolassa herkuttelua. Lomaromansseja. Tanssimista. Hauskanpitoa.

Kuulostaako unelmalta? Tätä kaikkea oli kesäni 2012 täynnä. Elin unelmaani viime heinäkuun ajan EF:n järjestämällä kielimatkalla Maltalla. Vietin ehdottomasti elämäni parhaat neljä viikkoa ja kerron nyt kokemuksistani, jotta te muut ette epäröisi vaan lähtisitte rohkeasti maailmalle! Tarinaa riittäisi kokonaiseksi romaaniksi, mutta tiivistän kuukauden parhaat palat tähän juttuun.

Kaikki alkoi viime heinäkuun 26. päivä, kun seisoin Helsinki-Vantaan lentokentällä matkalaukku täynnä bikineitä ja aurinkorasvaa. Olin lähdössä Education Firstin (EF) järjestämälle kuukauden mittaiselle kansainväliselle kielimatkalle Maltan St. Juliansiin. Olin rohkea ja lähdin matkalle yksin, sillä olin varma, että tutustuisin näin parhaiten uusiin ihmisiin. Ja olin oikeassa. Jo lentokentällä sain kavereita, ja vaihtolento Frankfurttiin ja loppumatka Maltalle sujui naureskellen hyvässä porukassa.

Ensivaikutelma Maltasta oli – kuuma! Toden totta heinäkuun lämpötilat olivat joka päivä yli +40, ja nautimme jopa viikon helleaallosta (eri luokkaa kuin Suomen: varjossa +42, auringossa +49). Vaati muutamia päiviä, että keho tottui tähän muutokseen. Olin valinnut matkalleni majoitukseksi resortin. Majoituksemme oli siis hotelli St. George Park. Se paljastui oivaksi valinnaksi kolmen uima-altaansa ansiosta, ja lisäksi se oli vain kivenheiton matkan päässä rannalta ja BayStreetiltä. Hotellissa oli myös paljon muita kielimatkalaisia, joten altaalla riitti vilinää. Puolet ryhmästämme majoittui isäntäperheissä.

Kuukaudessa ei ollut yhtä ainoata tylsää päivää. Arkipäivisin oli joko aamukoulua (9–12) tai iltakoulua (12–15). Koulu oli yllättävän mukavaa! Aluksi meidät jaettiin (helpon) tasokokeen perusteella ryhmiin. Pääsin parhaaseen ryhmään, mutta siellä oli lähes pelkkiä suomalaisia (eikä yhtään poikia), joten vaihdoin neljänteen tasoon. Opetus oli vastakohta Suomen vastaavalle eli todella hauskaa ja mielenkiintoista. Opiskelimme englantia maltalaisen opettajan johdolla. Saimme oppikirjat, ja tunnilla teimme myös mukavia tehtäviä kieliopin lisäksi, kuten erilaisia sanapelejä, kilpailuja, ryhmätöitä, haastatteluja, näytelmiä, videoita, julisteita. Ryhmästämme puolet oli suomalaisia, puolet espanjalaisia ja mukaan mahtui muutama venäläinen (italialaiset joutuivat huonoimpiin ryhmiin).

KielimatkaMalta5

Koulun lisäksi ohjelmassa oli kaikenlaisia retkiä ja aktiviteetteja kuten Town Walk, Treasure hunt, Hawaii party, Swimming at beach club, Blue Lagoon, Golden bay beach, Foam party, BBQ-party, Bowling, Karting, Watersports…Toki välillä oli vapaa-aikaakin. Apunamme koko matkan ajan toimi liideri Jenny ja local leader Nic. Päivät olivat täyteen buukattuja, ja illalla kun saavuimme kotiintuloaikaan (su–to 23.00, pe–la 00.00) hotellille, kaaduimme väsyneinä sänkyyn nukahtaen baarikadulta kuuluvan musiikin jytkeeseen.

Kuukausi oli täynnä unohtumattomia kokemuksia. Parasta matkalla olivat kaikki uudet ihmiset. Sain monta läheistä suomalaista ystävää ja vaikka kuinka monia ihania ystäviä ympäri maailmaa. Kaikki oli omasta asenteesta kiinni – minä ja uusi hyvä ystäväni Anita päätimme ottaa tavoitteeksemme tutustua joka päivä ainakin kolmeen uuteen ihmiseen. Ei siis ole ihme, että 28 päivän jälkeen odotti aika monta uutta kaveripyyntöä Facebookissa. Upeaa Maltalla oli myös tietynlainen vapauden tunne. Voin vain hengailla kaupungilla kavereiden kanssa ilman vanhempia ja tehdä mitä itse huvitti. Halusin ottaa kaiken matkasta irti, joten toteutin unelmiani: menin riippuliitämään, kokeilin slingshottia (huvipuistolaite), menin ratsastamaan, menin banaaniveneajelulle, otin henna-tatuoinnin, katsoin romanttisesti tähtiä rannalla, menin salaa kuutamouinnille…

Juhlia joka ilta? Elämä maltalla oli todella yhtä juhlaa. Welcome parties, foam parties, hawaii parties, beach parties, mega parties, black & white parties, bbq parties, mr. & mrs. EF parties, pirates of the mediterranean parties – the list goes on. Kuulostaako hyvältä? Niin minustakin. Maltan yöelämä oli hyvin erilaista kuin Suomen. Varsinkin St. Julians oli varsinainen bilekaupunki. Kadut olivat täynnä juhlivia ihmisiä auringon laskettua. Meillä kielimatkalaisilla oli tosin tiukat säännöt, ja alkoholinkäyttö oli ehdottomasti kielletty. Mutta se ei haitannut. Meillä oli todella hauskaa ilman alkoholiakin EF:n omassa discossa Sky-clubissa. Meno siellä oli mieletöntä. Valot, musiikit ja ihmiset kiinni toisissaan tanssimassa. We had truly time of our lives!

Opin mielestäni englantia jonkin verran enemmän. Tulin itsevarmemmaksi puhujaksi, ja erityisesti small talk -kykyni harjaantui. Koulussa opin uutta kielioppia ja sanastoa, mutta kaikista eniten opin kuitenkin puhumalla uusien kansainvälisten kavereiden kanssa. Mutta kielitaito eivät ollut ainoa asia, jonka opin. Ennen kaikkea opin uutta itsestäni. Koko kokemuksien täyteinen kuukausi opetti itseluottamusta, itsevarmuutta, ja kasvoin henkisesti paljon. Vapaus toi myös mukanaan vastuuta. Heinäkuun lopussa en ollut enää sama ihminen kuin lähtiessäni matkalle.

Kuukausi tuntui pitkältä ja lyhyeltä samaan aikaan. Uskomattoman paljon asioista ehti tapahtua niin lyhyessä ajassa, mutta olisin voinut hyvin viipyä vielä toisen kuukaudenkin. Minulla ei ollut missään vaiheessa ikävä mitään Suomesta (paitsi ensimmäisenä iltana kulttuurishokissa oli hieman koti-ikävä). Kuukauteen mahtui paljon iloa, surua, naurua, ärsytystä, riemukkuutta, itkua, onnellisuutta ja rakkautta! En vaihtaisi tätä kokemusta mihinkään, ja jos saan vielä mahdollisuuden lähtisin ehdottomasti uudestaan. 26.6–23.7 olivat yksinkertaisesti elämäni parhaimmat 28 päivää!

Kun palasin vastahakoisesti takaisin kylmään ja sateiseen Suomeen, kaikkien ensimmäinen kysymys oli: ”Millaista siellä oli?” Siihen en voi vieläkään vastata kuin ”Sanoinkuvaamatonta. Täytyy itse kokea se kaikki paikan päällä, ei sitä vaan voi kuvailla.”

Jos siis vielä epäröit hetkeäkään, unohda epäröintisi ja tee elämäsi paras päätös ja lähde kielimatkalle! Lupaan, ettet kadu.

Nea Raahenmaa