Tällä kertaa haastattelussa on koulussamme viime syksynä aloittanut energinen ja iloinen Heidi Landvik. Kaksikielisellä paikkakunnalla kasvanut Heidi opettaa yläasteen ja lukion puolella ruotsia, ja käy välillä musiikinluokassa soittamassa pianoa.
Kuinka kauan olet opettanut ruotsia? Entä meidän koulussamme?
– Noin puolitoista vuotta, täällä vain syksystä asti.
Onko ruotsin opettaja unelma-ammattisi?
– Siitä on muodostunut pikkuhiljaa.
Jos on, miksi? Jos ei, mikä on?
– Mukava olla nuorten kanssa, oppilaista saa virtaa itsekin. Ruotsi on mulla vahva aine, joten ajattelin, että voisin auttaa siinä muita.
Mitkä ovat suurimmat erot lukion ja yläasteen tunneissa?
– Lukiolaiset keskittyvät paremmin, mutta yläastelaiset innostuvat helpommin.
Minkä arvosanan kirjoitit ruotsista ylioppilakokeessa?
– Kirjotin pitkästä ruotsista E:n ja yritin korottaa sitä mutta kirjoitin uudestaan E:n.
Asuisitko mieluummin Suomessa vai Ruotsissa?
– Suomi kotimaana voittaa, mutta jos kaikista maailman maista pitäisi toinen valita, se olisi Ruotsi.
Perinteinen kysymys: mitä mieltä olet pakkoruotsista, tulisiko se lopettaa?
– Kaikki kielet on hyviä, mutta ihmisillä on eri motivaatio. Kieltä mieluummin opiskelee, jos saa itse valita. Pakkoruotsi syö valinnaista saksaa ja ranskaa.
– Eli pitäisikö se lopettaa?
– En voi sanoa, että se pitäisi, mutta mielestäni valinnaisuutta voisi lisätä.
Mitä teet vapaa-aikanasi?
– Kesäisin tykkään uida tosi paljon, muuten tapaan kavereita, kuuntelen musiikkia ja soitan aina pianoa, kun pystyn. Käyn joskus täällä koulussakin soittamassa.
Mikä on lempimatkakohteesi?
– Nyt jouluna olin kaverin kanssa Venetsiassa ja siitä tykkäsin tosi paljon, mutta yleisesti tykkään, että on lämmintä.
Mistä ärsyynnyt?
– Mä en niin helposti ärsyynny, mutta koulumaailmassa lunttaamisesta ja vilpistä. Yleisesti maailmassa epäoikeudenmukaisuudesta.
Tarvitsetko kahvia aamuisin?
– En, tuoremehu on mun kahvin korvike.
Mitä tekisit ensimmäisenä, jos voittaisit lotossa paljon rahaa?
– Varaisin matkan johonkin lämpimään!
Mitä tarkoittaa “svenska talande bättre folk”?
– Se on tullut vanhasta oppikirjasta, jota mun vanhemmatkin luki. Esimerkki ruotsin kieltä puhuvasta “paremmasta piiristä”. Ajattelen sen läppänä, mutta en itse käyttäisi sitä sanontaa, jotkut voivat kokea sen alentavana.
Miten muuttaisit/parantaisit meidän koulua?
– Jos olisi ollut täällä monta vuotta olisi varmaan helpompi vastata, mutta tälleen alle vuoden kokemuksella sanon, että kaikki on aika hyvin.
Tiedätkö, mistä ruotsalaisen huonekalukauppa Ikean nimi tulee?
– Joo, eikös se tuu sen perustajan nimestä. Joku Ingmar ehkä..?
– Ingvar.
– Sitten Kamprad ja E:tä enkä A:ta muista. Olisko ne sen isän nimet?
– E tulee maatilasta “Elmtaryd”, jossa hän asui lapsena, ja A on kotikaupunki “Agunnaryd”.
Mikä on lempisanasi ruotsin kielessä?
– Mamma och pappa totta kai. Ja tusen on kans kiva! Tykkään sellaisista pehmeistä sanoista.
Useiden minuuttien pohdiskelun ja ääntämisien jälkeen päädyttiin sanaan numera – nykyään.
– Eiku hei! Nyt mä keksin vielä kivemman kuuloisen sanan, jolla on myös kiva merkitys: blomma – kukka.
Mikä on suurin/viimeisin hyveesi?
– Rehellisesti sanottuna, mä en muista, koska olisin viimeksi tehnyt mitään hyvettä *nauraa*, nyt koeviikolla olen vain keskittynyt itseeni ja kokeiden korjaamiseen. Yleisesti suurin hyveeni voisi olla kaverin auttaminen.