Tällaista on vuonna 2073.
[stextbox id=”tietolaatikko” caption=”Oblivion”]
Genre: Sci-fi
Ohjaus: Joseph Konsinski
Käsikirjoitus: Joseph Konsinski
Pääosat: Tom Cruise, Morgan Freeman, Olga Kurylenko, Andrea Riseborough
Valmistusmaa: USA
Budjetti: 120 miljoonaa dollaria
Ikäraja: 12
Kesto: 2h 4min
Ensi-ilta: 12.4.2013[/stextbox]
On vuosi 2073. Kaksi huoltotiimin jäsentä, Jack Harper (Tom Cruise) ja Victoria (Andrea Riseborough), ovat lähes ainoita ihmisiä maan päällä. Heitäkin odottaa pian siirto uuteen galaksiin, sillä maapallo on muuttunut melkein elinkelvottomaksi. Jack muistaa hämärästi joitain tuntemattomia asioita. Aina uneksiessaan hän näkee jollain tavalla tutun tumman ja kauniin naisen, jota hän ei tunne. Sitten maahan tipahtaa sukkula, josta Jack löytää vastauksia uniinsa. Samalla hän kuitenkin onnistuu jäämään tuntemattoman vihollisen vangiksi.
Oblivion on Tom Cruisen ikioma elokuva. Kaksi tuntia ja neljä minuuttia kestävässä elokuvassa Tom on ruudussa kaksi tuntia. Ikinuori Cruise jaksaa painaa roolista toiseen aina yhtä vakuuttavalla suorituksella. Tästä roolista Cruisea tuskin muistetaan, sillä mitään erityisen säväyttävää ei Tom tarjoile. Roolisuoritukset ovat muuten elokuvassa hyvin onnistuneita. Petyin kuitenkin siihen, että sivuosansa loistavasti vetävän Morgan Freemanin rooli jää kovin pieneksi. Morgan esiintyy elokuvassa ehkä vaivaiset 10 minuuttia, mikä jäi minua kaivelemaan, sillä mitä enemmän Morgania, sitä parempi. Joseph Konsinskin ohjaustyötä en erityisemmin lähde kehumaan, mutta hän on nyt ohjannut tähän mennessä vuoden suurimman elokuvan. Lyödään Cruise ja Freeman tiskiin, niin kyllä kassa kilisee.
Oblivion on visuaalisesti todella hieno elokuva. Monen muun ohjaajan tapaan Konsinski on hyödyntänyt Islantia kuvauspaikkana. Islannin avarat maisemat sopivat täydellisesti tähän elokuvaan. Myös henkeäsalpaavat erikoistehosteet tuovat katsojalle nautintoa. Tehosteet eivät kuitenkaan ole yliampuvia, joten elokuva ei todellakaan pyöri efektien ympärillä. Olin tyytyväinen, että elokuvaa ei ole pilattu turhalla räiskinnällä. Cruisekin onnistuu pitämään sormensa pois liipaisimelta yllättävänkin kauan. Elokuva onnistuu myös vetoamaan katsojan herkkään puoleen. Eräällä Hyveen toimittajalla tuli tippa silmäkulmaan Cruisen ja hänen vaimonsa (Olga Kurylenko) herkistellessä vanhoja muistojaan.
Konsinski tarjoaa kyllä melkoisen aivopähkinän purtavaksi. Elokuvaa pitää seurata todella tarkasti, jotta pääsee kunnolla perille juonesta. Aluksi tuskallisen hitaasti etenevässä juonessa paljastetaan mielenkiintoisia yksityiskohtia. Katsoja on täysin ymmällään tapahtumista, kunnes asiat alkavat yksitellen selvitä, ja elokuvan edetessä ymmärtää asian jos toisenkin. Katsojalle jätetään myös hieman omaa ajateltavaa, sillä elokuvan loppuratkaisun voi tulkita monin eri tavoin.
