Platonin Akatemia on perinteinen Tuusulan lukion tapahtuma, jossa tiede, taide ja humanismi kohtaavat. Tämän vuoden Platonin Akatemiassa yhdistyivät luonto ja luovuus. Päivä alkoi Kartano-salin monipuolisella aloituspaneelilla, jossa pajojemme vieraita ja järjestäjiä oli koottu keskustelemaan päivän teemoista. Saimme myös muun muassa katsoa Platonin Akatemian historiaa valottavan hienon dokumenttivideon ja kuulla upean musiikkiesityksen. Tunnin aloitustilaisuuden jälkeen opiskelijat ja opettajat suuntasivat pajoihin, joista avartava päivä koostui. Mukana oli jos monenmoista mielenkiintoista pajaa, joista toimittajamme esittelevät muutaman.
Elävistä eläimistä – tiedetoimittaja Niko Kettunen
Platonin Akatemiassa saatiin kokea viihdyttävä, mielenkiintoinen ja kattava esitys erilaisista eläimistä. Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Niko Kettunen esitteli laajasti erilaisia elämiä, joista varmasti joku oli useammalle uusi tuttavuus. Jos eläin oli tuttu, sen ominaisuudet ja kyvyt saattoivat olla silti yllättäviä. Pohdittiin myös, mitä yhteistä on eläimillä ja yhteiskuntaa puhuttavilla aiheilla, kuten mikä yhdistää poliittisia päättäjiä ja järvissä eläviä aksolotleja. Eläimistä paljastui paljon omalaatuisia ja hauskoja ominaisuuksia, joita ei ollut edes uskoa todeksi. Kettusella oli mukana myös hänen kirjoittamiaan oivaltavia tietokirjoja, joissa eläimiin tutustuminen tapahtuu myös hulvattomien ja leikillisten vertausten avulla. Eläimiin tutustumisen yhteydessä kuultiin myös toimittajan työstä. Joskus lehtijutun tekeminen vie enemmän aikaa, mutta potentiaalisen aiheen saa usein, kun seuraa, mitä ympärillä tapahtuu.
Ninni Taskinen
Luovuus on betonia vahvempi voima
Turun yliopiston matemaatikko ja filosofian tohtori Laszlo Major puhui pajassaan Unkarin nykytilanteesta. Maa, jossa puhutaan meidänkin sukukieltämme, on ajautunut yhä kauemmas demokratiasta ja samalla muistuttaa päivä päivältä enemmän Putinin Venäjää. Major käsitteli nyky-Unkarin tilannetta etenkin kalliiden ja typerähköjen rakennushankkeiden kautta. Osa Unkarin puiden arvoa loukkaavista betonihirvityksistä on rakennettu jopa EU-varoin.
Major esitteli Unkarin betonirakennushankkeita suurin kuvin. Valokuvissa esiintyivät esimerkiksi maan tasalle rakennettu “latvustosilta”, betonista ja puusta rakennettu goottilaista kirkkoa etäisesti muistuttava valtava stadion, hylätyn ja keskeltä haljenneen näköisen parkkihallin oloinen betonimöhkäle ja unkarilaisten koomikkojen ottamia pilakuvia valtion betoniseinistä. Majorin mukaan Unkarissa puita kaadetaan kovaa tahtia, ja valtio on suorastaan innostunut harmaata betonia hyödyntävistä kalliista hankkeistaan.
Major myös taustoitti Unkarin historiaa ja kertoi maan nykyisestä pääministeristä, Viktor Orbánista. Orbán on ehtinyt uransa aikana vaihtaa äänten toivossa ideologiaansa ääripäästä toiseen, ja nyky-Unkarissa kaikkea hallitsee hänen johtamansa äärioikeistolainen puolue. Majorin mukaan esimerkiksi halvimmissa televisioissa on pitkälti Orbánin puolueen hallitsemaa mediaa, ja opposition kanavat maksavat enemmän. Rahaa haaskataan ensisilmäykseltä hullunkurisiin mutta todellisuudessa varsin tarpeettomiin rakennusprojekteihin. Samalla valtion ja EU:n rahavirrat valuvat sopivasti betoniyritykselle, jonka Orbánin isä vähemmän sattumalta omistaa.
Elina Tuomainen
Tanzania meets Finland
Vuoden 2025 Platonin Akatemiassa tehtiin historiaa, kun Tansaniassa sijaitseva Iringan yliopisto osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa. He ovat pisimmältä koskaan osallistuneet vieraat ja matkasivat tapahtumaan noin 11 690 kilometrin päästä – digitaalisesti. Koulumme opiskelijat eivät voineet ilmoittautua pajaan pop-up-koulun kautta, vaan osallistuminen tapahtui erillisen kutsun perusteella. Pajassa keskityttiin erityisesti Platonin Akatemian esittelyyn Iringan yliopiston edustajille.
Professori Erkki Sutinen on ehdottanut koulumme pitkäaikaiselle opettajalle ja Platonin Akatemian perustajalle, Tapio Turpeiselle, että hän lähtisi Tansaniaan perustamaan paikallisen version Platonin Akatemiasta. Tehtävä on vaativa muttei mahdoton – onhan Turpeinen perustanut akatemian ensin Järvenpäähän ja myöhemmin Tuusulaan jo yli 30 vuotta sitten.
Tapaaminen käynnistyi Tapio Turpeisen johdolla Teamsin välityksellä lämpimin tervehdyksin Iringan yliopistolle. Rehtori Seppo Kärpänen piti lyhyen tervetuliaispuheenvuoron, ja lehtori Ari Ahokas kertoi hieman Unesco-koulu toiminnastamme. Vuoden 2025 Platonin Akatemian puheenjohtaja Rasmus Mäntymaa esitteli lyhyesti tulevan akatemian ohjelmaa, ja Mico Taininkoski kertoi opiskelijan näkökulmasta, mitä merkitystä Akatemialla on opiskelijoillemme.
Entiset koulumme opiskelijat Saku Ryynänen ja Aleksi Joensuu jakoivat terveisensä Platonin Akatemian veteraaneilta. Tapaamisen lopuksi Sini Pietiläisen mediaryhmä esittäytyi ja kävi vuoropuhelua tansanialaisten kanssa median roolista. Kysymykset ja keskustelu avasivat uusia näkökulmia median merkitykseen eri kulttuureissa ja koulukonteksteissa.
Tanzania meets Finland -paja oli kaikin puolin onnistunut. Se oli mielenkiintoinen, opettavainen ja innostava – ja ennen kaikkea se oli askel uuteen suuntaan. Yhteistyö Iringan yliopiston kanssa saattoi juuri kirjoittaa uuden luvun Platonin Akatemian historiassa.
Mico Taininkoski
Ympäristötaiteen työpaja Niitty – taiteilija Sanna Jahkola
Ympäristötaidepajassa opiskelijat pääsivät tutustumaan koulun lähialueella eläneeseen perhoslajiin tekemällä origameja. Samalla pääsi oppimaan perhosen symboliikasta eri puolilla maailmaa ja pohtimaan luonnon merkitystä. Perhoset tehtiin opiskelijoiden itse maalaamista litoposter-papereista, joihin sai itse maalata tai piirtää vahaliiduilla. Päivän lopuksi perhoset vietiin pihalle, jonne opiskelijat saivat yhdessä muodostaa taideteoksen.
Anna Mikola
Elämää muualla maailmankaikkeudessa
Turun yliopiston filosofian tohtori ja tähtitieteilijä Pasi Nurmi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden ajatella elämää tieteellisestä näkökulmasta. Pajassa pohdittiin muun muassa, mitä elämä on ja mikä mahdollistaa elämän syntymisen. Kun kyse on maailmankaikkeudesta, avaruudesta ja siellä seikkailevista eksoplaneetoista, asioita voi olla hyvinkin haasteellista ymmärtää. Päivän viimeisenä pajana useamman opiskelijan vireystila ei ollut aivan parhaalla tasolla, mutta jokainen jaksoi ainakin jotenkin osoittaa kiinnostustaan aihetta kohtaan. Yleisöstä kuultiin muutama erinomainen kysymys, joihin Nurmi mielellään vastasi ja laittoi myös yleisön pohtimaan omilla kysymyksillään. Keskeisin kysymys, jonka Nurmi esitti, liittyi siihen, miten käsitys maailmankaikkeudesta muuttuisi, jos Maan ulkopuolelta löydettäisiin elämää. Lukisiko puhelimelta aiheeseen liittyvän uutisen vai jatkaisiko vain matkaa sinne, mihin oli menossa? Aiheen lähestyminen huumorin kautta auttoi kuuntelijoita vapautumaan aiheen äärelle, eikä iltapäivän väsymystäkään juuri enää huomannut. Vaikka aihe itsessään oli tähtitieteellisen vaikea, pajasta saattoi silti saada mukaan erilaisia ajatuksia elämästä ja sen olemassaolosta.
Ninni Taskinen
