Lukiollamme vietettiin 10.12. Tulevaisuuspäivää. Tapahtuma oli täysin uusi kokemus jokaiselle, sillä sitä vietettiin ensimmäistä kertaa kouluhistoriassamme. Teemapäivänä tulevaisuutta käsiteltiin useista eri näkökulmista. Lukiolaiset pääsivät pohtimaan yhdessä omia odotuksiaan tulevaisuudelle ja kuuntelemaan asiantuntijoiden näkemyksiä.
9.12.
Ennen varsinaista Tulevaisuuspäivää järjestettiin aiheeseen liittyen ennakkokysely. Lukiolaiset kokoontuivat vuositasoittain Zoomiin, jossa luotiin kolmen hengen pienryhmät. Ryhmät keskustelivat tulevaisuuden uhista ja mahdollisuuksista.
10.12.
Koulullamme vieraili kirjailija Vappu Kannas, ja Teamsin kautta yhteydessä oli tulevaisuudentutkija Maria Malho. Haastattelu striimattiin ja julkaistiin netissä, jotta etäopiskelijat ja muut katsojat pääsisivät seuraamaan tapahtumaa livenä. Tapahtuma aloitettiin rehtorin puheella, josta siirryttiiin Kankaan haastatteluun.
Haastattelu painottui suurelta osin Kankaan kirjoittaman Rosa Clay -romaanin ympärille. Romaani kertoo Rosa Claysta, joka sai ensimmäisenä afrikkalaistaustaisena Suomen kansalaisuuden. Teos käsittelee muun muassa rasismia ja yksinäisyyden tunnetta entisajan Suomessa. Kankaan teos on fiktiivinen: Rosa Clay oli todellinen henkilö ja kohtaukset sijoittuvat todellisiin tapahtumiin, mutta Rosan kokemat tunteet ovat Kankaan luomia.
Kannas kertoi haastattelussa, miten romaani sai alkunsa. Hän tutustui viisi vuotta sitten Rosa Clayn tarinaan ja huomasi, miten se oli jäänyt piiloon. Kannas tunsi suurta tarvetta tuoda tämä tarina esiin. Alussa hänellä heräsi kuitenkin kysymyksiä: Saisiko hän valkoihoisena kertoa afrikkalaistaustaisen naisen kokemasta rasismista? Pystyisikö hän eläytymään Rosan kokemiin tunteisiin? Halu tuoda tarina ihmisten kuuluviin voitti lopulta nämä epäilyt. Kannas valitsi kirjassaan lähestymistavaksi yksinäisyyden tunteen ja koulutuksen tärkeyden, sillä nämä yhdistivät hänet kirjan päähenkilöön.
10.12.2020 YK:n ihmisoikeusjulistus täytti 70 vuotta, joten Kankaalta kysyttiin myös ihmisoikeuksista ja toiveista tulevaisuuteen liittyen. Kannas toivoi, että taiteessa ja kouluopetuksessa mahdollistettaisiin kaikkien äänten kuuluvuus. Parempaan suuntaan on vuosien aikana menty, verrattuna esimerkiksi hänen romaaninsa kuvaamaan aikaan, mutta parannettavaa on yhä. Kannas otti myös esiin koronakriisin tuomat ongelmat. “Pitää olla valppaana, koska ikinä ei voi tietää, mitä tulee tapahtumaan.”
Kankaan haastattelun jälkeen siirryttiin Maria Malhon haastatteluun. Haastattelukysymykset esitettiin Teams-ohjelman välityksellä. Malho kertoi alussa urastaan tulevaisuuden tutkijana ja näkemyksistään tulevaisuudesta. Malhon mukaan tulevaisuutta voi olla vaikea tutkia, sillä käytössämme on vain tieto menneestä ajasta ja nykyhetkestä. Tulevaisuuden kulkua voidaan kuitenkin ennustaa esimerkiksi erilaisten resurssien ja kulttuuristen toimintatapojen avulla.
Malho kertoi tulevaisuuden uhkakuvista, kuten biodiversiteettikadosta, ilmastonmuutoksesta ja konflikteista. Hän kuitenkin muistutti, että asenteilla on suuri merkitys tulevaisuuteen. Usein tulevaisuudesta puhutaan negatiiviseen sävyyn ja sitä pidetään dystooppisena. Asenteiden pitäisi muuttua sen sijaan positiivisemmiksi, jotta tulevaisuudesta tulisi parempi paikka elää.
Lopussa pidettiin vielä yhteinen paneelikeskustelu, jossa molemmilta vierailijoilta kysyttiin täydentäviä kysymyksiä tulevaisuuteen liittyen. Aiheita olivat muun muassa tekoäly, historian tuntemisen merkitys ja rasismi.
Linkki Tulevaisuuspäivän haastatteluihin: https://julkinen.fi/events/1406
HUOM! Teknisten ongelmien vuoksi kaikki haastattelukysymykset eivät kuulu tallenteella.