Avainsana-arkisto: valepa

Pallo pidettävä ilmassa – raajalla millä hyvänsä

Korson Veto siirtyy 7–4 johtoon ottelun neljännessä erässä.

Monilla on kokemuksia lentopallosta vain koulun liikuntatunneilta. Laji tuomitaan usein tylsäksi ja vaikeaksi, vaatiihan se usean pelaajan jatkuvaa yhteistyötä. TV:stä olen lentopalloa muutamia otteluita katsonut. Penkkiurheilijan kannalta laji on loistava; runsaasti erilaisia variaatioita ja yllättäviä tilanteita riittää. Järin suosittu laji ei pääkaupunkiseudulla ole, huomaahan sen jo siitä, ettei liigajoukkueita ole kuin yksi. Kotoisen Mestaruusliigan tasoa ja tunnelmaa paikan päällä lähdettiin siis selvittämään Korsoon, Korson Vedon kotiotteluun.

Otteluksi valikoitui keskiviikkoillan (22.2.2012) ottelu, jossa kotijoukkue Korson Veto sai vastaansa Vammalan Lentopallon. Pelipaikkana toimi Lumon monitoimikeskus. Ottelun ennakkoasetelmat olivat varsin selvät. Vaikka KoVella olikin muutama voittoisa ottelu allaan, oli se kamppailuun lähdettäessä selkeä altavastaaja. Olihan VaLePa sarjajohtaja ja Kove taisteli pääasiassa sarjasta putoamista vastaan.

Jo puoli tuntia ennen itse ottelun alkua Lumossa riitti vilskettä. Ovista virtasi ihmisiä jatkuvalla syötöllä sisään, ja lipunmyyntitiskillä joutui jopa jonottamaan. Tämä yllätti ainakin toimittajan totaalisesti, mutta tietysti positiivisesti. Käytävälle oli lisäksi pystytetty kahvila ja fanituotekoju, joiden myyjien ei todellakaan tarvinnut istua penkeillään toimettomina. Kauppa kävi ja kassakone kilisi.

Alkulämmittelyn aikana katsomossa vallitsi hilpeä tunnelma. KoVen kannattajat eivät todellakaan olleet heittäneet kirvestä kaivoon vaan jaksoivat uskoa omiinsa. Sarjataulukko kertoi karua kieltään, mutta sehän ei tunnetusti peliä ratkaise. Onhan aina mahdollista, että vastustaja lähtee peliin ylimielisesti. Toisaalta KoVe:n oma pelikin oli ollut hyvin uomissaan viime aikoina: viidestä edellisestä pelistään KoVe oli saalistanut peräti neljä voittoa. VaLePan otteet olivat toisaalta olleet tasaisen vahvoja koko kauden ajan. KoVen optimistisimmilla kannattajilla oli kuitenkin aihetta odottaa ainakin hyvin tasaista kamppailua, miksei jopa voittoa. Lähes viisisataapäinen yleisö odotti näkevänsä kovatasoisen ottelun.

Ottelun alku palautti KoVen maanpinnalle. Virheitä nähtiin aivan liikaa. Hetkessä lukemat olivat vierasjoukkueelle jo 6–1. Tästä ensimmäinen erä jatkui kuitenkin tasaisempana VaLePan pysytellessä muutaman pisteen johdossa. Erän ratkaisua tarjottiin vieraille kultatarjottimelta useita kertoja. Viisi eräpalloa ei tällä kertaa riittänyt, vaikka hyvin lähellä ratkaisu olikin. Rajatuomari liputti jo erän vieraille pallon pudottua selvästi päätyrajan taakse. Päätuomari kuitenkin näki tilanteen toisin ja tuomitsi pisteen korsolaisille. Lopulta Veto ratkaisi erän hyväkseen ensimmäisestä eräpallostaan äänekkään kotiyleisön suureksi riemuksi. Lukemat Vedolle siis jatkopalloilla 30–28.

Toinen erä lähti liikkeelle hyvin tasaisena. Aina tilanteeseen 17–17 asti saatiin nauttia huippulaadukkaasta lentopallosta verkon molemmin puolin. Molemmat joukkueet päättivät hyökkäyksensä usein kovaan ja tarkkaan iskuun verkon vastustajan puoleiselle parketille. Verkkovirheet ja huonot nostot sotkivat erän loppupuolella KoVen pelin. Tällä kertaa VaLePa karkasi ja myös ratkaisi erän itselleen 25–19. Erä ratkesi lopulta maajoukkueen vakiokalustoonkin kuuluvan Olli Kunnarin syöttövuoroon.

Vartin mittaisen erätauon jälkeen parketilla nähtiin taas aivan uudenlainen, taistelutahtoinen KoVe. Pallot kaivettiin vielä peliin milloin tiikerillä, milloin pään tai jalan avustuksella. Sarjajohtaja VaLePa oli selvästi ottavana osapuolena korsolaisten kontrolloidessa täysin peliä. Aika ajoin myös tuomarit vaikuttivat olevan kotijoukkueen puolella hieman kyseenalaisilla tuomioillaan. Ottelun ratkaisi lopulta korsolaisten suurempi voitontahto ja aivan erinomainen torjuntatyöskentely. VaLePan torjunta oli useasti väärässä paikassa, myöhässä eikä sitä aina ollut laisinkaan. Koko ottelun ratkaissut pallo ratkesi lopulta erityisen nololla tavalla vierasjoukkueen kannalta. Kommunikaatio ei selvästikään toiminut, kun korsolaisten lähettämä lähes kattoa hiponut roikkupallo painui suoraan lattiaan pelaajien katsellessa hölmistyneinä vieressä. Kolmas erä Vedon hyväksi 25–18, neljäs 25–22. Ottelu päättyi eräluvuin 3–1.

Tunnelma ottelussa oli erinomainen. Kotiyleisön tahti vain kiihtyi ottelun edetessä. Rummutus kesti taukoamatta läpi koko ottelun, ja kotijoukkueen huippusuoritukset saivat lähes koko katsomon lyömään käsiään yhteen. Ja voi sitä riemua, kun voitto varmistui kotijoukkueelle. Vielä on mahdollisuuksia pudotuspelipaikkaankin, joka voi pian hyvinkin olla todellisuutta näiden otteiden jatkuessa. Kiitoksia täytyy antaa erityisesti ottelukuuluttajalle. Jokaisen pisteen kohtalo selvitettiin saman tien. ”Se meni kolmekymmentäneljä senttiä leveäksi! Nyt lisää ääntä peliin, vielä tämä hoidetaan!” Myöskään paikallisen DJ:n toiminnasta ei löytynyt moitteen sijaa. Tuoreimmat hitit kaikuivat Lumon kaiuttimista kuin suoraan NRJ:n soittolistalta. Hiljaista hetkeä ei varmasti tarvinnut kokea, kun pallo ei ollut pelissä.

Täytyy myöntää, että lentopallo-ottelun seuraaminen ylitti selvästi ennakko-odotukseni. Peli oli oikeasti hyvin tasokasta ja viihdyttävää eikä lainkaan pitkäveteistä. Suomessa lajilla menee hyvin. Harrastajia on ihan kohtuullisesti, ja suomalaisen lentopallon kurssi on ollut jo pitkään nousussa. Myös suuri yleisö on alkanut kiinnostua lajista. Maajoukkueen peli kulkee mukavasti lajin huippumaitakin vastaan ja kotimainen Mestaruusliigakin on erittäin kovatasoinen. Säännöt ovat melko yksinkertaiset, joten ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä ymmärtääkseen ne. Jos on vähänkään kiinnostusta ja kymppi taskunpohjalla, mene ihmeessä kyseistä hienoa lajia seuraamaan ihan paikan päälle. Suosittelen lämpimästi. Sen teen itse uudelleen takuuvarmasti vielä jonakin päivänä.