Viimeistä viedään

Viimeistä viedään

Abilakki

Abeilla alkaa viimein olla aika lopussa, viimeistä jaksoa viedään. Viimeiset kaksi vuotta, ja ennen kaikkea kaksi viimeisintä jaksoa, ovat hurahtaneet raketin tavoin ohi. Kevään kirjoitukset ovat tähtäimessä itse kullakin, ja viimeistään nyt on aika alkaa kerätä voimia jäätävää luku-urakkaa varten.

 

Kolmas jakso on tuonut tullessaan pienen takaraivolla muistuttelevan ahdistavan tunteen kertauskursseineen. Kaikki tähän asti tekemämme työ katsoo meitä taas silmästä silmään – nyt olemme kuitenkin valmiina. Tai ainakin pitäisi olla. Kovalla työllä on ollut vaikutusta, ja tuntuu yllättävän hyvältä osata ratkaista haastavia ongelmia ja tehtäviä, jotka vielä vuosi tai kaksi sitten saivat pään huippaamaan. Toisaalta vielä on kovasti töitä tehtävänä, jos mielii astella itsevarmasti kevein jaloin liikuntasaliin kirjoituksia vääntämään.

 

Joululoma tulee juuri sopivaan väliin, jotta voi hieman ladata akkuja ja levähtää. Parin rentouttavan lomaviikon jälkeen jaksaa taas pinnistellä ja ponnistella. Jos kuitenkin haluaa säästää itseään, olisi hyvä jo nyt aloittaa lukeminen, tai ainakin kirjojen selailu. Muistakaa kuitenkin myös ottaa rennosti, koska seuraavaan lomaan onkin taas pieni ikuisuus.
Abeilla on ehkä tärkein jakso meneillään, sillä nyt on viimeinen tilaisuus kerätä motivaation rippeet kasaan ja ottaa viimeinen spurtti opiskelussa. On suorastaan typerää jättää nyt asiat roikkumaan ja olla hyödyntämättä opettajien apua ja tukea opiskelussa. Lukuloman alkaessa penkkareiden jälkeen olemme kaikki omillamme, ja silloin on käytännössä jo liian myöhäistä tähdätä mihinkään läpipääsyä parempaan arvosanaan.

Avatar photo
Teemu Kivikero