Elävä kirjasto 2013

Elävä kirjasto 2013

IMG_0764

Elävä kirjasto päättyi paneelikeskusteluun auditoriossa. Kuvat: ©Miika Kosloff

Elävä kirjasto on jo perinteeksi muodostunut teemapäivä Hyrylän lukiossa. Tapahtuman tarkoitus on lisätä erilaisten ihmisten kohtaamisia, ja näin lisätä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista, suvaitsevaisuutta ja tietoutta vähemmistöistä. Tapahtuman aikana oppilaat pääsevät lainaamaan normaalien paperisten kirjojen sijaan oikeita ihmisiä, kuulemaan heidän elämäntarinoitaan ja keskustelemaan heidän kanssaan. Tapahtuman tavoiteena on vähentää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä lieventää stereotypioita.

Seuraavat esittelyt on kirjoitettu lainattavana olleiden kirjojen omien kertomusten perusteella. Tapahtuman järjesti Hyrylän lukion oppilaskunnan hallistus.

Hyrylän lukion Elävässä kirjastossa 14.11.2013 oli lainattavana seuraavat teokset:

 

An immigrant from Uganda – Hakim

Hakim, Ugandasta kotoisin oleva maahanmuuttaja, on asunut Suomessa nyt vuoden verran. Hän lähti kotimaastaan saadakseen kansainvälisen tutkinnon ja opiskelee tällä hetkellä sosionomiksi Diakissa. Hän kertoo vaikean suomen kielen olevan yksi suurimmista syistä, miksi Suomi on vain harvoin ulkomaille opiskelemaan lähtevän ensisijainen vaihtoehto. Hakim, joka puhuu äidinkielenään lugandaa, ei ole vielä oppinut kieltämme, vaan pitää esityksensä selvällä ja helposti ymmärrettävällä englannin kielellä. Hän kuvailee esityksessään Suomen ja Ugandan kulttuurien ja talouselämän suurimpia eroja sekä perheen ja luonnon tärkeyttä. Hakim myös käsittelee ihmisten ahneutta kotimaassaan ja Suomessa ja korostaa ihmisläheisyyttä, mikä on suuressa arvossa Ugandassa. Hakim kertoo haluavansa vielä palata kotimaahansa, jolloin kansainvälisestä opiskelutaustasta on hyötyä työmarkkinoilla.

 

IMG_2897

Hakim (vas.) ja Atte Helminen

Adventisti – Atte Helminen 

Atte Helminen oli lukiomme elävässä kirjastossa edustamassa adventisteja. Vain muutama oppilas oli seuraamassa tätä kirjaa, mutta se ei Helmistä haitannut. Helminen luennoi adventismista ja selitti, mitä tarkoittaa käytännössä olla adventisti. Adventistit kuuluvat pieneen uskonnolliseen ryhmään, joka odottaa Jeesuksen paluuta. Adventismi eroaa muusta kristinuskon harjoittamisesta siten, että heille on yleisempää käydä aktiivisesti kirkossa, ja he viettävät sapattia eli pyhäpäivää sunnuntain sijaan lauantaina. Tämä tehdään sen vuoksi, että lauantaita pidetään viikon viimeisenä päivänä. Adventistit rohkaisevat ihmisiä elämään terveellisesti. Helmisellä oli mukanaan tutkimustuloksia, joiden mukaan adventistit elävät keskimäärin kymmenen vuotta muita pidempään, mikä oli erittäin mielenkiintoista. Helmisen mukaan tämä johtuu terveellisemmistä elintavoista, ja hän kertoo itsekin noudattavansa kasvispainotteista ruokavaliota. Hän kehottaa ihmisiä elämään kohtuullisesti.

 

Mikko Ruohonen

Aivovammainen – Mikko Ruponen

Elävän kirjan, aivovammaisen Mikko Ruposen, tarina on koskettava ja ajatuksia herättävä. Espoolainen Ruponen työskenteli sairaanhoitajana, kunnes 5.11.2001 joutui onnettomuuteen ambulanssin törmätessä kuorma-autoon. Ruponen kärsii muistikatkoksesta ennen ja jälkeen onnettomuuden. Kuntoutus on edennyt hyvin ja jatkuu edelleen. Tukena Ruposella on ollut onnettomuuden aikainen tyttöystävä, nykyinen vaimo. Ruponen kertoo pitävänsä heavy metallista ja skotlantilaisesta viskistä. Hänen intohimonsa on pyöräily, ja hänen haaveensa on osallistua Tour de Helsinki -polkupyöräkilpailuun, jossa pyöräillään 140 kilometriä. Ruponen kertoo suurimman osan aivovammoista tulevan pyöräilijöille, jotka eivät käytä kypärää. Pyöräilykypärä on pelastanut myös Ruposen hengen. Hän korostaa sen merkitystä tiputtaen kananmunan maahan kypärän suojassa, jolloin se ei hajoa. Tiputtaen sen ilman kypärää kananmuna särkyy välittömästi. Ruponen on ihailtava ihminen, jolla on  positiivinen elämänasenne ja huumori. ”Vastoinkäymisistä huolimatta elämä on jees!” päättyy Ruposen Power point -esitys.

 

IMG_2946

Julkihetero – Jani Salomaa

Julkihetero ja kunnallispolitiikassa toimiva Jani Salomaa kertoi vitsillään perustamastaan Facebook-ryhmästä ”Hetero Pride kulkue Finlandista”, joka on aiheuttanut mediassa paljon kohua. Tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2013, ja osallistujia tulikin enemmän kuin Salomaa alun perin oli arvellut. Tapahtuman ei ollut tarkoitus olla kantaaottava vaan keskustelua herättävä. Siinä hän onnistuikin, sillä muun muassa erilaiset keskustelupalstat internetissä täyttyivät keskusteluista kyseisestä aiheesta. Keskustelu ei aina ole suinkaan positiiviseen sävyyn kirjoitettua, ja Salomaa saa usein jopa uhkauksia kotiinsa asti. Salomaa kertoi, ettei hänellä henkilökohtaisesti ole mitään seksuaalivähemmistöjä vastaan, vaan hän kapinoi ihmisten alustalle nostamista vastaan. Mediassa olleista haastatteluista Salomaa kommentoi Nyt-liitteen haastattelun antaneensa lähinnä huumorilla, mutta Ylen ja Embuske-shown suorat lähetykset ovat totuudenmukaisia.

 

Susanna Ingertilä

Tosi-tv-tähti – Susanna Ingerttilä

Elävään kirjastoon vieraaksi saapunut, tosi-tv-tähti Susanna Ingerttilä, on monelle tuttu kasvo tosi-tv-ohjelmista Viidakon tähtöset sekä Julkkis Big Brother. Näiden lisäksi Ingerttilä on illallistanut Ristomatti Ratian, Heta Hyttisen ja Oskari Katajiston kanssa Neljän tähden illallisella sekä tehnyt mallintöitä, kilpaillut Miss Suomi -tittelistä ja kirjoittanut kirjan ”Prinsessa ja puoli valtakuntaa” ex-miehensä, Jani Sievisen, sovinistisen isän innoittamana. Ratsastuksenohjaajanakin toimiva Ingerttilä on toiminut myös Egorazzi-nettilehden päätoimittajana. Tämä ehtivä nainen kertoo olevansa eläinrakas, ja hänen kodissaan on, miehen ja neljän pojan lisäksi, viljakäärme Coco ja kaksi jackrusselinterrieriä, joista toinen, Daisy, asui emäntänsä kanssa Big Brother -talossa. Big Brother -talossa viettämäänsä aikaa Ingerttilä kommentoi ”tylsähköksi” verrattuna Viidakon tähtösiin, jossa käytössä ei ollut juuri minkäänlaista elektroniikkaa tai edes puhelinyhteyttä, joiden puuttumisen takia läheisten ikävöinti koituikin kuulemma viidakon pahimmaksi viholliseksi. Lainauksen lopuksi Ingerttilä vielä lahjoittaa kirjansa koulullemme nimikirjoituksin varustettuna ja muun muassa kyselee meiltä tulevaisuuden suunnitelmistamme.

 

IMG_2877

Kouludemokratia-aktivisti – Marko Koskinen

Marko Koskinen ajaa koulun uudistamista demokraattisemmaksi. Inspiraationsa hän sai kirjasta Summer Hill. Kirjassa kerrotaan Summerhillin vapaakoulusta, jossa noudatetaan vapaan kasvatuksen periaatteita.Oppilas saa päättää itse ajankäytöstään, tunnit ovat vapaaehtoisia, ja koulun asioista päättävät oppilaat ja opettajat yhdessä. Koskinen haluaa tuoda tämän koulutyypin Suomeen. Projekti alkoi vuonna 2005, kun hän perusti Feeniks-koulun, Feeniks-koulu kuitenkin muutti parin vuoden päästä nettiin, jossa se jatkaa vieläkin toimintaansa. Netissä on  oppilaalle oppimateriaalia, jota hän voi suorittaa omassa tahdissaan, ja hänellä on vapaus valita milloin ja miten opiskelee. Opettajien rooli Feeniks-koulussa on tukea oppilaita ja auttaa heitä. Feeniks-koulu tähtää lähinnä peruskoululaisiin, mutta tavoitteena olisi laajentua lukioihin ja yliopistoihin aikanaan.

 

Mielenterveyshäiriöiden kanssa eläjä – Oona Aaltonen

”Mielenterveyshäiriöiden kanssa eläjä” eli Oona Aaltonen kertoi omista mielenterveyshäiriöistään ja siihen johtaneista syistä sekä mielenterveyspotilaiden hoidosta. Aaltonen kertoi, ettei poikkeuksellisen rankan menneisyyden aiheuttamien häiriöiden vuoksi muista lapsudestaan juuri mitään. Syitä mielenterveyshäiriöihinsä Aaltonen listasi monia, kuten kolmen läheisen itsemurhat ja koulukiusaamisen. Kaiken kaikkiaan lainaussessio avasi näkemystä mielenterveyshäiriöisten elämästä ja hoidosta. Lisää voit lukea Oona Aaltosen blogista.

 

Pasi Viheraho

Nettijulkkis – Pasi Viheraho 

Viheraho on tullut tunnetuksi nettiin lataamista videoistaan ja nettiradiostaan Pasiradiosta, joka järjestää radiolähetyksiä joka perjantai. Videoissaan, joita hän julkaisee jopa kymmeniä päivässä, hän käsittelee arkipäiväistä elämäänsä sensuroimattomana ja yhtään häpeilemättä. Videoita löydät Vimeosta ja YouTubesta.

Viheraho oli huumorintajuinen ja mielenkiintoinen elävä kirja, joka yllätti positiivisesti asiallisilla mutta silti hauskoilla jutuillaan. Moni oppilas kertoikin yllättyneensä, kuinka ”normaali” Viheraho oli, sillä monella oli hieman negatiivinen mielikuva hänestä internetissä esiintyneiden videoiden ja Pasiradion lähetysten perusteella. Viheraho antoi meille myös monia hyviä vinkkejä elämään, kuten ”opiskelkaa sellaiseen ammattiin, jota haluatte tehdä” tai ”älkää olko kuin minä”.

IMG_2869

Elämää tekonivelten kanssa – Aino Matikainen

Aino Matikainen kaatui jäällä ja mursi vasemman jalkansa. Hän sai yhden alumiinisen tekonivelen polveensa ja yhden kumpaankin lonkkaansa. Leikkauksen jälkeen hän joutuu edelleen käymään jälkiseurannassa.

Matikaisen mukaan hän on joutunut syömään paljon särkylääkkeitä. Polvikivun takia hänellä on ollut vaikeuksia käydä töissä. Polvikipua lieventääkseen hän käy kuntosalilla ja uimassa usein.Normaalia elämää haittaavat pienet rajoitukset. Hän ei saa nostaa mitään liian painavaa eikä saa kumartua, minkä takia esimerkiksi roskat hän joutuu nostamaan pihdeillä ja kaatuminen tai putoaminen voi olla vaarallista.

Siitä huolimatta Matikaisen mielestä tekonivelten kanssa eläminen on melko normaalia, vaikka pitääkin noudattaa pieniä rajoituksia.

 

Tiia Orpana

Vegaani – Tiia Orpana

”Vegaanikirjana” toimi Tiia Orpana. Hän kertoi vegaanina olemisesta, vegaaniruuasta ja vegaaniksi ryhtymisen syistä. Kirjan ja yleisön välillä käytiin hyvää eettistä pohdintaa ja keskustelua. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, onko eläimillä vain välinearvoa vai onko niillä myös itseisarvo. Tiia vaikutti tosi sympaattiselta tyypiltä ja vastaili hyvin kaikkiin kysymyksiin, joita lukiolaiset esittivät. Keskustelu venyi jopa vähän yliajalle. Tiia sanoi ajattelevansa, että maailman muodostavat kolme elementtiä: ihmiset, eläimet ja luonto. Hänen mukaansa näiden osien pitää olla tasapainossa, jotta voimme turvata hyvän tulevaisuuden maapallolla.

 

Jan Nyholm

Surullinen nyrkkeilijä – Jan Nyholm

Nyholm aloittaa lainauksensa kertomalla olevansa hyvin rehellinen mies ja sanomalla, että kaikki mitä hän kertoo, on totta. Nyholm on neljän vuosikymmenen ajalta ammattinyrkkeilyn mestari ja vanhin Suomen mestaruuden voittanut ammattinyrkkeilijä. Nyholm on aina ollut vahva urheilussa, muun muassa jääkiekossa ja hiihdossa, mutta huomasi yläasteella nyrkkeilyn olevan oma lajinsa. Hän on toiminut myös palomiehenä ja toimii edelleenkin säännöllisesti portsarina, vaikka ammattinyrkkeilyä hän ei näillä näkymin enää jatkakaan. Nyholm kertoo olevansa myös erittäin herkkä ja että häntä on painanut vakava masennus muutaman vuoden ajan terveysongelmista johtuen.

IMG_2866

Fibromyalkikko – Marjatta Kauranen

Fibromyalkikko Marjatta Kauranen Reumaliitosta esitteli lainaajille omaa sairauttaan eli fibromyalkiaa. Hän kertoi fibromyalkian olevan reumasairaus ja  aiheuttavan koko kehon kipeyttä ja jäykkyyttä. Kauranen on sairastanut sitä melkein neljäkymmentä vuotta. Hän kertoi sairaudesta ja siitä,  kuinka se on muuttanut hänen arkeansa ja elämäänsä. Kauranen oli ollut helpottunut, kun oli saanut tietää, mitä vastaan nyt taistelee. Hän kertoi myös olevansa nyt onnellinen ja ajattelevansa myönteisesti sairaudestaan. Se on kuitenkin vaatinut suuren elämänmuutoksen, mutta nyt tästä muutoksesta on tullut Kauraselle arkipäivää, eikä arkikaan tunnu enää sairastamiselta.

 

IMG_2860

AVH (aivoverenkiertohäiriö) – Sisko Päivärinta

Aivoverenkiertohäiriöistä kärsinyt Sisko Päivärinta oli kertomassa tarinaansa lukiomme Elävässä Kirjastossa. Hän kuvaili paljon AVH oireita ja sitä, miltä eri kehonosissa tuntuu, kun saa esimerkiksi aivoinfarktin. Sisko kertoi myös, kuinka paljon Hämeenlinnan terveydenhuolto on muuttunut, siis parempaan päin! Ei aivan heti uskoisi, että aivoinfarktin saanutta istutettaisiin monta tuntia ennen hoitoa. Kaiken kaikkiaan Siskon tarina oli hyvin koskettava ja sisälsi paljon informaatiota eri aivoverenkierronhäiriöistä.

 

IMG_2855

HAE ite: Kaksi harvinaista sairautta – Ruut Heikkilä 

Heikkilä kertoo elämästään ennen ja jälkeen diagnoosin. Sairauden kanssa eläiminen on vaikeaa – saati sitten kahden harvinaisen. Heikkilä on kuitenkin selvinnyt ja antaa voimistavaa esimerkkiä muille. Hän kertoi sairastavansa kolmostyypin HAE:ta ja lihasrappeutumatautia ja pitkän prosessin jälkeen saaneensa diagnoosin. Hän myös sanoi, että on vaikeaa löytää hoitajaa, joka ei säälisi potilastaan. Heikkilä vinkkasikin käyttäytymään pyörätuoliin joutuneita henkilöitä kohtaan normaalisti.

 

Muokkaus 27.12.2013: Tietoja jutun taustoista ja tapahtuman järjestäjästä tarkennettu.

Avatar photo
Toimitus

Lehden intohimoinen toimitus suhtautuu uusiin ideoihin ja kokousnaposteltaviin hyeenamaisella innokkuudella. Toimituksen to-do-listalla ovat Helsingin Sanomien levikin ohittaminen ja maailmanrauhan palauttaminen.