Hyve-lehti sai luvan julkaista lukiomme toisen vuosikurssin opiskelijan hienon esseen, joka käsittelee arkkitehtuuria ja Akvarelleja Engelin kaupungista -romaania.

Artikkelin kuvat on ottanut Salla Lahtinen.

Arkkitehtuuri on asia, jota emme ehkä ajattele kovinkaan usein mutta joka on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Arkkitehtuuri näkyy päivittäin vähintään kotona, mutta sitä on oikeastaan kaikkialla, missä on rakennuksia – eli siis kaikkialla. Arkkitehtuuriin ei usein kiinnitetä huomiota ennen kuin jokin asia on huonosti tai muuttuu, mutta se vaikuttaa silti melko suurestikin arkiseen elämäämme. Rakennusten ulkonäkö, käytännöllisyys ja toimivuus vaikuttavat viihtyvyyteen suuresti. Saatamme esimerkiksi valita asuinkaupungin tai lomakohteen tietynlaisen arkkitehtuurin takia.

Jukka Viikilän kirjoittama romaani Akvarelleja Engelin kaupungista (Helsinki: Gummerus Kustannus Oy, 2016) on saksalaisen Carl Ludvig Engelin fiktiivinen päiväkirja ajalta, jolloin hän asui Suomessa ja suunnitteli lähestulkoon koko silloisen Helsingin. Engel oli siis arkkitehti, ja hän kertoo päiväkirjassaan arkkitehtuurin lisäksi muun muassa perheestään, sairauksistaan sekä Suomesta ja Saksasta. Romaanissa kerrotaan, että monet tavalliset kansalaiset suhtautuivat Helsingin rakentamiseen aluksi epäluuloisesti: “Korkea-arvoinen juoppo tuli kysymään minulta tanssiaisissa, minkälaista on viedä kaupunki paljasjalkaiselta helsinkiläiseltä. Yhtäkään talonsiirtoa en ole tehnyt, joka olisi hymyillen otettu vastaan, silloinkaan kun paikka on minusta parantunut.” Tästä välittyy juuri se, mitä jo sanoin, eli arkkitehtuuriin kiinnitetään huomiota vasta, kun jokin asia muuttuu.

Noona Bäckgrenin artikkelissa ”Katsoin ensin, että apua” – HS julkaisee massiiviset suunnitelmat Helsingin ytimen muuttamiseksi (www.hs.fi 12.3.2021, luettu 1.4.2021) kerrotaan Helsingissä olevan Elielinaukion uudistamisesta. Tähän uudistamiseen on suhtauduttu hyvin samalla tavalla kuin Viikilän romaanissa Helsingin uudistamiseen. Elielinaukion kehitys oy:n toimitusjohtaja Vesa Olkkola kertoo artikkelissa: ”Ilmassa on ollut epäilyjä, että mitä tähän herkkään kulttuuriympäristöön ollaan oikein rakentamassa. Kun näitä suunnitelmia katsoo, niin epäilyt osoittautuvat perusteettomiksi.” En ole kuullut yhtäkään keskustelua Elielinaukion arkkitehtuurista ennen kuin sen uudistamisesta kerrottiin. Nyt se tuntuu olevan paljon keskustelua herättävä asia.

Mistä johtuu, että Viikilän romaanissa ja Bäckgrenin artikkelissa arkkitehtuurisiin muutoksiin suhtaudutaan aluksi hyvin epäluuloisesti? Ajan kuluessa ne kuitenkin unohdetaan, tai niihin ainakin totutaan niin hyvin, ettei niihin kiinnitetä enää huomiota. Ehkä tämä suhtautuminen johtuu juuri siitä, että arkkitehtuurilla on suuri merkitys ihmisille. Vaikkei aina rakennuksia nähtäessä ajatella suoranaisesti niiden arkkitehtuuria, ne herättävät usein jonkinlaisia ajatuksia. Saatamme esimerkiksi todeta, “onpa kaunis talo” tai “onpa omaperäinen rakennus”, ja jatkaa matkaa. Arkkitehtuurin merkitys muistuu silloin, kun muutoksia tapahtuu ja keskustelu arkkitehtuurista on pinnalla.

En tiedä vielä, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan lukion jälkeen. Yksi mahdollinen vaihtoehto on arkkitehtuuri, sillä pidän piirtämisestä ja ylipäätänsä visuaalisista asioista, olen hyvä matematiikassa ja rakennusten suunnittelu vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tämä ajatus on tullut minulle vasta viime aikoina, ja minusta onkin hämmästyttävää, ettei arkkitehtuurista juuri puhuta jatko-opinnoista puhuttaessa. Muuten olisin varmasti miettinyt sitä jo aiemmin. Ymmärrän toki, että siihen vaikuttaa ainakin hieman se, ettei arkkitehtejä tarvita niin suurta määrää kuin halukkaita on. Innostuin arkkitehtuurista lisää Akvarelleja Engelin kaupungista -romaania lukiessani. Vaikka kirjassa kerrotaan myös paljon arkkitehtuurin huonoista puolista, Engelin palo arkkitehtuuria kohtaan välittyy: “Olen piirtänyt aina ehtiessäni kirkkoa. Se lohduttaa minua. Sen suuruuden rinnalla tunnen itseni pieneksi ja nukahdan niin kuin lapsi nukahtaa.”

Arkkitehtuuri vaikuttaa suuresti viihtymiseeni erilaisissa paikoissa. Minulle on hyvin tärkeää, että kotini on toimiva ja miellyttävän näköinen, ja myös asuinympäristöllä on suuri merkitys. Käyn paljon kävelyillä ulkona, ja pidän asuinalueilla kävelemisestä talojen katselemisen takia. Olen käynyt Roomassa lomalla, ja pidin kaupungista hyvin paljon erityisesti sen arkkitehtuurin takia. Kauniit kadut ja nähtävyydet saavat minut varmasti menemään sinne uudestaankin. Jos en varta vasten miettisi näitä asioita, en ehkä ajattelisi arkkitehtuurin vaikuttavan minuun kovinkaan suuresti. En ainakaan pohtisi näitä asioita arkkitehtuurin näkökulmasta, vaan esimerkiksi Rooman loman onnistumisen ajattelisin johtuvan vain lämpimästä säästä ja hyvästä ruoasta. Arkkitehtuurilla on yleensä tarkoitus lisätä ihmisten viihtyvyyttä, ja ainakin minulla se vaikuttaakin juuri viihtyvyyteen suuresti. Helsingin Sanomien artikkelissa Elielinaukion arkkitehtuurikilpailun tuomariston puheenjohtaja Sinnemäki kertoo: ”Kaupungin tavoitteena tässä on luoda nykyistä viihtyisämpää ja käveltävämpää kaupunkitilaa sekä työpaikkoja liikenneyhteyksien puolesta kaupungin parhaalle paikalle.”

Arkkitehtuuri on muuttunut hyvin paljon ajan kuluessa, ja myös sen merkitys ihmisille on muuttunut. Hyvin varhaisessa historiassa vain rakennusten käytännöllisyydellä oli merkitystä, eli arkkitehtuuria ei ajateltu lainkaan taiteenlajina. Eri aikakausilla arkkitehtuuri on ollut erilaista, mutta se on yleensä kehittynyt siihen suuntaan, että rakennusten ulkonäön merkitys on kasvanut. Samalla käytännöllisyys on toki kehittynyt, eli ulkonäön merkitys ei ole vaikuttanut käytännöllisyyteen sitä huonontavalla tavalla, mutta ulkonäköön kiinnitetään nykyään ehkä helpommin huomiota. Viikilän romaanissa tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1816–1840, kun taas Helsingin Sanomien artikkelissa Elielinaukion uudistaminen on juuri nyt tapahtuva asia. Ajan vaikutus arkkitehtuuriin ja siihen suhtautumiseen näkyy romaanin ja artikkelin välillä selvästi: romaanissa puhutaan paljon käytännön asioista, kuten paloturvallisuudesta, kun taas artikkelissa puhutaan ainoastaan aukiolle rakennettavien rakennusten ulkonäöstä. Se, millaiseksi arkkitehtuuri ja siihen suhtautuminen muuttuu tulevaisuudessa, jää nähtäväksi.

Arkkitehtuuriin kannattaa kiinnittää välillä huomiota, sillä niin tehdessä huomaa, kuinka suuri merkitys sillä on. Arkkitehtuuri on hyvin laaja aihe, jota voisi pohtia paljon erilaisista näkökulmista. Mielestäni on kiinnostavaa, kuinka se vaikuttaa meihin. Kun kerroin aiemmin esimerkkejä siitä, miten arkkitehtuuri vaikuttaa viihtyvyyteeni eri paikoissa, oli hämmästyttävää huomata, kuinka paljon ja laajasti se vaikuttaakin viihtyvyyteen. On erikoista, että arkkitehtuuri jää niin pienelle huomiolle, vaikka sen rooli jokaisen elämässä on melko suuri.