Elävä kirjasto 14.11.2014

Elävä kirjasto 14.11.2014

Elävä kirjasto

”Elävä kirjasto on yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen menetelmä nuorisotyöhön, järjestöille, seurakunnille, kirjastoille ja kouluille – ja kaikille muillekin kiinnostuneille. Elävä kirjasto pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista.” (www.keks.fi/elavakirjasto)

Tuusulan lukiossa Elävä kirjasto -tapahtuma on muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi. Hyrylän toimipisteessä tapahtuma järjestettiin jo seitsemättä kertaa, ja tiettävästi Tuusulan lukio on Suomen ainut lukio, joka järjestää Elävää kirjastoa säännöllisesti.

Elävä kirjasto -tapahtuma on opiskelijakunnan hallituksen jokavuotinen kohokohta. Kirjojen hankkiminen aloitetaan jo kuukausia ennen tapahtumaa, jotta kirjatarjonta saataisiin mahdollisimman hyvin kohtaamaan opiskelijoiden mielenkiinto. Tapahtuma on opiskelijakunnan hallituksen selvästi suurin jokavuotisista tapahtumista, ja siksi siltä myös odotetaan paljon. ”On kuitenkin hienoa nähdä tehdyn työn tuottavan tulosta kanssaopiskelijoiden ja opettajien tullessa kiittämään Elävästä kirjastosta”, toteaa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Otto Rikka.

Vuonna 2014 Tuusulan lukion Elävässä kirjastossa oli kirjoina maahanmuuttaja, moottoripyöräkerhon puheenjohtaja, mielenterveysongelmien kanssa selviytyjä, toimitusjohtaja, neliraajahalvaantunut, aivovammainen, huumepoliisi, asianajaja, polyamorinen ja buddhalainen.

 

Moottoripyöräkerholaiset

Moottoripyöräkerhon puheenjohtaja

Elävän kirjaston suosituimmaksi kirjaksi nousi tänä vuonna moottoripyöräkerhon presidentti Eki ja rivijäsen Ville. He edustivat erästä miehille tarkoitettua Harley Davidson -moottoripyöräkerhoa, ja vaikuttivat molemmat olevan todella innostuneita sekä moottoripyöristä että kerhon toiminnasta. Veljeyden tunne ja moottoripyörillä tehtävät road tripit nousivat lainauksessa selvästi miesten suosikkipuheenaiheiksi. Sekä Eki että Ville vaikuttivat hätkähdyttävästä ja vähän pelottavastakin ulkonäöstään huolimatta sympaattisilta tyypeiltä. He korostivat, että kaikki moottoripyöräkerhojen jäsenet eivät suinkaan tee rikoksia ja harmittelivat, että muutamien kerhojen teot mustaavat kaikkien kerhojen maineen. Moottoripyöräkerhon toiminta keskittyy pyörien ympärille, mutta perhe ja työt tulevat ennen mitään muuta.

Kirjoittaja: Miika Kosloff ja Venla Lindström

Polyamorinen

Polyamoriset naiset Anna ja Ilona kertoivat Elävässä kirjastossa polyamorikkojen elämästä mielenkiintoisella tavalla. Alussa kuulijoita pyydettiin kirjoittamaan lapulle, mitä tulee mieleen sanasta polyamoria. Suurimmassa osassa lapuista luki moniavioinen, mikä ei kuitenkaan naisten mielestä ollut sama asia kuin polyamorinen. Jo Suomen laissa kielletään moniavioisuus. Polyamoria tarkoittaa naisten mukaan sitä, että henkilöllä on useampi kuin yksi tunnesuhde eikä suhteen tarvitse välttämättä olla fyysinen. Pelkät irtosuhteet eivät heidän mukaansa ole polyamorisia suhteita, sillä niihin liittyy lähinnä seksi. Polyamorisilla tärkeää on olla toisen ihmisen lähellä avoimesti.  Polyamoriaa on yhtä monenlaista kuin on polyamorisiakin: suhteet voivat olla esimerkiksi niin sanottuja suljettuja, perinteisiä suhteita. Myös esimerkiksi kolme ihmistä voi asua saman katon alla ja muodostaa triplasuhteen. Tärkeintä ei Annan ja Ilonan mukaan ole polyamorian määrittely vaan rakkaus.

Edellä mainittujen polyamoristen nimet on muutettu.

Kirjoittaja: Miika Kosloff ja Venla Lindström

Huumepoliisi

Jari Kyllönen Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksiköstä vieraili Hyrylän lukion Elävä kirjasto -tapahtumassa. Kyllönen aloitti kertomalla itsestään ja urastaan poliisissa. Hän valmistui poliisiksi vuonna 1994 ja on toiminut poliisina jo 20 vuotta, joista 16 viime vuotta huumerikosyksikössä. Kyllösellä oli kaksi asiaa kerrottavanaan, ennen kuin hän suostui vastaamaan kysymyksiin.

Kyllönen aloitti kertomalla muuntohuumeista. Muuntohuumeet ovat vaarallisia, koska ikinä ei tiedä, mitä ne pitävät sisällään. “Jokainen välikäsi lisää omaa sotkuaan sekaan, jotta saisi enemmän tavaraa myytäväksi. Rotanmyrkkyä, pesupulveria; lista jatkuu jatkumistaan”,Kyllönen valaisee ja jatkaa,“Miksi rotanmyrkkyä? Ei myyjiä kiinnosta, mitä käyttäjälle tapahtuu, kunhan vain saavat rahat irti.” Kilossa ekstaasia löytyy maksimissaan 400 grammaa oikeaa ekstaasia. Mitä löytyy lopusta 600 grammasta, siihen ei kukaan tiedä vastausta. Juuri tämän takia Kyllönen varoittaa hämäristä pillereistä, joita saatetaan tarjota. Sitä paitsi sataprosenttinen ekstaasi aiheuttaa vain hirveän päänsäryn.

Kerrottuaan meille muuntohuumeista Kyllönen piti pienen tauon ja jatkoi yleisimmästä kysymyksestä, jota häneltä kysytään. Kumpaa hän itse pitää vaarallisempana, alkoholia vai kannabistuotteita? Kyllösen mielestä kannabistuotteet ovat vaarallisempia, vaikka Suomessa alkoholi on huomattavasti yleisempi ongelma. Syy johtuu alkoholin ja kannabistuotteiden liukenemiserosta. Alkoholi on vesiliukoinen, kannabis rasvaliukoinen. Alkoholi poistuu kehosta alkoholin määrästä ja ihmisestä riippuen eri vauhtia, mutta viimeistään päivän päästä alkoholi on poistunut kokonaan kehosta. Kannabistuotteiden jäämiä voi sen sijaan löytyä kehosta vielä kuukaudenkin päästä. Sen lisäksi alkoholin poistumista voi nopeuttaa esimerkiksi liikkumalla, mutta kannabiksen kanssa näin ei voi tehdä.

Joku takarivistä kysyi Kyllöseltä, oliko hänen haaveammattinsa poliisi? Kyllönen kertoo haaveammattinsa olleen sotilas, mutta jäi pienestä kiinni, eikä hän päässyt sotilaaksi. Hän ei kuitenkaan ole katunut poliisin työtä ollenkaan. Kyllönen kertoo poliisin työn olevan raskasta perheelleenkin, koska hänen pitää olla 24 tuntia vuorokaudessa valmiudessa. Tärkeimpiä jaksamisen voimavaroja ovatkin työkaverit ja onnistumisen  riemu.

Seuraavaksi Kyllöseltä kysyttiin hänen vaarallisinta keikkaansa. Kyllönen kertoi hengenlähdön olleen lähellä, kun hän oli parinsa kanssa mennyt  tarkastamaan erästä asuntoa. Kyllönen oli avannut oven, minkä jälkeen häntä oli ammuttu. Kyllösen pari ehti onneksi työntää Kyllösen sivuun, eikä kummallekaan käynyt pahemmin. Lainauksen Kyllönen lopettaa sanoin: “Jos alkaisi pelottaa, niin tietäisin olevani väärällä alalla. Tietty pelko kuuluu kuitenkin asiaan.”

Kirjoittaja: Teemu Kivikero

Neliraajahalvaantunut

Henri Ihander halvaantui vuonna 2010 aivan tavallisen päivän päätteeksi jääkiekko-ottelussa. Neliraajahalvaantunut Ihander on Järvenpään lukion abiturientti. Hän suhtautuu tilanteeseensa positiivisesti ja nyt noin neljä vuotta onnettomuuden jälkeen pystyy liikuttamaan käsiään varsin hyvin. Ihander kertoo, että onnettomuus on kasvattanut häntä henkisesti, minkä seurauksena hän on oppinut arvostamaan pieniä asioita, mutta myöntää arkisten asioiden tarvitsevan enemmän suunnittelua. Hän ei ole antanut pyörätuolin hidastaa urheilullista elämäntyyliään, sillä nykyään hän harrastaa pyörätuolirugbya.

Kirjoittaja: Werner Hämäläinen

Mielenterveysongelmien kanssa selviytyjä

Oona Aaltosen tarina on koskettava ja ajatuksia herättävä. Se kertoo kaunistelematta mielenterveysongelmista ja niiden kanssa selviytymisestä. Hänellä on diagnosoitu muun muassa ahdistuneisuushäiriö, masennus ja vaativa sekä epävakaa persoonallisuushäiriö. Aaltosen elämään vaikuttavat myös lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset ja läheisten ihmisten itsemurhat. Hän kertoo mielenterveysongelmien kanssa elämisen olevan haastavaa. Mieliala vaihtelee jatkuvasti hyvinkin arvaamattomasti, eivätkä sosiaaliset tilanteet tunnu mukavilta. Aaltonen tapaakin ystäviään vain harvoin. Hän kuvailee elävänsä omassa kuplassaan, joka on vuosien myötä voimistunut ja vahvistunut, erilaisten tapahtumien myötä. Helppoa ei ole ollut, mutta nyt naisen elämä on kuitenkin menossa oikeaan suuntaan: hän on lopettanut alkoholin väärinkäytön ja elää avoliitossa rakastamansa miehen kanssa.

Kirjoittaja: Reetta Reijonen

Avatar photo
Otto Rikka

Lukiomme yleishäsläri, joka toisinaan saattaa saada jopa jotain aikaiseksi. Rakastaa ja vihaa ihmisiä, työtä, politiikkaa ja elämää. Tykkää juoda kahvinsa mustana maidon kanssa.