Avainsana-arkisto: kirkko

Suklaamunia vai mämmiä?

pääsiäinen1

Mitä pääsiäinen merkitsee nykyään? Pääsiäisestä useimmille tulee ensin mieleen suklaamunien syöminen, kanit, tiput, virpominen ja mämmi, mutta pääsiäinen on paljon muutakin.

Nykysuomalaisille pääsiäinen merkitsee hetken hengähdystaukoa kevääseen, jolloin on perheellä loistava mahdollisuus viettää aikaa yhdessä ainakin syöden normaalista hienomman juhla-aterian. Varsinkin lapsiperheissä perheen pienimmät aloittavat valmistautumisen pääsiäiseen ajoissa. Edeltävänä sunnuntaina, palmusunnuntaina, oven takaa voi löytyä useampi ”pikkunoita” vastoinensa. Virvonta on vanha itäsuomalainen, ortodoksisuuteen liittyvä palmusunnuntaiperinne, joka ei sinänsä liity mitenkään noidaksi pukeutumiseen. Trulliksi (noidaksi pukeutuminen) oli länsisuomalainen perinne. Noitien kiertäminen ovelta ovelle toivottamalla hyvää pääsiäistä on tullut Suomeen Ruotsista.

Virvon, varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks. Vitsa siulle, palkka miulle.

Virpoi varpoi vitsa uus, niin kuin talvella kukkiva kuus. Elämän onnea toivomme teille, kai palkan maksatte meille!

Kuitenkaan pääsiäisen vietto ei pääty päivään, jolloin Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin. Palmusunnuntaista alkaa hiljaisen viikon vietto, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimystä. Pääsiäisviikolla lapsilla ja vähän isommillakin lapsenmielisillä on hyvin aikaa valmistautua kevään juhlaan koristelemalla ja askartelemalla mitä suloisempia heleän värisiä korsiteita. Kun itse olin pieni, meillä myös usein tyhjennettiin kananmunat nuppineulan reijästä, jonka jälkeen ne kuivatettiin maalausta varten.

Pääsiäismunallakin on kristillinen historia. Muna on vanha hedelmällisyyden vertauskuva ja kristillisessä perinteessä vertauskuva ylösnousemukselle.
Pääsiäismunallakin on kristillinen historia. Muna on vanha hedelmällisyyden vertauskuva ja kristillisessä perinteessä vertauskuva ylösnousemukselle.
Vaikka pääsiäisenäkin on aikaa hyvin vielä koristella ja askarella, täytyy muista pari viikkoa aikasemmin kuitenkin laittaa rairuohot kasvamaan.
Vaikka pääsiäisenäkin on aikaa hyvin vielä koristella ja askarella, täytyy muista pari viikkoa aikasemmin kuitenkin laittaa rairuohot kasvamaan.

Monelle pääsiäinen merkitsee myös mämmin syömistä, joka on länsisuomalaisen talonpoikaisyhteiskunnan perinneruoka, kuten myös munamaito, lammaspaisti ja uunijuusto. Monen pääsiäispöydässä saavat paikkansa myös pasha ja suklaamunat, jotka ovat ortodoksiperinnettä sekä vähän harvinaisempi ortodoksien pääsiäispulla, jonka kohottamiseen kuluu kokonainen päivä.

Ortodoksinen pääsiäispulla, jonkapäällä pähkinöistä tehty kuvio XB (= Kristus on ylösnoussut)
Ortodoksinen pääsiäispulla, jonkapäällä pähkinöistä tehty kuvio XB (= Kristus on ylösnoussut)

Tärkeintä kuitenkin on perheen yhdessä syöminen. Ainakin meidän perheessämme istuttiin pitkään ja nautittiin muun muassa lammaspaistista minttuhyytelön kera. Jälkkäriksi tarjottiin pääsiäiskakkua, koska jokainen oli jo siinä vaiheessa saanut tarpeekseen mämmistä ja pashasta. Pääsiäisenä onkin tarkoitus syödä hyvin, koska pääsiäistä edeltävä paasto päättyy.