Uutta ilmassa

Uutta ilmassa

Abivuotta on kulunut jo ensimmäisen jakson verran, ja kirjoitusurakka on alkanut jo suurimmalla osalla meistä. Jäljellä on enää kaksi jaksoa, joiden takana siintää avoin tulevaisuus. Kirjoitukset tuovat elämään uutta ja jännittävää, ne avaavat ovia uusille mahdollisuuksille ja tuovat hetkellisesti tavallista jännittyneemmän tunnelman koulumme liikuntasaliin. Olin hetki sitten itsekin tuossa jännittävässä tilanteessa, ja nyt jäljellä siitä on muistot ja tulevat arvosanat.

Kirjoitin tänä syksynä kolme ainetta. Jokainen kirjoituskerta toi uuden kokemuksen. Kirjoitin kaksi ainetta Hyrylässä, oppilaita oli molemmilla kerroilla noin sata ja koulumme rehtorin Seppo Kärpäsen mukaan liikuntasalissa pystyi aistimaan “väreilevän tiedon määrän” oppilaiden keskuudessa. Kolmannella kerralla kirjoittelin Kellokosken toimipisteessä huomattavasti pienemmällä porukalla. Mukava plussa pienessä porukassa oli koulun tarjoamat pullakahvit kirjoitusten lomassa.

Vaikka ylioppilaskirjoituksissa tärkeintä on kokeesta suoriutuminen, oleellista on myös sen aikana syötävät eväät. Kirjoitukset tuovat eväsretken kouluun: syödään eväitä ja kirjoitellaan samalla muutamat vastaukset ylioppilaskokeeseen. Parhaat eväät olivat sellaisia, joita pystyi “napostelemaan”. Itselläni oli mukana esimerkiksi tomaatteja, kurkkua ja itse kerättyjä luumuja. Irtokarkit toivat myös hyvää makua kirjoituksiin. Ystäväni toi pikkupitsoja, joita on myös helppo syödä kirjoitusten lomassa. Tärkeintä on tuoda sellaiset eväät, jotka auttavat jaksamaan kovan urakan keskellä.

Kun kirjoituksiin valmistautuu, on hyvä miettiä ajoissa eväät ja vaatteet. Jos on jotain teipattavaa, suosittelen teippaamaan mahdolliset tavarat ajoissa, jotta viimeiseen iltaan ei jäisi niin paljon tekemistä. Kone on hyvä päivittää ennen kirjoitussaliin astumista, jotta siellä voi keskittyä vain olennaiseen. Henkisesti kannattaa myös valmistua siihen, että kaikki ei välttämättä mene täysin suunnitelmien mukaan. Itselläni kävi toisella kirjoituskerralla niin, että koneestani oli yllättäen hävinnyt Abitti, jolloin en pystynyt tekemään koetta ilman koululta annettavaa tikkua. Vierustoverilleni kävi niin, ettei koneeseen liitetyt kuulokkeet toimineetkaan millään, ja lopulta hän sai lainakoneen. 

Syksyllä kirjoittaminen luo erilaisia paineita kuin keväällä kirjoittaminen, koska silloin ei ole lukulomaa. Onneksi kesäloma on välissä, jolloin voi lomailun ohessa hieman lukea. Koulun alkaessa tulee sekä suoriutua kursseista että panostaa kirjoituksiin. Kolme ainetta kirjoittaneena huomasin, että kokeisiin lukeminen vei paljon aikaa sekä ystävien tapaamiselta että myös normaaleihin opintojaksoihin panostamiselta. Nyt kirjoitusten jälkeen arvostan entistä enemmän ystävien tapaamista, joka on todella tärkeää koulun keskellä. Ystävät antavat voimaa ja iloista tekemistä keskellä arkea.

Ekat kirjoitukseni ovat nyt takana ja alustavien pisteiden mukaan kaikki menivät kirkkaasti läpi. Kaikki abit saavat olla äärimmäisen tyytyväisiä omista saavutuksistaan, olemme antaneet tähän hetkeen kaikkemme. Se riittää. Aina on mahdollisuus uusia, joten ei meillä hätää ole. Kehotan sekä ykkösiä että kakkosia nauttimaan ihanasta normaalista koulunkäynnistä ja abeja seuraavista kahdesta jaksosta. Ihanaa syksyä kaikille koulussa ahertaville oppilaille, opettajille, muulle henkilökunnalle sekä kaikille Hyve-lehden lukijoille.

Viivi Häkkinen