Amiraalikenraali Aladeen kameleineen New Yorkissa.
[stextbox id=”tietolaatikko” caption=”Diktaattori (The Dictator)”]
Ohjaus: Larry Charles
Käsikirjoitus: Sacha Baron Cohen, Alec Berg, David Mandel, Jeff Schaffer
Tuottajat: Sacha Baron Cohen, Alec Berg, David Mandel, Jeff Schaffer, Scott Rudin, Dan Mazer
Pääosat: Sacha Baron Cohen, Anna Faris, Ben Kingsley
Valmistusmaa: Yhdysvallat 2012
Budjetti: 65 milj. dollaria
Ikäraja: 12
Kesto: 1 h 23 min[/stextbox]
Kaikki suuret diktaattorit, kuten Muammar Gaddafi ja Kim Jong-il, ovat jo joutuneet luopumaan vallasta. Yksi on kuitenkin vielä jäljellä: nimittäin pohjoisafrikkalaisen Wadiyan valtion yksinvaltias, amiraalikenraali Aladeen (Sacha Baron Cohen). Jo ennakkoon suurta kohua herättänyt elokuva oli pakko jo pelkästään päänäyttelijän, joka loisti muun muassa Boratina, vuoksi käydä katsomassa.
Auringossa ja rahassa kylpevässä Wadiyan tasavallassa diktaattori Aladeen hallitsee suorittamalla teloituksia ja muita hirmutekoja. Kansalaisia alistetaan, vaikkakin he näyttävät päällepäin nauttivan elämistään. Aladeen haluaa valmistaa ydinaseen, koska kaikilla hänen parhailla diktaattorikavereillaankin sellaiset on. Yhdysvallat kuitenkin uhkaa Wadiyaa sodalla, ellei diktaattori päästä YK:n asetarkastajia maahansa. Niinpä Aladeen lähtee New Yorkiin kertomaan länsimaille olevansa rauhanomaisissa aikeissa. Yllättäen hän joutuu vieraassa maassa kidnapatuksi onnistuen kuitenkin pakenemaan kadulle. Hän tapaa luomukauppaa pyörittävän vegaani-feministi Zoeyn (Anna Faris), joka tarjoaa hänelle myös töitä kaupassaan. Sovinisti-Aladeenin ja Zoeyn näkemykset eroavat toisistaan melkoisesti, mikä aiheuttaa hullunhauskoja konflikteja. Nyt Aladeenin on taisteltava takaisin valtionsa johtoon, jottei turmiollinen demokratia valtaa Wadiyaakin.
Sacha Baron Cohenin aikaisemmin tähdittämät elokuvat (Ali G, Borat ja Brüno) ovat huikeita ilostuttamaan tai vihastuttamaan. Samoin toimii myös Diktaattori, joka on katsojalle varsinainen naurumaratoni, joka kestää alun Kim Jong-ilin muistamisesta lopputeksteihin saakka. Elokuva tarjoaa hulvatonta huumoria katsojille ilman minkäänlaisia taukoja. Tässä tapauksessa ne voisivat olla jopa toivottavia. Katsojan on valmistauduttava hekottamaan puolitoistatuntisen ajan ja varottava samalla, etteivät popcornit mene väärään kurkkuun. Elokuva ei varmasti miellytä kaikkia. Katsojan täytyy olla hyvin avoin ja pidettävä kovasti ronskista huumorista. Ahdasmielisen kannattaa valita katsottavakseen jokin muu elokuva kuin diktaattori.
Diktaattorista tekee loistavan juuri sen jatkuva humoristisuus. Juoni ei sinänsä ole poikkeuksellisen hyvä, jos ei nyt huonokaan. Sacha Baron Cohen tekee mainioilla, hyvin vaihtelevilla nauruhermoja kutkuttavilla kohtauksillaan mainion roolisuorituksen. Samoja vitsejä ei elokuvassa toisteta liikaa, vaan pilkankohteita on riittämiin. Myös muiden näyttelijöiden ja erityisesti naisnäyttelijä Anna Farisin suoritukset ovat erittäin hyvää tasoa. Elokuvasta löytyy varmasti myös huonoja piirteitä, mutta niitä ei katsoja edes huomaa, koska keskittyminen on täysin nauramisessa. Realistinen elokuva ei missään nimessä ole, mutta sitä kukaan tuskin odottikaan. Piristystä ja hervotonta huumoria haluavalle Diktaattori on loistovalinta!
